Miten minusta onkin voinut tulla näin katkera ja kyyninen!? Olen koko ajan vihainen, kaikki tuntuu olevan päin peetä. En ole kovinkaan moneen asiaan tyytyväinen. Ihmiset on vain ottamassa käsi ojossa, mutta takaisin päin ei tule mitään. Minä olen olemassa vain toisia varten, en ole itsessäni kiinnostava. Enää ei huvita vastata edes puhelimeen. Kun joku kysyy, mitä kuuluu, vastaan vain, että ei mitään ihmeellistä. Ei huvita puhua ihmisten kanssa, ei huvita kuunnella, miten muilla on vain kivaa tai sitten kuunnella toisten murheita.
Todellisuudessa monet asiat ovat hyvin. On oma maksettu katto pään päällä, on vatsa täynnä, on jääkaapissa ruokaa. Vaan se ei riitä. Joku juttu mättää tai sitten minä kai olen vaikea ihminen, kun en ole tyytyväinen. Olen vain niin kyllästynyt kaikkeen, mitä en osaa edes kunnolla esittää. Minä vain en ole tärkeä.
Kyyninen ja katkera
98
712
Vastaukset
Ainoastaan sinä itse tiedät oikean vastauksen.
Jankutahan siis sisimmässäsi.
Älä täällä.
H.- Tuttutunne
"Jankutahan siis sisimmässäsi.
Älä täällä."
Juuri tällaisia kirjoittelevat ihmiset saavat ainakin minut ensin vihaiseksi ja sen jälkeen masentuneeksi. Nämä tuntuvat olevan sitä mieltä, että keskustelupalstat ovat vain sitä varten, että menestyvät ihmiset voivat kilpaa kehuskella toisilleen, kuinka itsellä menee hyvin ja kuinka minun kaikki tavarani ovat parempia kuin muiden ja kuinka ammattiyhdistysliike on kuoleva laitos ja työntekijä uusi tuleva orjaluokka. Kuinka itse olen parempi kuin muut ja kuinka elämä on hyvää sille, jolle elämä on hyvää.
Ja jos jollakulla menee huonommin, niin se on kokonaan asianomaisen oma vika eikä siitä pidä tulla muille valittamaan.
Tällaiset ihmiset saavat minun puolestani hypätä kaivoon ja jäädä sinne. Yhteiskunta ei tarvitse sellaisia ihmisiä, joilla ei ole kykyä eikä halua empatiaan. Tuttutunne kirjoitti:
"Jankutahan siis sisimmässäsi.
Älä täällä."
Juuri tällaisia kirjoittelevat ihmiset saavat ainakin minut ensin vihaiseksi ja sen jälkeen masentuneeksi. Nämä tuntuvat olevan sitä mieltä, että keskustelupalstat ovat vain sitä varten, että menestyvät ihmiset voivat kilpaa kehuskella toisilleen, kuinka itsellä menee hyvin ja kuinka minun kaikki tavarani ovat parempia kuin muiden ja kuinka ammattiyhdistysliike on kuoleva laitos ja työntekijä uusi tuleva orjaluokka. Kuinka itse olen parempi kuin muut ja kuinka elämä on hyvää sille, jolle elämä on hyvää.
Ja jos jollakulla menee huonommin, niin se on kokonaan asianomaisen oma vika eikä siitä pidä tulla muille valittamaan.
Tällaiset ihmiset saavat minun puolestani hypätä kaivoon ja jäädä sinne. Yhteiskunta ei tarvitse sellaisia ihmisiä, joilla ei ole kykyä eikä halua empatiaan."Tuttutunne"
Vastaa nyt edes tähän.
Moiti sitten vasta oikein:
"Ja jos jollakulla menee huonommin, niin se on kokonaan asianomaisen oma vika
eikä siitä pidä tulla muille valittamaan."
H.- siilimuori3
Miksi heti kiirehdit vastaamaan aloitukseesi, olisit nyt edes vähän odottanut.
- konkariesh
Tuttutunne kirjoitti:
"Jankutahan siis sisimmässäsi.
Älä täällä."
Juuri tällaisia kirjoittelevat ihmiset saavat ainakin minut ensin vihaiseksi ja sen jälkeen masentuneeksi. Nämä tuntuvat olevan sitä mieltä, että keskustelupalstat ovat vain sitä varten, että menestyvät ihmiset voivat kilpaa kehuskella toisilleen, kuinka itsellä menee hyvin ja kuinka minun kaikki tavarani ovat parempia kuin muiden ja kuinka ammattiyhdistysliike on kuoleva laitos ja työntekijä uusi tuleva orjaluokka. Kuinka itse olen parempi kuin muut ja kuinka elämä on hyvää sille, jolle elämä on hyvää.
Ja jos jollakulla menee huonommin, niin se on kokonaan asianomaisen oma vika eikä siitä pidä tulla muille valittamaan.
Tällaiset ihmiset saavat minun puolestani hypätä kaivoon ja jäädä sinne. Yhteiskunta ei tarvitse sellaisia ihmisiä, joilla ei ole kykyä eikä halua empatiaan.Jos huomaamasi piirteet ovat uusia, niin kyse saattaa olla masennuksesta. Jonkinasteisesta masennuksesta. Hyvää se, että olet itse havainnut kielteisiä puoliasi ja haluat niistä pois. Niin käsitän. Miten jos menisit mukaan johonkin uuteen harrastusryhmään, niitä riittää jokaiseen makuun, eläkeläispiireistäkin?
Ehkä tarvitset jotain "uutta potkua" ja elämä alkaa maistua. Tsemppiä:) - WTFFF
siilimuori3 kirjoitti:
Miksi heti kiirehdit vastaamaan aloitukseesi, olisit nyt edes vähän odottanut.
Edellinen ei ollut aloittajan eli minun kommentti.
- vaihda_maisemaa
Vaihda ystävät ja unohda sukulaiset ainakin kokeeksi. Kokeile uutta lähestymistapaa muihin ihmisiin, positiivisempaa.
- tukitakuu
hunksz kirjoitti:
Ainoastaan sinä itse tiedät oikean vastauksen.
Jankutahan siis sisimmässäsi.
Älä täällä.
H.huomaa hunksz surulliset silmät nuo ja mene lähemmäksi
- de-meter
Veikkaan, aloittaja, että tilasi menee ohi. On vain sellainen vaihe, että uskallat nähdä sellaista, mitä et ole aikaisemmin halunnut nähdä. Ainakin kuulostaa siltä.
Minusta asiat eivät ole "joko tai" vaan "sekä että". "Kyyninen ja katkera" voi myös olla näkevä ja asioita työstävä. Ja minusta kyyninen ja katkera ihminen on kiinnostavampi kuin mutkaton ja positiivinen joskin jälkimmäisen seurassa voi olla hauskempaa. .))Saattaa hänen seurassaan jonkin aikaa olla kiinnostavaa, vaan eiköhän jo kohta ala tympimään jatkuva valitus ja mäkätys. Työstäköön ja nähköön kuinka hyvin ja paljon tahansa, mutta jos näkökulma on aina viturallaan, niin ei kiitos, pitkää aikaa en jaksaisi.
Nimim. "asiasta kokemusta omaava"- de-meter
Ancelina kirjoitti:
Saattaa hänen seurassaan jonkin aikaa olla kiinnostavaa, vaan eiköhän jo kohta ala tympimään jatkuva valitus ja mäkätys. Työstäköön ja nähköön kuinka hyvin ja paljon tahansa, mutta jos näkökulma on aina viturallaan, niin ei kiitos, pitkää aikaa en jaksaisi.
Nimim. "asiasta kokemusta omaava"Niin, Ancelina. Me olemme jo siinä onnellisessa asemassa, että saamme valita seuramme. Ja kukapa meistä pitkää aikaa ketään jaksaisi, edes sitä iloista ja positiivista..)) Vai puhunko taas vain itsestäni ?
Nimim. "itsestään paha pappi saarnaa" de-meter kirjoitti:
Niin, Ancelina. Me olemme jo siinä onnellisessa asemassa, että saamme valita seuramme. Ja kukapa meistä pitkää aikaa ketään jaksaisi, edes sitä iloista ja positiivista..)) Vai puhunko taas vain itsestäni ?
Nimim. "itsestään paha pappi saarnaa"Ilmeisesti ei aina kestetä edes iloista ja positiivista, etenkin jos tämä sanoo jotain omasta mielipiteestä poikkeavaa ja sellaista mistä ei kuulija pidä.
