http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012119048893_uu.shtml
IL-selvitys: Rahat eivät riitä tuulitukeen
Torstai 22.1.2015 klo 07.12 (päivitetty klo 07.14)
Laskelmat pielessä, tuulisähkön tuet räjähtävät. Kotimaisuus... no joo.
Mauri Pekkarinen ja Mari Kiviniemi eduskunnassa vuonna 2010.
LUE MYÖS
Näkökulma: "Hiilineutraali tulevaisuus" maksaa hunajaa
Suuryhtiöt rohmuavat tuulitukia
Suomi joutuu leikkaamaan taloudellisesti kannattamattoman tuulivoiman tukia, jos sähkön markkinahinta ei lähivuosina nouse.
Tuulivoiman tukijärjestelmä on osoittautunut selvästi kalliimmaksi, mitä hallitus vuonna 2010 väitti. Mari Kiviniemen (kesk) hallitus löi tuolloin lukkoon tuulivoimaloiden tuotantotuen tason 12 vuodeksi.
Silloinen elinkeinoministeri, keskustan Mauri Pekkarinen nojasi laskelmiin, jotka hänen ministeriönsä oli teettänyt konsultilla. Konsultin laskelmat menivät jälkikäteen arvioituna pahasti pieleen. Konsulttina toimi valtion omistama teknologian tutkimuskeskus VTT.
Hinta-arvio metsään
Pahiten Kiviniemen hallitus epäonnistui arvioidessaan sähkön markkinahinnan kehityksen, johon koko tuki perustuu.
Hallitus sanoi uskovansa, että sähkö maksaisi markkinoilla keskimäärin 50 euroa megawattitunnilta. Megawattitunti on tukkumarkkinoiden mittayksikkö.
- Todellisuudessa hinta on ollut noin 20 euroa vähemmän, sanoo johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta. Ripatti vastaa virastossa uusiutuvan energian asioista.
Veronmaksajat maksavat tuulisähkön tuottajille tuon virhearvion kokonaisuudessaan. Kahden kympin poikkeama paisuu vuosia jatkuessaan satoihin miljooniin euroihin.
Suomessa tuulivoima saa tukea, joka on markkinahinnan ja niin kutsutun tavoitehinnan erotus. Tuulivoiman tavoitehinta on tänä vuonna enimmillään 105,30 euroa, ensi vuonna tavoitehinta putoaa 83,50 euroon.
Jos markkinahinta on 35 euroa megawattitunnilta, valtio maksaa tuottajalle tänä vuonna tuotantotuen joka on noin 70 euroa. Tuulivoima on näin yksi Suomen subventoiduimmista hyödykkeistä.
Tuki maksetaan valtion budjetista. Käytännössä tuki kerätään pieniltä sähkönkäyttäjiltä kuten esimerkiksi kotitalouksilta, joilla on muita suurempi sähkövero.
Menikö yrittäjäriski?
Kiviniemen hallitus perusteli tuulivoiman tuotantotukea monilla syillä. Hallitus muun muassa halusi poistaa tuulivoimayrityksiltä markkinariskin eli epävarmuuden sähkön hintavaihteluista.
Hallitus tuli ehkä samalla poistaneeksi yrittäjän rahoitusriskin. Hallitus nimittäin yliarvioi korkotekijän.
Hallitus selitti eduskunnalle mitoittaneensa tuen viiden prosentin korkotasolle. Hallitus sanoi, että tuon verran tuuliyhtiöt maksavat velastaan. Tuulivoimalat rahoitetaan noin 70-prosenttisesti velkarahalla.
Tällä hetkellä viiden prosentin korko yli miljoonan euron yritysvelasta on harvinaista. Suomen Pankin tilastojen mukaan uusien yrityslainojen keskikorko oli marraskuussa 2,35 prosenttia.
Korko on siis puolittunut, mikä tarkoittaa, että samalla korkomenolla hoitaa kaksi kertaa isomman lainan tai lainan pystyy lyhentämään entistä nopeammin eli tuulivoimala on velaton lyhyemmässä ajassa.
Hallitus niin ikään lupasi parhaiden tuulivoimaloiden omistajille kymmenen prosentin tuoton näiden sijoittamalle pääomalle. Tuollainen prosenttitaso vastaa Fortum-tasoisen huippuyrityksen tuottoja, mutta toisaalta tukimiljoonia kuorivat Suomen suurimmat yritykset osakkuusyhtiöidensä kautta.
