OAJ: Suomessa tarvitaan satoja opettajia lisää turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vuoksi
Opettajia tarvitaan lisää muun muassa maahanmuuttajille tarkoitettuihin valmistaviin ryhmiin, erityishuomiota tarvitseviin integroituihin luokkiin sekä Suomi toisena kielenä -ryhmiin.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1451281272115
Kotimaa 28.12.2015 13:13
Maria Manner Helsingin Sanomat
Opetusalan ammattijärjestö OAJ arvioi, että Suomessa tarvitaan satoja opettajia lisää turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vuoksi.
”Suomeen on tullut tänä vuonna 2 000 pelkästään yksin saapunutta alaikäistä. Lapsi on oikeutettu perusopetukseen heti. Opettajia tarvitaan satoja lisää”, arvioi OAJ:in koulutusjohtaja Heljä Misukka.
Sanomalehti Die Welt kertoi sunnuntaina, että Saksa rekrytoi yli 8000 opettajaa kouluikäisten turvapaikanhakijoiden vuoksi. Saksan kouluihin on tullut tänä vuonna 196 000 uutta pakolaislasta. Yhteensä Saksaan arvioidaan saapuvan tänä vuonna miljoona turvapaikanhakijaa.
Suomessa opettajia tarvitaan lisää muun muassa maahanmuuttajille tarkoitettuihin valmistaviin ryhmiin, erityishuomiota tarvitseviin integroituihin luokkiin sekä suomi toisena kielenä -ryhmiin.
Opettajille ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia valmistavan opetuksen ryhmien opettamiseen. Misukan mukaan rekrytoinnista ei koitune suurta ongelmaa, sillä ryhmäkokoja on kouluissa suurennettu ja opettajia vähennetty.
Opetushallituksen tietojen mukaan tänä syksynä Suomessa on perustettu noin 50 uutta maahanmuuttajille tarkoitettua valmistavan opetuksen ryhmää. Niissä työskentelee yleensä yksi opettaja ryhmää kohden ja lisäksi mahdollisesti avustavaa henkilökuntaa.
Opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta sanoo, että uusien opettajien rekrytoiminen on Suomessa onnistunut pääsääntöisesti hyvin.
”Olen kuullut, että aika hyvin on saatu opettajia näihin valmistavan opetuksen ryhmiin. Joukossa on esimerkiksi pian eläkkeelle jääviä opettajia, jotka ovat päättäneetkin siirtää eläköitymistä. Osa on muuttanut töiden perässä toiselta paikkakunnalta. Ongelmia on ollut lähinnä joillain pienillä paikkakunnilla, joilla rekrytointi on yleensäkin vähän vaikeampaa”, hän sanoo.
Kasvaneen turvapaikanhakijamäärän arvioidaan kuitenkin osaltaan vaikuttavan siihen, että esimerkiksi lastentarhan-, luokan- ja erityisopettajankoulutukseen tarvitaan lisää paikkoja.
OAJ:n koulutusjohtaja Misukka huomauttaa, että vieraskielisten lasten määrä kouluissa kasvaa joka tapauksessa. OAJ on esittänyt kouluihin lisää maahanmuuttajataustaisia opettajia sekä monikulttuurisuustaitojen sisällyttämistä pakollisena opettajankoulutukseen.
H U O M:
Artikkeliin liittyvät HS
Saksa rekrytoi 8 500 uutta opettajaa turvapaikanhakijalapsia varten 8:54
Lue juttu myös alempaa aiheeseen liittyen tai linkki HS _>
http://www.hs.fi/kaupunki/a1451286611110
Opettajia tarvitaan lisää muun muassa maahanmuuttajille tarkoitettuihin valmistaviin ryhmiin, erityishuomiota tarvitseviin integroituihin luokkiin sekä Suomi toisena kielenä -ryhmiin.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1451281272115
Kotimaa 28.12.2015 13:13
Maria Manner Helsingin Sanomat
Opetusalan ammattijärjestö OAJ arvioi, että Suomessa tarvitaan satoja opettajia lisää turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vuoksi.