Aina en voi täysin seuraani valita, en kai muuten olisi kokemusta asiastakaan omannut.- de-meter
Ancelina kirjoitti:
Ilmeisesti ei aina kestetä edes iloista ja positiivista, etenkin jos tämä sanoo jotain omasta mielipiteestä poikkeavaa ja sellaista mistä ei kuulija pidä.
Aina en voi täysin seuraani valita, en kai muuten olisi kokemusta asiastakaan omannut.Aivan Ancelina. Noinhan siinä pakkaa usein käydä, jos siteet ovat höllät, kuten tänä päivänä pakkaavat olla.
Totta sekin, että aina ei voi seuraansa valita. Jos on sitoutunut vahvasti, mukana ollaan hyvässä ja pahassa... de-meter kirjoitti:
Aivan Ancelina. Noinhan siinä pakkaa usein käydä, jos siteet ovat höllät, kuten tänä päivänä pakkaavat olla.
Totta sekin, että aina ei voi seuraansa valita. Jos on sitoutunut vahvasti, mukana ollaan hyvässä ja pahassa...Ei niiden siteiden tarvitse aina niin höllätkään olla, kyllä tiukemmin sidottuunkin voi joskus tympiintyä. Heikommin sidottujen kansaa on helpompaa, heidät voi tarvittaessa siirtää sivuraiteelle odottamaan ja jopa sinne unohtaa.
Tuota "hyvässä ja pahassa" sanontaa en omakseni koe,
kuulostaa opitulta kliseeltä.
Mukana ollaan hyvinä ja huonoina hetkinä, se sopii paremmin.
Pahaa en ole kohdannut, surua ja huolta kyllä.- de-meter
Ancelina kirjoitti:
Ei niiden siteiden tarvitse aina niin höllätkään olla, kyllä tiukemmin sidottuunkin voi joskus tympiintyä. Heikommin sidottujen kansaa on helpompaa, heidät voi tarvittaessa siirtää sivuraiteelle odottamaan ja jopa sinne unohtaa.
Tuota "hyvässä ja pahassa" sanontaa en omakseni koe,
kuulostaa opitulta kliseeltä.
Mukana ollaan hyvinä ja huonoina hetkinä, se sopii paremmin.
Pahaa en ole kohdannut, surua ja huolta kyllä.Laiskuuttani heitin tuon "hyvässä ja pahassa". Oliskohan myötä- ja vastamäessä ollut osuvampi ?
Aivan. Heikommin sitoutuneena voi tehdä juuri noin: siirtää sivuun ja katsoa löytyykö vielä jännitettä, pysyykö toinen mielessä. Eilen juteltiin kylässä - mistäs muusta kuin ikääntymisestä ja sen vaikutuksesta ihmissuhteisiin -
todettiin, että ystäviä muistaa, vaikka yhteydenpito olisi vähäistä ja tavatessa voi jatkaa siitä mihin jäätiin viimeksi. Todettiin myös, että tietty väljyys ja vapaaehtoisuus kantaa paremmin kuin ehtojen saneleminen toiselle.
"Paha" taitaa olla aika vaikea määriteltävä, yleispätevästi. Jos ilkeys luetaan pahaksi, niin olen kohdannut sitä paljonkin, itsessäni - läheisten määrittelemänä..)) de-meter kirjoitti:
Laiskuuttani heitin tuon "hyvässä ja pahassa". Oliskohan myötä- ja vastamäessä ollut osuvampi ?
Aivan. Heikommin sitoutuneena voi tehdä juuri noin: siirtää sivuun ja katsoa löytyykö vielä jännitettä, pysyykö toinen mielessä. Eilen juteltiin kylässä - mistäs muusta kuin ikääntymisestä ja sen vaikutuksesta ihmissuhteisiin -
todettiin, että ystäviä muistaa, vaikka yhteydenpito olisi vähäistä ja tavatessa voi jatkaa siitä mihin jäätiin viimeksi. Todettiin myös, että tietty väljyys ja vapaaehtoisuus kantaa paremmin kuin ehtojen saneleminen toiselle.
"Paha" taitaa olla aika vaikea määriteltävä, yleispätevästi. Jos ilkeys luetaan pahaksi, niin olen kohdannut sitä paljonkin, itsessäni - läheisten määrittelemänä..))Myötä- ja vastamäki vielä jotenkin sujuu, mutta tasaisella tuppaa joskus uuvuttamaan. :)
Käy vielä kuten aloittajalle, kaikki on hyvin ja silti ketuttaa.
Ystäviä ei pidä sitoa liian tiukkaan ja lyhyeen liekaan, ei vaatia eikä kysellä miksei ole soittanut tai kirjoittanut. Pian saa huomata, että sinne meni eikä taida takaisin tulla.
Suunnitelmallinen ilkeys on pahaa, mutta ken vois kiven ensimmäisen heittää sen. Itsellekin on käynyt niin kuin naapurin hevoselle, että joskus pääsee vaikka on kova pidättämään.- WTFFF
Ancelina kirjoitti:
Saattaa hänen seurassaan jonkin aikaa olla kiinnostavaa, vaan eiköhän jo kohta ala tympimään jatkuva valitus ja mäkätys. Työstäköön ja nähköön kuinka hyvin ja paljon tahansa, mutta jos näkökulma on aina viturallaan, niin ei kiitos, pitkää aikaa en jaksaisi.
Nimim. "asiasta kokemusta omaava"En valita ja mäkätä. Olen seurassa iloinen ja hyväntuulinen. Minulle valitetaan kuinka elämä ja ihmiset kohtelee kaltoin. Minä olen se, joka kuuntelee, toimii toisten roskiksena. Sittenhän on taas mukava jatkaa, kun on saanut siirrettyä paskansa toisen kannettavaksi-
- de-meter
Ancelina kirjoitti:
Myötä- ja vastamäki vielä jotenkin sujuu, mutta tasaisella tuppaa joskus uuvuttamaan. :)
Käy vielä kuten aloittajalle, kaikki on hyvin ja silti ketuttaa.
Ystäviä ei pidä sitoa liian tiukkaan ja lyhyeen liekaan, ei vaatia eikä kysellä miksei ole soittanut tai kirjoittanut. Pian saa huomata, että sinne meni eikä taida takaisin tulla.
Suunnitelmallinen ilkeys on pahaa, mutta ken vois kiven ensimmäisen heittää sen. Itsellekin on käynyt niin kuin naapurin hevoselle, että joskus pääsee vaikka on kova pidättämään.Just, Anceli. Tasamaa se vasta tympii..))
Enpä ole tullut ajatelleeksi tuota suunnitelmallista ilkeyttä. Sellaiseenhan minä en koskaan sorru..)) Ehkä siihen tarvitaan kaunainen luonne. Mun tuttu sanoi kerran, että ilkeyteen tarvitaan näkökykyä, että osaa iskeä oikeaan kohtaan. Jos tulee huti, se ei satutakaan... WTFFF kirjoitti:
En valita ja mäkätä. Olen seurassa iloinen ja hyväntuulinen. Minulle valitetaan kuinka elämä ja ihmiset kohtelee kaltoin. Minä olen se, joka kuuntelee, toimii toisten roskiksena. Sittenhän on taas mukava jatkaa, kun on saanut siirrettyä paskansa toisen kannettavaksi-
Sehän on hyvä juttu, mutta tuo valitusten vastaanottaminen ei ole helppoa, tiedän sen.
Minä kirjoitin omista kokemuksistani, joiden pohjalta vastasin.de-meter kirjoitti:
Just, Anceli. Tasamaa se vasta tympii..))
Enpä ole tullut ajatelleeksi tuota suunnitelmallista ilkeyttä. Sellaiseenhan minä en koskaan sorru..)) Ehkä siihen tarvitaan kaunainen luonne. Mun tuttu sanoi kerran, että ilkeyteen tarvitaan näkökykyä, että osaa iskeä oikeaan kohtaan. Jos tulee huti, se ei satutakaan...Olen niin nopea liikkeissäni etten ehtisi suunnittelemaan edes ilkeyksiä, kyllä ne syöksyisivät esiin ihan siinä hetkessä, kun tilanne olisi päällä. Onneksi ikä on antanut kärsivällisyyttä niin monin eri tavoin ja pyrin välttämään ilkeilyjä sanoissa ja teoissa. Tähän voisi liittää pienen rukouksen, jos sellaisen voimaan olisi luottoa.
