p.3naisuuden kirkosta.
Miksi ei saisi joululaulujen sanoja muutta kun ovathan ortodoksit muuttaneet lirturgioitakin ja jopa keksineet uusiakin mitä ne nyt olikaan ne monotoniset jollotuksetkin ilman lupia.Ei alkukirkossa ollut kirkkoveisuja.Eik ollunna pruasniekkoja = kyläjuhlia.
Mitä siinä on niin vaikeeta antoo joittenkin ihmisten olla omassa rauhassa.Ei kaikki ole semmosia tuulellakäypiä jokapaikan höyliä.
Sen kyllä sanon vaikka oon entinen lutku että vieraalta nää ortodoksiset menot tuntuu ja kun sisäpiiriinkään ei piäse niin eipä jiä muuta illoo kun veronmaksu ja eliitin elämän vierestä kahtominen.Hyvin nuilla näyttää mänevän.
Miksi ei saisi joululaulujen sanoja muutta kun ovathan ortodoksit muuttaneet lirturgioitakin ja jopa keksineet uusiakin mitä ne nyt olikaan ne monotoniset jollotuksetkin ilman lupia.Ei alkukirkossa ollut kirkkoveisuja.Eik ollunna pruasniekkoja = kyläjuhlia.
Mitä siinä on niin vaikeeta antoo joittenkin ihmisten olla omassa rauhassa.Ei kaikki ole semmosia tuulellakäypiä jokapaikan höyliä.
Sen kyllä sanon vaikka oon entinen lutku että vieraalta nää ortodoksiset menot tuntuu ja kun sisäpiiriinkään ei piäse niin eipä jiä muuta illoo kun veronmaksu ja eliitin elämän vierestä kahtominen.Hyvin nuilla näyttää mänevän.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rukoilu ja hiljentyminen, eikö sinulla onnistu ortodoksikirkossa.
Pruasniekan vietto alkoi harvaan asutuilla seuduilla, lähinnä itse rakentamien tsasounien myötä. Kirkot ja papit oli harvassa. Pruasniekan vieton yhteydessä ihmiset tapasivat toisiaan, joka oli hyvä asia.
praasiekka on karjalainen kyläjuhla sillä ei ole mitään tekemistä ortodoksisuuden kanssa.
Jos karjalaiset muinoin ovat käyneet kyläjuhliensa päätteeksi ortodoksisessa kirkossa se ei tee kyläjuhlasta ortodoksista juhlaa.
"Ennen sotia praasniekkaperinne oli yleistä kaikkialla ortodoksisilla alueilla, missä vain oli ortodoksisia kirkkoja tai tsasounoita (rukoushuoneita). Kirkollisen merkityksen lisäksi juhlaan sisältyi myös tietty maallinen puoli: praasniekalla tavattiin tuttuja, päivät olivat suosittuja kylässä käyntipäiviä, nuoriso tapasi muita saman ikäisiä ortodokseja ja saattoi näin etsiä itselleen puolisoa".
Pistäppä lainaten raamattua missä siellä on tuollaiset pruasniekat eli kyläjuhlat mainittu?
Älkää sekottako Raamettua ja kulttuurin kehitystä toisiinsa.
Kulttuuri ei kuulu kristinuskoon oppina eikä doktriinina.Raamattu heijastelee kulttuuria kuten kaikki uskonnot tekevät MUTTA jos se tulee osaksi oppia se kääntyy oppiaan vastaan.
Kristilliseen oppiin ei kulttuuri kuulu päinvastoin siellä ei jaotella ihmisiä minkään muun kautta kuin hengellisyyden.
Kristinusko ei todellakaan perustu kulttuurillisiin asioihin.