”Suomeen on tullut tänä vuonna 2 000 pelkästään yksin saapunutta alaikäistä. Lapsi on oikeutettu perusopetukseen heti. Opettajia tarvitaan satoja lisää”, arvioi OAJ:in koulutusjohtaja Heljä Misukka.
Sanomalehti Die Welt kertoi sunnuntaina, että Saksa rekrytoi yli 8000 opettajaa kouluikäisten turvapaikanhakijoiden vuoksi. Saksan kouluihin on tullut tänä vuonna 196 000 uutta pakolaislasta. Yhteensä Saksaan arvioidaan saapuvan tänä vuonna miljoona turvapaikanhakijaa.
Suomessa opettajia tarvitaan lisää muun muassa maahanmuuttajille tarkoitettuihin valmistaviin ryhmiin, erityishuomiota tarvitseviin integroituihin luokkiin sekä suomi toisena kielenä -ryhmiin.
Opettajille ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia valmistavan opetuksen ryhmien opettamiseen. Misukan mukaan rekrytoinnista ei koitune suurta ongelmaa, sillä ryhmäkokoja on kouluissa suurennettu ja opettajia vähennetty.
Opetushallituksen tietojen mukaan tänä syksynä Suomessa on perustettu noin 50 uutta maahanmuuttajille tarkoitettua valmistavan opetuksen ryhmää. Niissä työskentelee yleensä yksi opettaja ryhmää kohden ja lisäksi mahdollisesti avustavaa henkilökuntaa.
Opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta sanoo, että uusien opettajien rekrytoiminen on Suomessa onnistunut pääsääntöisesti hyvin.
”Olen kuullut, että aika hyvin on saatu opettajia näihin valmistavan opetuksen ryhmiin. Joukossa on esimerkiksi pian eläkkeelle jääviä opettajia, jotka ovat päättäneetkin siirtää eläköitymistä. Osa on muuttanut töiden perässä toiselta paikkakunnalta. Ongelmia on ollut lähinnä joillain pienillä paikkakunnilla, joilla rekrytointi on yleensäkin vähän vaikeampaa”, hän sanoo.
Kasvaneen turvapaikanhakijamäärän arvioidaan kuitenkin osaltaan vaikuttavan siihen, että esimerkiksi lastentarhan-, luokan- ja erityisopettajankoulutukseen tarvitaan lisää paikkoja.
OAJ:n koulutusjohtaja Misukka huomauttaa, että vieraskielisten lasten määrä kouluissa kasvaa joka tapauksessa. OAJ on esittänyt kouluihin lisää maahanmuuttajataustaisia opettajia sekä monikulttuurisuustaitojen sisällyttämistä pakollisena opettajankoulutukseen.
H U O M:
Artikkeliin liittyvät HS
Saksa rekrytoi 8 500 uutta opettajaa turvapaikanhakijalapsia varten 8:54
Lue juttu myös alempaa aiheeseen liittyen tai linkki HS _>
http://www.hs.fi/kaupunki/a1451286611110
Vastaukset 4
Vanhimmat
Helsinki odottaa maahanmuuttajaryntäystä – pian joka neljäs helsinkiläinen ei puhu äidinkielenään suomea
Arabiankielisten osuus kasvaa Helsingissä reilusti vuoteen 2030 mennessä.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1451286611110
Kaupunki 28.12.2015 17:55 Joonas Laitinen
Helsingin Sanomat
Helsinki odottaa kaupunkiin suurta maahanmuuttajaryntäystä. Helsingin seudun kuntien yhteisen ennusteen mukaan Helsingin vieraskielisen väestön määrä kasvaa 80 000–87 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2030 Helsingissä asuu 164 000–170 000 ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Se vastaa tuolloin 23 prosenttia eli lähes neljännestä Helsingin asukkaista.
Tämän vuoden alussa Helsingissä asui noin 84 000 ihmistä, jotka puhuivat äidinkielenään toista kieltä kuin suomea. Vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä oli 13,5 prosenttia. Suurimpia ryhmiä ovat äidinkielenään venäjää, viroa, somalia tai englantia puhuvat.