- de-meter
Ancelina kirjoitti:
Olen niin nopea liikkeissäni etten ehtisi suunnittelemaan edes ilkeyksiä, kyllä ne syöksyisivät esiin ihan siinä hetkessä, kun tilanne olisi päällä. Onneksi ikä on antanut kärsivällisyyttä niin monin eri tavoin ja pyrin välttämään ilkeilyjä sanoissa ja teoissa. Tähän voisi liittää pienen rukouksen, jos sellaisen voimaan olisi luottoa.
Ei ilkeily kivaa ole, ainakaan minulle. Jotkut saattavat saada siitä eräänlaista vallantunnetta. Itselleni tulee yleensä vain paha mieli ja morkkis.
Silti olen sitä mieltä, että myöskin ilkeyden kohde voisi joskus tutkailla itseään, koska harva huvikseen ilkeilee... - eppu2
WTFFF kirjoitti:
En valita ja mäkätä. Olen seurassa iloinen ja hyväntuulinen. Minulle valitetaan kuinka elämä ja ihmiset kohtelee kaltoin. Minä olen se, joka kuuntelee, toimii toisten roskiksena. Sittenhän on taas mukava jatkaa, kun on saanut siirrettyä paskansa toisen kannettavaksi-
Miksi Sinä olet se roskakori? Mieti se nyt aluksi. Ei kai kenenkään ole pakko suostua kuuntelemaan, jos ei halua.
Miksi sitten olet aina seurassa iloinen ja hyväntuulinen, ellei kerran oikeasti tunnu siltä?
Pelkäätkö, että he kääntävät selkänsä, jos et olekaan se roskakori.
Mitäpä, jos alkaisitkin valittaa tai vaikkapa kertoisit, kuinka kivaa on, kun on oma katto pään päällä ja jääkaappi pursuaa hyvää ruokaa.
Vaikuttaa ettet oikein itsekään tunnista sitä mikä mättää.
Muuttamalla omia toimintatapoja, voi joskus löytää sen jyvän.
- siilimuori3
Kuvaileppas elämä jossa kokisit olevasi tärkeä, mikä pitäisi olla toisin? Mitä elämässä arvostat? Mitä olet kokenut ja mitä toivoisit vielä kokevasi. Mitä itse annat muille ja miten muut siihen vastaavat? Elämä ei ole pelkkää saamista.
"siilimuori3"
Et viittis heti tehdä minusta kopiota.
Käyttäisit omaa päätäsi, jos on.
Häpeä.
"Vastaa nyt edes tähän.
Moiti sitten vasta oikein:
"Ja jos jollakulla menee huonommin, niin se on kokonaan asianomaisen oma vika
eikä siitä pidä tulla muille valittamaan.""
H.- siilimuori3
hunksz kirjoitti:
"siilimuori3"
Et viittis heti tehdä minusta kopiota.
Käyttäisit omaa päätäsi, jos on.
Häpeä.
"Vastaa nyt edes tähän.
Moiti sitten vasta oikein:
"Ja jos jollakulla menee huonommin, niin se on kokonaan asianomaisen oma vika
eikä siitä pidä tulla muille valittamaan.""
H.Viittin ja Bäää, on mulla pää. Erilainen tosin kuin sulla, siis abstraktilta sisällöltään ainaki. Tai siis niinkö eri puoliskot aivoista erilailla korostuneet. En siis näe tekstiäsi kopioksi minun tekstistäni. Enkä siis heti ainakaan havaitse samanmielisyyttä.
En näe mitään havettävää kirjoituksessani, joten ylväänä tekstini kannan. Minun näkemykseni mukaan hävettävää on jossus jollaain rally-miehellä, joka itseään älyköksikin huvittavasti tituleeraa. Älykö tarkoittaa vissiin samaa kuin pöliskö, ainakin tässä tapauksessa.
Oma vikahan ihmisen alämä pitkälti on mutta ei se estä siitä täällä kirjoittamasta kun kerta tämmönen palsta on. Häpeäisit ite.
- kiitos-alotuksesta-
" WTFFF "
Kuinka sinä puhutkaan kuin minun suullani, meitä on ainaki kaksi jotka tuntee aivan samoin,
----
itse koitan selviytyä ihmisenä ihmisten joukossa kaikesta pettymyksistä huolimatta päivästä toiseen,
haaveilen ja uneksin, vielä minulleki tapahtuu jotain hyvää,
voitan lotosta täysosuman,
tai joku hoksaa maksaa lainaamansa rahat yllättäin takasi,
uskon vahvasti että luoja kantaa mua jokapäivä , ohjaa aina oikeaan,
suojelee ja varjelee kaikelta pahalta,
sitten vaan kaikki sujuu kuten ennenki,
käännä katseesi taivaisiin, sieltä loista valo pimeään mustaan maailmaan,
usko kuten minäki uskon, kaikki vielä muuttuu paremmaksi,
-
" paremmaksi kaikki muuttuu hyväksi ei milloinkaan " joku viisaampi joskus sanonu,"kiitos-alotuksesta-"
Ainoastaan sinä itse tiedät oikean vastauksen.
Jankutahan siis sisimmässäsi.
Älä täällä.
Äläkä vastaa itsellesi näin nopeasti.
Se on naurettavaa.
H."suojelee ja varjelee kaikelta pahalta,"
Ei se suojele, kyllä ite pitää asian eteen jotain tehä eikä jäädä valmista oottelemaan.- yx-kamu-palstalta
hunksz kirjoitti:
"kiitos-alotuksesta-"
Ainoastaan sinä itse tiedät oikean vastauksen.
Jankutahan siis sisimmässäsi.
Älä täällä.
Äläkä vastaa itsellesi näin nopeasti.
Se on naurettavaa.
H.ai jaa, mä kyllä vastasin alottajalle EN itselleni,
tai samallahan tuo vastus on myös terapiaa, sinulle, minulle, ja muillekki,
mitä naurettavaa näet tuossa vastauksessa,
senkö että ihmisellä on " unelmia " jotka voi täyttyä tai sitten ei täyty koskaan, - usko-ei-horju-
daybyday kirjoitti:
"suojelee ja varjelee kaikelta pahalta,"
Ei se suojele, kyllä ite pitää asian eteen jotain tehä eikä jäädä valmista oottelemaan.OHOH, KYLLÄ SUOJELEE,
itse on vain välikappale luojan toiminalle,
näin se vaan ON, usko-ei-horju- kirjoitti:
OHOH, KYLLÄ SUOJELEE,
itse on vain välikappale luojan toiminalle,
näin se vaan ON,Juu mutta:
"kyllä ite pitää asian eteen jotain tehä eikä jäädä valmista oottelemaan."- usko-on-vahva
daybyday kirjoitti:
Juu mutta:
"kyllä ite pitää asian eteen jotain tehä eikä jäädä valmista oottelemaan."no juu, ihminen on luojan välikappale, jos ymmärrät,
usko-on-vahva kirjoitti:
no juu, ihminen on luojan välikappale, jos ymmärrät,
Joo mutta entä Toivo?
daybyday kirjoitti:
Joo mutta entä Toivo?
Mä nyökkäilen sun tahtiin, dbd, tuossa että itte pitää tehdä jos jotain haluaa.
Ja entä Rauha? Toivo on vähän niinku Rauha mutta vasta huomenna :) Siis että Rauha on ihan nurkan takana, mutta ei vielä saavutettu.
Tuo rauha-toivo-rakkaus on vähän kuin se peli kivi-sakset-paperi :))- näin-meillä
daybyday kirjoitti:
Joo mutta entä Toivo?
Toivo oli huomaa oli poikaystävä, se siitä, usko jäi asumaan,
Oletko ehkä liian otettu, heh :)) Olet antanut liikaa itsestäsi ja unohtanut itseäsi? Tai olet antanut koska pyydetään, etkä koska tahdot antaa?
Pieni eristäytyminen tekee ainakin ittelleni hyvää silloin tällöin. Kun saa olla vaan ja tehdä rakkaita asioita. Palata takaisin oravannahkaani ja muistaa mitä se elämän perusasia on - seuraavan pähkinän löytäminen, ei mitään sen kummempaa tai vaativampaa.
Joskus on tosin ollut sellainenkin aika, että olen joutunut pakottamaan itseäni näkemään kaikissa asioissa sen kauneimman puolen, kun aina niitä kuitenkin on. Siihen kun hetken pakottaa ittensä, se menee jo kohta omalla painollaan, ja kaikki negatiivinen haihtuu.
Ihmisessä on kuitenkin se negatiivinen perusvirta, sellainen joka saattaa viedä mukanaan. Jos ei tykkää siitä olotilasta, se on vain taisteltava.- siilimuori3
"Jos ei tykkää siitä olotilasta, se on vain taisteltava."
Hyvin kirjoitettu, allekirjoitan.
Olen huomannut myös vältteleväni pitkiä puheluita ja vaivalloisia ihmisiä
.Uskoisin että iän myötä sosiaalisten suhteiden tarve vähenee.
Aloittajalla on perusasiat kunnossa kuten minullakin, se on jo hieno asia.
En varsinaisesti ole tyytymätön elämääni, askarruttaa joskus vastahakoisuus olla ihmisten kanssa tekemisissä.
Olen myös tuntenut aikaisemmin että joudun aina vain antamaan ja huolehtimaan. Ei se ole katkeraksi tehnyt väsyneeksi ja jonkin verran epäluuloiseksi. Jos joku soittaa tulee ensimmäisenä tunne, mitähän tuokin on vailla.
Ymmärrän aloittajaa 100% , ainakin kohdallani nuo tuntemukset tulevat ja menevät.- de-meter
"Uskoisin että iän myötä sosiaalisten suhteiden tarve vähenee" kirjoittaa Mielikki-neito.
Näin minäkin koen. Mitenkähän monen kämppäkaverin (kursseilla) kanssa on luvattu pitää yhteyttä ja miten on käynyt ? Pari viestiä on ehkä vaihdettu ja se on ollut siinä. Kun oma mukavuudenhalukin on kasvanut, tapaamisten järjestelykin tuntuu työläältä. - Viatonsivullinen
Mulla on tapana sanoa jos puhelin pysyy hiljaisena" hyvä juttu kun
tulevat toimeen ilman meikäläistä" usein soittoihin sisältyy joku pyyntö, tehtävä, johon pitää vastata...minä pidän myös omasta ajasta.
Ikäni olen palvellut muita, olisinko itse jo vuorossa, saanko nyt
palvella itseäni....kyllä, kyllä nyt jo saan, hoitaa omaa elämääni. - siilimuori3
de-meter kirjoitti:
"Uskoisin että iän myötä sosiaalisten suhteiden tarve vähenee" kirjoittaa Mielikki-neito.
Näin minäkin koen. Mitenkähän monen kämppäkaverin (kursseilla) kanssa on luvattu pitää yhteyttä ja miten on käynyt ? Pari viestiä on ehkä vaihdettu ja se on ollut siinä. Kun oma mukavuudenhalukin on kasvanut, tapaamisten järjestelykin tuntuu työläältä.Ssiaalisten suhteisen määrä vähenee iän myötä mut kyllä se sitten laatukin yleensä paranee :).
- de-meter
Viatonsivullinen kirjoitti:
Mulla on tapana sanoa jos puhelin pysyy hiljaisena" hyvä juttu kun
tulevat toimeen ilman meikäläistä" usein soittoihin sisältyy joku pyyntö, tehtävä, johon pitää vastata...minä pidän myös omasta ajasta.
Ikäni olen palvellut muita, olisinko itse jo vuorossa, saanko nyt
palvella itseäni....kyllä, kyllä nyt jo saan, hoitaa omaa elämääni.Tuohon minäkin mielessäni vetoan, pitkään pestiin muiden palvelijana.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että eläkkeellä oleva mielletään henkilöksi, jolla on vain aikaa. Ja jos on terve ja toimintakykyinen oletetaan, että jaksaa sen minkä muutkin. - de-meter
siilimuori3 kirjoitti:
Ssiaalisten suhteisen määrä vähenee iän myötä mut kyllä se sitten laatukin yleensä paranee :).
Osuva lisäys, siilimuori..)) Pidot paranee kun väki vähenee...
Elämäsi taitaa olla liian helppoa, kun joudat joutavia pohtimaan.
- siilimuori3
Toisen mielestä "joutavat" voivat ola todellisia murheita. Sillain et niistä haluaa keskustelupalstalla kirjoittaa ja saada kommentteja. Mut tietty jos itsellä on isommat "joutavat" , kukin näkee mittasuhteet silloin eri tavoin. Siis saako toisen murheita aliarvioida ja mitätöidä? Itselle ei kyllä tulis mieleen kommentoida, et joutavaa tuo sun "jatkuva valitus ja mäkätys".
Ancelina olet oikeassa.
Olen paljon tyytymättömämpi nyt kun pääsen helpolla. ei ole pakko tehdä mitään mitä ei halua, elämä vain on liian helppoa kun ei ole tottunut.
Kai väsyminen aikaisemmin jäi jonnekin sisikuntaa pelkona sille että mitä jaksaa. Joskus oli jaksettava vaikka ei olisi ollut enää pisaraakaan annettavana.
Ei ehtinyt miettimään turhia, oli tyytyväinen kun sai vähän aikaa istua tietokoneella tai katsoa telkkarista "Kauniit ja rohkeat."siilimuori3 kirjoitti:
Toisen mielestä "joutavat" voivat ola todellisia murheita. Sillain et niistä haluaa keskustelupalstalla kirjoittaa ja saada kommentteja. Mut tietty jos itsellä on isommat "joutavat" , kukin näkee mittasuhteet silloin eri tavoin. Siis saako toisen murheita aliarvioida ja mitätöidä? Itselle ei kyllä tulis mieleen kommentoida, et joutavaa tuo sun "jatkuva valitus ja mäkätys".
"Todellisuudessa kaikki on hyvin", niinhän aloittaja kirjoitti. Eikä sitten kuitenkaan kaikki ole hyvin.
En aliarvioi enkä mitätöi, sanon vain mielipiteeni, aloittajalle en ole mitään valituksesta ja mäkätyksestä kirjoittanut. Ihan omia kokemuksiani tuonkalatiasen henkilön seurasta.
Hamstereita..- siilimuori3
mielikki.neito kirjoitti:
Ancelina olet oikeassa.
Olen paljon tyytymättömämpi nyt kun pääsen helpolla. ei ole pakko tehdä mitään mitä ei halua, elämä vain on liian helppoa kun ei ole tottunut.
Kai väsyminen aikaisemmin jäi jonnekin sisikuntaa pelkona sille että mitä jaksaa. Joskus oli jaksettava vaikka ei olisi ollut enää pisaraakaan annettavana.
Ei ehtinyt miettimään turhia, oli tyytyväinen kun sai vähän aikaa istua tietokoneella tai katsoa telkkarista "Kauniit ja rohkeat."Jokaisella on omat "turhansa", joillekin se on kauniit ja rohkeat :D.
Ancelina kirjoitti:
"Todellisuudessa kaikki on hyvin", niinhän aloittaja kirjoitti. Eikä sitten kuitenkaan kaikki ole hyvin.
En aliarvioi enkä mitätöi, sanon vain mielipiteeni, aloittajalle en ole mitään valituksesta ja mäkätyksestä kirjoittanut. Ihan omia kokemuksiani tuonkalatiasen henkilön seurasta.
Hamstereita..Nyt joutuu sanomaan hiivatti, piti olla tuonkaltaisen jne.
- siilimuori3
Ancelina kirjoitti:
"Todellisuudessa kaikki on hyvin", niinhän aloittaja kirjoitti. Eikä sitten kuitenkaan kaikki ole hyvin.
En aliarvioi enkä mitätöi, sanon vain mielipiteeni, aloittajalle en ole mitään valituksesta ja mäkätyksestä kirjoittanut. Ihan omia kokemuksiani tuonkalatiasen henkilön seurasta.
Hamstereita.."Todellisuudessa kaikki on hyvin", niinhän aloittaja kirjoitti. Eikä sitten kuitenkaan kaikki ole hyvin."
Nuo tuohan se oi aloittajan pointti. On itsekin ymmällään tuntemuksistaan kun periaatteessa kaiken pitäisi olla hyvin mut tyytymättömyys kaihertaa. Mikään ei tunnu miltään eikä näytä miltään.
Aloittajahan on "tuonkaltainen" eli siis tekstisi myös hänelle :). Vahvistaako tuo lause aloittajan tunnetta siitä et hän ei ole tärkeä? mielikki.neito kirjoitti:
Ancelina olet oikeassa.
Olen paljon tyytymättömämpi nyt kun pääsen helpolla. ei ole pakko tehdä mitään mitä ei halua, elämä vain on liian helppoa kun ei ole tottunut.
Kai väsyminen aikaisemmin jäi jonnekin sisikuntaa pelkona sille että mitä jaksaa. Joskus oli jaksettava vaikka ei olisi ollut enää pisaraakaan annettavana.