Ennusteen mukaan Helsingissä kuuluu jatkossa nykyistä enemmän etenkin arabiaa. Helsingissä asuu vuonna 2030 noin 32 000 ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä kuten arabiaa tai kurdia. Heidän määränsä kolminkertaistuu nykyiseen verrattuna. Myös suurin osa Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista kuuluu tähän kieliryhmään.
Ennusteessa arvioidaan, että myös muita aasialaisia ja afrikkalaisia kieliä puhuvien määrä kasvaa vajaassa 15 vuodessa voimakkaasti nykyiseen verrattuna. Sen sijaan venäjän merkitys vähenee jatkossa. Nykyisin venäjää tai muita entisen Neuvostoliiton alueella puhuttuja kieliä äidinkielenään puhuvat ovat selvästi Helsingin suurin vieraskielinen ryhmä.
Vuonna 2030 he ovat enää juuri ja juuri toiseksi suurin ryhmä. Ennusteen mukaan venäjää äidinkielenään puhuvia helsinkiläisiä on vuonna 2030 noin 28 000.
Vieraskielisten määrän kehitystä pääkaupunkiseudulla kuvaava ennuste on tehty syksyllä 2015. Ennusteesta on tehty kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat siinä, kuinka paljon Suomeen saapuu jatkossa turvapaikanhakijoita vuoden 2018 jälkeen. Molemmissa vaihtoehdoissa oletuksena on, että Suomeen saapuu vuosina 2015–2017 yhteensä 75 000 turvapaikanhakijaa.
Ennuste arvioi, että noin 30 prosenttia turvapaikanhakijoista saa turvapaikan. Turvapaikan saaneista puolet tulee Helsingin seudulle ja neljännes Helsinkiin. Ennusteen perusvaihtoehdossa oletetaan, että turvapaikanhakijoiden määrä laskee vuoden 2017 jälkeen vuoden 2014 tasolle eli noin 3 650 hakijaan. Nopeassa vaihtoehdossa oletetaan, että Suomeen saapuu jatkossakin vuosittain 10 000 turvapaikkaa hakevaa.
”Lisäksi perheenyhdistämiset tuovat myöhemmin lisää väestöä niissä kieliryhmissä, joihin valtaosa turvapaikanhakijoista kuuluu”, ennusteessa kirjoitetaan.
Muutos näkyy nopeasti Helsingin peruspalveluissa kuten päivähoidossa. Vuonna 2030 noin joka neljäs helsinkiläislapsi ei puhu äidinkielenään suomea. Tämän vuoden alussa luku oli joka kuudes.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten määrä ennustetaan kasvavan suhteellisesti Helsinkiä nopeammin. Vantaalla on jo nyt suhteessa enemmän vieraskielisiä kuin Helsingissä. Lähivuosina myös Espoossa osuus ohittaa Helsingin.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1451286611110
Fakta - edellisestä jutusta:
Helsinkiin tullut 2000-luvulla yli Porvoon verran vieraskielisiä asukkaita
Helsingin ja Suomen ulkomaalaistaustainen väestö oli vielä 1980-luvulla varsin pieni verrattuna muuhun Eurooppaan. Määrä alkoi kasvaa nopeasti 1990- luvulla.
2000-luvulla Helsingin asukasluku on kasvanut etenkin ulkomaalaistaustaisen väestön takia. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien ”vieraskielisten” määrä on kasvanut 2000-luvulla noin 54 000 hengellä.
Helsinkiläisistä 13,5 prosenttia on vieraskielisiä. Turussa vastaava luku on 9,6, Tampereella 6,6 ja Oulussa 3,3 prosenttia.
Aamuvuoron jälkeen voi opettaa monikulttuurisia lapsia iltavuorossa.
Palkkaa ei nyt voi lisätä, eikä lomia pidentää.
Säädämme pikaisesti pakkolain, jotta saamme kilpailukykyloikan.
Elikkä jos hyyräi opeetis hiukan laskemaan mitä rahoja nuo mutiaiset kuluttaa yhden vuoden aikana, on lähes 10 miljadia euroa, kun lasketaan kaikki kulut yhteen.
Pelkästään noiden opettajin palkkoihin uppoaa lähes 4 miljardia vuodessa.