Ei ehtinyt miettimään turhia, oli tyytyväinen kun sai vähän aikaa istua tietokoneella tai katsoa telkkarista "Kauniit ja rohkeat."Niinpä, minun isäni menetti kunnon otteen elämään, kun joutui sairauden vuoksi myymään maatilan ja muuttamaan rivariin. Ei ollut mitään tekemistä, kun oli tottunut pelloilla ja metsissä kulkemaan, Saimaan vesillä soutelemaan.
siilimuori3 kirjoitti:
"Todellisuudessa kaikki on hyvin", niinhän aloittaja kirjoitti. Eikä sitten kuitenkaan kaikki ole hyvin."
Nuo tuohan se oi aloittajan pointti. On itsekin ymmällään tuntemuksistaan kun periaatteessa kaiken pitäisi olla hyvin mut tyytymättömyys kaihertaa. Mikään ei tunnu miltään eikä näytä miltään.
Aloittajahan on "tuonkaltainen" eli siis tekstisi myös hänelle :). Vahvistaako tuo lause aloittajan tunnetta siitä et hän ei ole tärkeä?Älä yritäkään houkutella minua pohtimaan aloittajan mielentiloja ja tuntemuksia.
Mutta onhan täällä muita filosofisia ja psykologisia taitoja omaavia, jatka heidän kanssaan.
Minusta sekä tuntuu että näyttää miltään.- siilimuori3
Ancelina kirjoitti:
Älä yritäkään houkutella minua pohtimaan aloittajan mielentiloja ja tuntemuksia.
Mutta onhan täällä muita filosofisia ja psykologisia taitoja omaavia, jatka heidän kanssaan.
Minusta sekä tuntuu että näyttää miltään.Ei mun tartte yrittää mitään. Kirjoitan vain miten itse näen koen ja tunnen :). Ja vastineena muille kirjoittajille ja kommeneteilleen. Aloitehan on kuvaus mielentiloistaan ja tuntemuksistaan ja niihin halunnee ottaa kantaa kun tänne eloitteen teki, vai kuinka?
- Korppis1
Ancelina kirjoitti:
"Todellisuudessa kaikki on hyvin", niinhän aloittaja kirjoitti. Eikä sitten kuitenkaan kaikki ole hyvin.
En aliarvioi enkä mitätöi, sanon vain mielipiteeni, aloittajalle en ole mitään valituksesta ja mäkätyksestä kirjoittanut. Ihan omia kokemuksiani tuonkalatiasen henkilön seurasta.
Hamstereita..Ylläpidon aloitusten tekijän aloitus. Näitä alkaa tulemaan kun väki vähenee ja aloitukset kuivuvat jonninjoutaviksi hupatteluksi. Istun iltaisin luppoaikoina ja selailen palstaa kännykästäni. Ei ole enää intoa, liekö sosiaalinen elämä livessä niin hektistä, että kommunikointi sormenpäillä tuntuu tyhjänpäiväiseltä. Verkostot harvenee ; )
Korppis1 kirjoitti:
Ylläpidon aloitusten tekijän aloitus. Näitä alkaa tulemaan kun väki vähenee ja aloitukset kuivuvat jonninjoutaviksi hupatteluksi. Istun iltaisin luppoaikoina ja selailen palstaa kännykästäni. Ei ole enää intoa, liekö sosiaalinen elämä livessä niin hektistä, että kommunikointi sormenpäillä tuntuu tyhjänpäiväiseltä. Verkostot harvenee ; )
Olkoon vaan, ainahan nämä lukaista voi ja ottaa kantaa jos siltä tuntuu.
Verkko harvenee ja verkosto sen mukana, vain isot kalat pysyvät kimpassa.
- Täti_Monika
Hmmm...perin tuttu juttu. Parhaimman olotilan koen silloin kun keskustelen sellaisten ihmisten kanssa jotka rehellisesti kertovat asioistaan ja myös pystyvät kuuntelemaan. Ehkä ns. vertaistuki on tässäkin asiassa ok. Murheet ja ketutus on myös jaettavissa.
- Luetäähyväkirjoitus
Tässä iässä sitä miettii elämäänsä, että miten se meni noin niinku omasta mielestä ja mitä sille voisi vielä tehdä, kun nippanappa ehkä vielä ehtii.
Etkö saanutkaan sulle kuuluvaa arvostusta, uraa, ihmistä, joka ansioidesi mukaan sulle kuuluisi?
No heheh, voin sanoa, ettei saatu me muutkaan. Saatiin jotain parempaa. Kukin tykönään miettiköön mitä se omalla kohdalla voisi olla.
Me kun kutsumme luoksemme aina sitä mikä meille parhaiten sopii ja mitä me todellisuudessa olemme. Emme sitä mitä haluaisimme olla. Sitä se tarkoittaa, kun Raamatussakin käsketään tyytymään osaansa. - Jatkuu-Mielenkiintoista
HALOOOOOOO,,,,
tämä ketjuhan sivuaa täydellisesti edellistä alotusta
" yksinäisyys korostuu jouluna "
samat ongelmat tunteet katkeruus käy läpi kaikista vastauksista,- kaikkijosanottu
No meneppäs sitten sinne arvostelemaan.
- samaa-asiaa-täälläki
kaikkijosanottu kirjoitti:
No meneppäs sitten sinne arvostelemaan.
miksi ?
- kesivä
Mitäpä jos ottaisit pienen projektin itsesi kanssa. Tekisit vaikka kuukauden pelkästään niitä asioita joista itse pidät. Joka päivä yksi pieni asia oman itsensä iloksi/hyväksi.
Hehei, kyllähän sä olet tärkeä, katso nyt, näin paljon kiinnostusta aloitukseesi. Oikeastaan kerrot otsikossa jo kaiken, saattaa olla ettei kukaan muu pidä sinua katkerana ja kyynisenä, vain sinä itse. Muutosta jos haluat niin sieltä ihan omien korvien välistä se lähtee pikku hiljaa. Kuka vaan voi antaa sinulle 25 kohdan ohjelman miten karkoitat kyynisyyden elämästäsi, mutta tiedäthän, ei kannettu vesi kaivossa pysy, kaivo pitää ensin retuseerata. Eli itsestäsi kaikki lähtee liikkeelle.
Ihmisen on joskus niin vaikeaa nähdä hyvää ympärillään, ihan lähipiirissä, sinäkin voit katsella ympärilles ja tokaista onpa muuten kaunis koti minulla, ja mikä upea kirjasto, herkkuruokaa jääkaappi täynnä jne. Olenpa onnekas jalka nousee vielä noin ja kädetkin saan vielä selkäni taakse, ei jokainen saa.
Kaikella on elämässä kaksi puolta, se plussa ja miinus, jopa jokaisella makkarasiivulla, mietipäs vaan. Miinuksia ei kannata turhaa keräillä plussat on paljon kepeämpiä kantaakin. Nähdä plussa vaatii vain elämänasenteen katsantokulman tarkistusta, vain pientä viilausta.
Seuraavan kerran kun joku kyselee mitä kuuluu, niin annat täysilaidallinen, jos et muuta kuule keksi niin kerro miten hoopoja vastauksia sait kun aloituksen yhdelle palstalle väänsit. Kuvittele...ykskin...Aika tuttua toi että kun ikää lisääntyy niin kyynisyys ja katkeruus kasvaa. Aika tehdä kaikkea sitä mitä oli nuorempana suunnitellut vähenee vähenevien voimien kanssa ja tulee sellainen laiskan turhautunut olo ja jotenkin on kivempi mieltää se muiden syyksi kunkukaan ei ole kiinnostunut minusta. Mutta kun sekin on kaksisuuntainen katu.
Iän tuoma masennus kun toiveet eivät ole täyttyneet (vaikka kaikki onkin niin hyvin) on lääkäreiden mukaan kovin tavallista. Kirjoittavat mielialalääkkeitä että aurinko pilkahtelisi jokaiseen risukasaan ;)- de-meter
Minusta tuntuu, että oma historia, eletty elämä, määrittää aika pitkälle tätä kolmatta ikää. Jos on ollut näkyvä, voi olla vaikea tottua näkymättömyyteen. Jos on palvellut, alkaa ehkä kysyä, milloin tulee oma vuoro. Jos on ollut kiltti ja säyseä, voi muuttua riivinraudaksi...
Edelleen katson, että useimmilla meistä on kyse vaiheista, ei mistään lopullisesta jämähtämisestä jonkinlaiseksi. Sen sijaan minäkään en ole tuolla itsekasvatuksen linjalla puhumattakaan siitä, että turvautuisin kemiallisiin kainalosauvoihin.
Parilla tutulla on kokemusta mielialalääkkeistä. Kumpikaan ei katsonut niiden vaikuttaneen juuri mietenkään omaan oloon.Kokeilin minäkin joskus niitä pillereitä, auttaa ne siinä mielessä että turruttaa. Jos on jotenkin jäänyt jumiin niin, ettei saa jalkaa enää toisen eteen, tai jos itsetuhoisuus vaivaa, niin sitten... Mutta muuten se voima on löydettävä omasta navasta.
Kelle sitten sopii mikäkin tapa.
Nörtille, eheytä kovalevysi, käynnistä uudestaan ja hanki tarvittavat lisälaitteet :) Äidille että pidä huolta sisäisestä lapsestasi. Miehelle, avaa konepeltisi, rassaa ja kiillota ja varaa. Pomolle, inventoi - tee viiden vuoden suunnitelma - toteuta.
Ite kun äiti olen, toimi hyvin se sisäisen lapsen hoivaaminen. Se on yllättävän vaikeaakin, jos on tottunut hoivaamaan koko ajan muita. Ja sellainen fiilis tuli aloittajankin taholta, voin olla väärässäkin. Mulle riitti sitten pillereiksi ja motivaattoreiksi nuo omat ilopillerit. Taitaa olla vähän liian suuri taakka heille kertoa että joskus pelastivat äipän elämän :) Kyllä ne sitten tajuaa jos omat lapset joskus saavat.
Omaksi höpinäksi meni, mutta menköön.- de-meter
hmp.f kirjoitti:
Kokeilin minäkin joskus niitä pillereitä, auttaa ne siinä mielessä että turruttaa. Jos on jotenkin jäänyt jumiin niin, ettei saa jalkaa enää toisen eteen, tai jos itsetuhoisuus vaivaa, niin sitten... Mutta muuten se voima on löydettävä omasta navasta.
Kelle sitten sopii mikäkin tapa.
Nörtille, eheytä kovalevysi, käynnistä uudestaan ja hanki tarvittavat lisälaitteet :) Äidille että pidä huolta sisäisestä lapsestasi. Miehelle, avaa konepeltisi, rassaa ja kiillota ja varaa. Pomolle, inventoi - tee viiden vuoden suunnitelma - toteuta.
Ite kun äiti olen, toimi hyvin se sisäisen lapsen hoivaaminen. Se on yllättävän vaikeaakin, jos on tottunut hoivaamaan koko ajan muita. Ja sellainen fiilis tuli aloittajankin taholta, voin olla väärässäkin. Mulle riitti sitten pillereiksi ja motivaattoreiksi nuo omat ilopillerit. Taitaa olla vähän liian suuri taakka heille kertoa että joskus pelastivat äipän elämän :) Kyllä ne sitten tajuaa jos omat lapset joskus saavat.
Omaksi höpinäksi meni, mutta menköön.Noinhan kai se pillereiden markkinointi kai tapahtuu, hmpf, että ottaa niitä saadakseen kiinni omista voimistaan ja hyvä jos toimivat noin.
Ja kyllä meillä näitä itsehoitovinkkejä tulee joka tuutista. On mistä valita.
Jos tuntee iloa omista läheisistään, ei voi voida kovin huonosti. Ja kai siihenkin iloon sisältyy elämän ristiriita: se mikä tuottaa huolta ja murhetta tuottaa myös suurinta iloa... Elämä on itseään korjaava prosessi - taitaa olla näitä itsehoitoloitten oppeja..)) de-meter kirjoitti:
Noinhan kai se pillereiden markkinointi kai tapahtuu, hmpf, että ottaa niitä saadakseen kiinni omista voimistaan ja hyvä jos toimivat noin.
Ja kyllä meillä näitä itsehoitovinkkejä tulee joka tuutista. On mistä valita.
Jos tuntee iloa omista läheisistään, ei voi voida kovin huonosti. Ja kai siihenkin iloon sisältyy elämän ristiriita: se mikä tuottaa huolta ja murhetta tuottaa myös suurinta iloa... Elämä on itseään korjaava prosessi - taitaa olla näitä itsehoitoloitten oppeja..))Joskus ihminen jatkaa velvollisuudesta, koska se että luovuttaa olisi liian raskasta muille, ja sen myötä itselleenkin. Ei siis siksi että osaa iloita. Jotain sellaista havaittavissa aloittajan tekstistäkin...
- de-meter
hmp.f kirjoitti:
Joskus ihminen jatkaa velvollisuudesta, koska se että luovuttaa olisi liian raskasta muille, ja sen myötä itselleenkin. Ei siis siksi että osaa iloita. Jotain sellaista havaittavissa aloittajan tekstistäkin...
Vanhemmiten olen oppinut hyväksymään myös velvollisuudesta tekemisen.
Ehkä se liittyy tuohon kokonaisuuden näkemiseen, johon viittasit. Aina ja joka tilanteessa ei voi kuunnella itseään eikä hoitaa sisäistä lastaan..))
- ghimsh
Poikkesin mietteissäni tonne uskontojen ja uskomusten tiimoille
- liekö totta että jokaisella tähtensä - pieni kuuseni on lastenlasten aikoinaan innolla
koristama kaikista vanhoista tähteistä ja silpuista mitä vuosien varrella laatikkoon kertynyt - vertasin sitä omaan elämään, yhtä särkyneeseen ja säpäleiksi tehtyyn
- kaikki entinen on mennyt.
Ajattelin pientä seimen lasta ja hänen äitiäänMariaa - myös Marian tuskaa silloin kun
kellot rauhaa soivat - kuitenkin hän miettii enkelin sanoja ja näkee samalla kuinka risti
luo synkän varjon seimen ja lapsen ylle. Elämän rikkautta lienee myös käydä kaikkia
ihmisten tunnemaailman skaaloja läpi - myös vastakkaisia tunteita, aitoja ja rehellisiä
- vaikkei olisikaan maailman mahtaviin, kauneimpiin ja onnistuneimpiin koskaan kuulunut - halpa ja hyljätty itsekin. - lupus_lupsus_lopo
---Aika tuttua toi että kun ikää lisääntyy niin kyynisyys ja katkeruus kasvaa.---
Eipä vainkaan ole tuttua. Ainut mikä kasvaa on hirtehishuumori.
Onhan elämässsä edessä vielä vaikka mitä. Minulla ainakin on aika paljon tulevaisuudensuunnitelmia. Ainut este niiden toteuttamiseksi on raha, siis kaikkea ei voi toteuttaa, kun edessä on kitkutus pienellä vanhuuseläkkeellä. Mutta on asioita, joihin raha ei paljoa vaikuta.- hyvää-uuttavuotta-
" lupus_lupsus_lopo
jooo,
niin meilläki oli suuret luulot ja unelmia vielä kuusikympisenä,
kun eläkkeelle päästään ja raahaaki olisi ollu toteuttaa haaveet ja unelmat,
olis toteuteukin,
mutta yllätys yllätys,
vakava sairaus iski puolisoon ja vei hautaan enen kuin ehdimme kaikkia unelmia toteuttaa,
paljon ehdittiin paljon jäi haaveeksi,
muistot nyt vaan lämmittää,
---
pidä terevydestäsi hyvää huolta, että ehdit nauttia eläkkeelä unelmistasi, sillä elämä on rajallinen, yllätyksiä täynnä, - lupsus_lupsus_lopo
Kiitos toivotuksista!
Olen kyllä nauttinut asioista jo kymmeniä vuosia, eritoten työelämästä, se on suuri intohimoni. En odota sitku-elämää.
Mutta tarkoitin sitä, että edes tällaisella työorientoituneella ihmisellä ei elämä lopu siihen, kun joskus malttaa jäädä vanhuuseläkkeelle. Olen jo aloittanut suuntautumisen aiempaa intensiivisemmin harrasteisiin ja vapaaehtoistyöhön ja niitä aion jatkaa edelleen.
Raha valitettavasti rajoittaa matkustamista, luultavasti se loppuu kokonaan.
Minulla on elinikäinen sairaus, joka ei koskaan parane, olen nyt elänyt sen kanssa kohta 65 vuotta, joten eiköhän sen kanssa eletä edelleen. Jos kuolo korjaa, niin sillehän ei tietenkään mitään voi. Toivottavasti se korjaa nopeasti, jos on tullakseen!
Käyn joskus uskonnot ja uskomukset palstoilla. Aika mielenkiintoisia ja viihdyttäviä mielipiteitä.
Sielläkin on omat vakiokirjoittajat, he taistelevat kiivaasti oman ainoan oikean uskonsa puolesta.
Hyvin eripuraista ja erimielistä porukkaa löytyy yhden ja saman raamatun tulkinnoissa.- Giagnoosi-si
Jos avaus on / olisi totta, käyttäytyminen on pomminvarma syövän merkit. Hop hop tutkimuksiin ja sassiin.
Tiedän muutaman samanlaisen tapauksen. Kaikilla löytyi syöpä. - vhimcz
Mun pikkusisko sanoi vuosi sitten mulle, että ellet halua näyttää hapantuneelta sitruunalta jakärttyisältä ryppykasalta, osta sitruuna ja purista siitä vähän mehua vesilasilliseen ja sekoita ripaus ruokasoodaa joukkoon ja juo.
Siitäkö apua ettei olisi ärtynyt tunteistaan silloinkaan kun maailma on murjonut? - Rämmin_kämmin
Omakohtaista, jos sattuisi olemaan aloittajalle apua.
Pitää olla hetkiä, jolloin rypee katkeruudessa ja vihassa, kun joku on kohdellut väärin tai on tehnyt väärän valinnan, suree menetettyä ihmistä, materiaa, asemaa tms. Pitkähkön elämän varrella on kertynyt kaikenlaista kurjaakin. Se kuuluu asiaan. Kurjuudet pitää potea ja käsitellä, antaa niille valta. Mutta kun on esim. päivän märehtinyt, on aika nousta. Jos ylös ei pääse, kuten kirjoitit "koko ajan vihainen" niin itse tarkistaisin:
- syönkö tarpeeksi ravintorikasta ruokaa
- saanko hyviä rasvahappoja ja d-vitamiiniä sopivasti
- tarvitsenko hormoonikorvaushoitoa
- olenko ulkona riittävästi
- liikunko
- juonko vähän liian monena iltana alkoholia
- olenko turhautunut
Kaikki nämä olen potenut ja tehnyt korjausliikettä usein onnistuen, mutta koville joskus ottaa. Sentään vielä löytää jotain uutta tekemistä, vaikka helminauhojen punomista tai vesijumppaa. Silloin on vastapainoksi ihan tyytyväinen jollei vain ihan onnentunnetta pukkaa. - bessie-
No jos et nyt ihan paisko esineitä rikki tms., niin eipä tuo mitään kai haittaa? Aika energiseltä olotilaltahan tuo oikeastaan vaikuttaa? Itse tässä haahuilen avaten kaapin silloin toisen tällöin, yrittäen tehdä suunnitelmia mutta ne eivät oikein etene yhtä siirtoa siirtoa pidemmälle edes ajatustasolla.
Mitään selvää tunnetilaa en itsessäni tunnista, sellaisten kaivamiseenkaan en ole tarpeeksi tarmokas tahi motivoitunutkaan, en näet mitään usko löytäväni.
Jaloissani olevia, joululahjaksi saatuja säärystimiä kyllä ihailen tavan takaa, siinä sentään tulee vähän liikuntaa kun jalkojani ojentelen ja nostelen. Aamupäivällä tein sanomalehdestä tötteröt saappaanvarsien tueksi. Harmi etten oikein osaa olla vihainen, varmaan vihaisena olisi nuo saappaat tullut plankattuakin. - att2
Kiitos aloituksesta. Varmaan moni muukin tuntee samalla lailla se kuuluu kai vanhuuteen tunnen samoin vaikka kaikki taloudessa ja nyky ajan rakkaudessa on hyvin, lapsilla omat talot lapsen lapset jne.
Ystävä piiri hyvää (ei suomalaisia) kyllä hyviä tuttavia on myös Suomessa ovat pyytäneet tulemaan, tosin aika on kulkenut 1968 näin viimeksi on myös nuorempia tietenkin siskoni. - WTFFF
Kiitos kaikille vastanneille! En arvannutkaan, miten monia asia kiinnosti, joko itse kokeneena tai sitten vähän ei-niin-ymmärtäväisenä. Jokainen vastaus on kuitenkin tervetullut.
Monista asioista sanotaan, että "ota itseäsi niskasta kiini". Se ei aina kuitenkaan toimi, yrityksistä huolimatta. Jos toimisi, olisi paljon helpompaa.
En tunne itseäni vielä vanhukseksi, olen vasta täyttänyt 60-v. En ole huonossa kunnossa, en vakavasti sairaskaan. Olen vain lopen kyllästynyt itsekkyyteen, jota tämä aika on pullollaan. En väitä olevani epäitsekäs, itsekkyyttä löytyy kyllä minusta ihan tarpeeksi, mutta tämä päivä on jotenkin korostunut itsekkyyden saralla. Minä,minulle, minun... Kuuntele minua, auta minua, ole ainoastaan kiinnostunut minusta. Ehkä liikun väärien ihmisten parissa, ehkä muualta löytyy toisenlaisia. Vai löytyykö?
On ihan tavallista että, kun puhun, joku keskeyttää ja jatkaa omilla jutuillaan. Silloin minä hiljenen, en rupea äänen voimakkuudella kilpailemaan. Joskus tuntuu kuin minut kyllä nähdään, mutta ei kuulla.
Sellaista...- auttajan_osa
Olet ehkä persoonaltasi eniten auttaja? Se kuluttaa ajan mittaan, vaikka antaakin paljon, mutta voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä mittaan eräänlaisen "burn outin". Miksi aina minä teen ja joudun, tuntuu tutulta kysymykseltä..? Olen kokenut samaa, mutta silti vaan jatkanut vapaaehtoistyössä ja vastaavissa, joskus tuntuu että liikaa...
Tuossa mukava ja lyhyt testi, jos olisi apua itsensä tuntemiseen. Ennegrammista ja yhdeksästä erilaisesta persoonasta löytyy paljonkin tietoa netistä, yleensä olemme sekoitus erilaisia persoonia, mutta löytyy aika puhtaitakin, kuten tunnistan lähipiiristä aika "puhtaan" suorittajan jne..
http://www.enneagrammitesti.fi/ - WTFFF
Tein tuon testin ja kannustaja, auttaja, huoltaja sieltä tulokseksi tuli. Sopii minulle hyvin, vaikka aika skeptinen olen kaikkiin tällaisiin juttuihin.
Ehkä joulunaika vain on minulle sellaista aikaa, että kaikki tuntuu korostuvan, hyvät ja pahat. Joku vuosi sitten tapahtui jotakin ikävää juuri joulun aikoihin ja olen huomannut, että sen jälkeen olen ollut enemmän ja vähemmän ahdistunut joulun tullessa. Monille muillekin juuri tämä aika vuodesta tuntuu olevan vaikea. Ehkä siksi moni tarvitsee kuuntelijaa, mutta minä en vain jaksa.
Kai se on niin kuinka monissa vertaistukiryhmissä sanotaan, että hyväksy se, mitä et voi muuttaa, muuta se, minkä voit. Ja opi erottamaan nämä kaksi toisistaan. Ymmärrän kyllä, mitä em. tarkoittaa, vaan osaanko toimia sen mukaan. Aika näyttää... ehkä. WTFFF kirjoitti:
Tein tuon testin ja kannustaja, auttaja, huoltaja sieltä tulokseksi tuli. Sopii minulle hyvin, vaikka aika skeptinen olen kaikkiin tällaisiin juttuihin.
Ehkä joulunaika vain on minulle sellaista aikaa, että kaikki tuntuu korostuvan, hyvät ja pahat. Joku vuosi sitten tapahtui jotakin ikävää juuri joulun aikoihin ja olen huomannut, että sen jälkeen olen ollut enemmän ja vähemmän ahdistunut joulun tullessa. Monille muillekin juuri tämä aika vuodesta tuntuu olevan vaikea. Ehkä siksi moni tarvitsee kuuntelijaa, mutta minä en vain jaksa.
Kai se on niin kuinka monissa vertaistukiryhmissä sanotaan, että hyväksy se, mitä et voi muuttaa, muuta se, minkä voit. Ja opi erottamaan nämä kaksi toisistaan. Ymmärrän kyllä, mitä em. tarkoittaa, vaan osaanko toimia sen mukaan. Aika näyttää... ehkä.Se on vähän niinkin, että jos ihminen olisi onnellinen ihan koko ajan, hän hukkaa sen tunteen. Tyyliin, jos on flunssa välillä, tajuaa paremmin arvostaa kun on terve. Jos kriiseihin osaa suhtautua niin, ne auttaa keskittymään siihen mitä on ja pääsee eri tavalla niistä irti. Mutta joskus joutuu väkisin laittamaan pisteen kriisille, sanomaan että nyt tämä riittää.
Vaik minusta on silti hyvä muistella välillä mitä kaikkea shittiä voi olla.... jotta arvostaa ettei sitä ole enää.- silimuori3
auttajan_osa kirjoitti:
Olet ehkä persoonaltasi eniten auttaja? Se kuluttaa ajan mittaan, vaikka antaakin paljon, mutta voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä mittaan eräänlaisen "burn outin". Miksi aina minä teen ja joudun, tuntuu tutulta kysymykseltä..? Olen kokenut samaa, mutta silti vaan jatkanut vapaaehtoistyössä ja vastaavissa, joskus tuntuu että liikaa...
Tuossa mukava ja lyhyt testi, jos olisi apua itsensä tuntemiseen. Ennegrammista ja yhdeksästä erilaisesta persoonasta löytyy paljonkin tietoa netistä, yleensä olemme sekoitus erilaisia persoonia, mutta löytyy aika puhtaitakin, kuten tunnistan lähipiiristä aika "puhtaan" suorittajan jne..
http://www.enneagrammitesti.fi/Minäki tein.
Laadunparantaja, perfektionisti ja uudistaja. - ent.siivoojaparka
auttajan_osa kirjoitti:
Olet ehkä persoonaltasi eniten auttaja? Se kuluttaa ajan mittaan, vaikka antaakin paljon, mutta voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä mittaan eräänlaisen "burn outin". Miksi aina minä teen ja joudun, tuntuu tutulta kysymykseltä..? Olen kokenut samaa, mutta silti vaan jatkanut vapaaehtoistyössä ja vastaavissa, joskus tuntuu että liikaa...
Tuossa mukava ja lyhyt testi, jos olisi apua itsensä tuntemiseen. Ennegrammista ja yhdeksästä erilaisesta persoonasta löytyy paljonkin tietoa netistä, yleensä olemme sekoitus erilaisia persoonia, mutta löytyy aika puhtaitakin, kuten tunnistan lähipiiristä aika "puhtaan" suorittajan jne..
http://www.enneagrammitesti.fi/Minä olen tällä kertaa, tänään:
Tunneälyäjä, Romantikko, Individualisti.
Mielenkiintoista nähdä, minkälainen olen seuraavassa luotettavassa testissä. Näistä tällaisista testeistä sitä huomaa muutokset itsessään, mitä ei muuten tiedostaisi.
- möhköii
Ihmisistähän yhteiskunta muodostuu ja ihmiset luovat
- kukin omalla tavallaan
- seksismikin on eräänlainen luomisen laji, muttei sekään ihan kaikkien ihmisten yleisin harraste liene
- yksilöitä kaikki. Perus- ja erityistarpeineen.- bessie-
Onneksi suomalaisessa yhteiskunnassa ei seksismiä noin yleisesti ottaen hyväksytä.
Harvemmin seksismiä luovasti sovelletaan edes niissä takapajuloissa joissa sitä yleisesti harrastetaan.
- haastaja_vaikuttaja_pomo
Taas yksi hölppätesti tuo aiemmin mainittu. Jos ei ihminen tunne itseään tässä iässsä, ei se naistenlehtien harjoittelijoiden laatimilla testeillä selviä.
- ohoooo
Osuiko testi liiankin oikeaan kohdallasi, kun noin ärsyynnyit?
Liiankin hyvin tunnen itseni, mutta kokeilinpa huvikseni.
Seiska laatikko sieltä tuli : ideoija, seikkailija, optimisti.
Osui kuin naulan kantaan. Ideoija on työ ja harrastukset, seikkailijalle elämä on niin mukava matka ja optimistikin joskus rämpii alakulon suossa.
Aika viisaita nuo naistenlehtien harjoittelijat.
- sosiaalisesti_altiina
Uusi
Ilmiöt 30.12.2015 klo 7:35
Valitse seurasi tarkoin – myrkyllisen ihmisen lähipiiristä kannattaa paeta
Negatiivisuudella voi olla yllättävän suuri vaikutus läheiseen ihmiseen. Jos lähipiirissä kytee "myrkyllinen ihminen", psykologi kehottaa toimimaan nopeasti.
Kaksi varjoa.
Myrkyllisistä ihmisistä kannattaisi ottaa etäisyyttä. Kuva: Arja Lento / Yle
Mistä on kyse?
- - -
Kyynisyys on ihmisen puolustusreaktio pettymyksiä vastaan.
Jos negatiivisuus ja kyynisyys on jatkuvaa, voi ihminen muuttua myrkylliseksi läheisilleen.
Psykologi kehottaa siivoamaan negatiiviset piikittelijät pois elämästään.
- - -
Ihminen kaipaa luontaisesti iloa, positiivista palautetta ja kannustusta elämään. Lähipiirissä voi kuitenkin olla ihmisiä, jotka levittävät ympäristöönsä jotain ihan muuta. He ovat jatkuvasti negatiivisia ja piikittelevät mielellään muita. Tällaisten ihmisten vaikutuspiiristä on tärkeää päästä pois, sanoo erikoispsykologi Tuomo Tikkanen.
- - -
– Myrkylliset ihmiset kommentoivat - kaikkea mitä sanot - negatiivisesti.
Jos yrittää vähän iloita, he yrittävät ampua ilon heti alas. Sen sijaan, että yrittäisi parantaa niitä ihmisiä, kannattaa ottaa äkkiä etäisyyttä, Tikkanen sanoo.
- - -
Seuralla on todella väliä, sillä ihminen on sosiaalisesti erittäin altis. Niin ilon kuin surunkin tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen herkästi.
Tikkasen mukaan oma hyvinvointi on laitettava etusijalle – silläkin uhalla, että ihmissuhde negatiivisen persoonan kanssa kariutuu.
- - -
– Jos käy niin, että oma ystävä tai kumppani alkaa käyttäytymään myrkyllisesti, on syytä ensin sanoa, ettei kauaa kuuntele tuollaisia puheita. Sitten ihan oikeasti toimia, ettei jää sellaisen ihmisen vaikutuspiiriin.
- - -
Itsemurhiakin tapahtuu juuri sellaisten ilkeiden ihmisten lapsille.- ent.siivoojaparka
Kai se on uskottava, jos kerran Tikkanen niin sanoo.
- att2
Raamattu on tappanut tuhansia Suomessa.
- madx
Luin tuon ja ajattelenkin noin...
'Mutta-Mutta' - en ajattele pelkästään ystäviä, vaan samalla tavalla mietin omaa itseänikin! Ei minulla ole syytä, eikä oikeutta, kohdella ystäviäni tai itseänikään kaltoin! Kun hyväksyn omat hyvät ja huonot puoleni, niin ei minun tarvitse arvostella toistenkaan persoonallisia ominaisuuksia... (nauraa voi itselle ja toisellekin - no jaa - siis kummankin huumorintajuun sopivalla tavalla...)
Ja voihan hiivatti - meitähän on niin paljon joista voimme 'valita' ystävämme ja kohdella heitä rakkaudella ja ymmärryksellä... kaikki tuon artikkelin päinvastaisuudet, eli positiiviset energiat ovat jaettavissa - ei niitä kannata säästää :)
- Pahuus.rumat.puheet
Pahuus on periytyvää
kuten myös huono paha avioliitto, ilkeät puheet miehelle ja avioero.- Sitäsaamitätilaaa
No mutta niinpä näyttää olevan tyhmyyskin. Siis periytyvää.
- haastaja_vaikuttaja_pomo
----Osuiko testi liiankin oikeaan kohdallasi, kun noin ärsyynnyit?----
Täytyykö todella vääntää rauta-aidasta? Minähän sanoin selvästi, ettei testi tuonut minusta mitään uutta tietoa. Nimmarini kertoi, mitä tyyppiä testin mielestä olen ja sen nyt näkee joka ainut minusta päivittäin, minä itse mukaan lukien.
Hölppätestienkin pitäisi mielestäni olla hauskoja, tämä ei ollut kuin tylsä. Joskus netissä oli hauskempia testejä, esimerkiksi mitä arvosanoja koulussa saisit nykytiedoillasi ja muita vastaavia. saattaa niitä olla vieläkin, en ole niitä erityisesti etsinyt, teen jos jossain on linkki. - Anonyymi
Minusta tuli sellainen vain enempi,äiti kuoli,sossut kirjaa valheita ,käänsivät huumori asiat vakavaksi. Ja joo ei minuakaan kukaan auta. Vihaan maailmaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska513417- 1552057
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2001722Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1311633- 801145
- 2341104
Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä2671010- 125959
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari52919- 72875