Iltalehden saaman tiedon mukaan osa tuulivoimasta kerryttää omistajilla jopa yli kymmenen prosentin tuottoa sijoitetulle pääomalle.
Vajaa kotimaisuus
Rasvaisia tukiaisia hallitus perusteli lisäksi työllisyydellä. Poliitikot uskoivat, että tuulivoimaloiden kalliit turbiinit tehdään 80-prosenttisesti kotimaassa.
Tuo oli täydellistä toiveajattelua. Suomalaiset turbiininvalmistajat ovat kanttu vei. Suomi tuo turbiinit muualta Euroopasta ja Aasiasta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on äsken selvittänyt tuulivoiman kotimaisuutta. Kyselyn mukaan tuulivoiman tukiaisista jää kotimaisille toimijoille 59 prosenttia.
Investointikustannuksista tuulivoiman kotimaisuusaste on vain 30 prosenttia. Käytön aikaiset kustannukset - muun muassa huolto ja valvonta - nostavat kaikkien kustannusten kotimaisuusasteen nippa nappa psykologisti tärkeän 50 prosentin riman yli: 55 prosenttiin.
Politiikka uusiksi
Suomi saa maksaa tuulivoimalle tuotantotukia vielä kahdeksan vuotta, huhtikuuhun 2021 saakka. Energiaviraston Ripatti arvioi, että vuotuinen tukimäärä kipuaa sähkön hintatasosta riippuen noin 200 miljoonaan euroon vuodessa.
Ripatti kysyi Energiaviraston seminaarissa viime viikolla, riittävätkö rahat kaikkiin tukiin. Hän sanoi maanantaina Iltalehdelle, että esimerkiksi Espanja on vetänyt takaisin tukia.
Ripatin mukaan "on sanomattakin selvä", että Suomi joutuu järjestelemään tuet uudelleen.
Tämä johtuu muun muassa siitä, että Jyrki Kataisen (kok) hallitus päätti kasvattaa tuulivoiman osuutta Suomen sähkömarkkinoilla vielä sen yli mitä Kiviniemen hallitus oli linjannut. Seuraavan hallituksen on siksi päätettävä konkreettisesti, miten ja kuinka isolla tuki
IL-selvitys: Rahat eivät riitä tuulitukeen
Torstai 22.1.2015 klo 07.12 (päivitetty klo 07.14)
Laskelmat pielessä, tuulisähkön tuet räjähtävät. Kotimaisuus... no joo.
Mauri Pekkarinen ja Mari Kiviniemi eduskunnassa vuonna 2010.
LUE MYÖS
Näkökulma: "Hiilineutraali tulevaisuus" maksaa hunajaa
Suuryhtiöt rohmuavat tuulitukia
Suomi joutuu leikkaamaan taloudellisesti kannattamattoman tuulivoiman tukia, jos sähkön markkinahinta ei lähivuosina nouse.
Tuulivoiman tukijärjestelmä on osoittautunut selvästi kalliimmaksi, mitä hallitus vuonna 2010 väitti. Mari Kiviniemen (kesk) hallitus löi tuolloin lukkoon tuulivoimaloiden tuotantotuen tason 12 vuodeksi.
Silloinen elinkeinoministeri, keskustan Mauri Pekkarinen nojasi laskelmiin, jotka hänen ministeriönsä oli teettänyt konsultilla. Konsultin laskelmat menivät jälkikäteen arvioituna pahasti pieleen. Konsulttina toimi valtion omistama teknologian tutkimuskeskus VTT.
Hinta-arvio metsään
Pahiten Kiviniemen hallitus epäonnistui arvioidessaan sähkön markkinahinnan kehityksen, johon koko tuki perustuu.
Hallitus sanoi uskovansa, että sähkö maksaisi markkinoilla keskimäärin 50 euroa megawattitunnilta. Megawattitunti on tukkumarkkinoiden mittayksikkö.
- Todellisuudessa hinta on ollut noin 20 euroa vähemmän, sanoo johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta. Ripatti vastaa virastossa uusiutuvan energian asioista.
Veronmaksajat maksavat tuulisähkön tuottajille tuon virhearvion kokonaisuudessaan. Kahden kympin poikkeama paisuu vuosia jatkuessaan satoihin miljooniin euroihin.
Suomessa tuulivoima saa tukea, joka on markkinahinnan ja niin kutsutun tavoitehinnan erotus. Tuulivoiman tavoitehinta on tänä vuonna enimmillään 105,30 euroa, ensi vuonna tavoitehinta putoaa 83,50 euroon.
Jos markkinahinta on 35 euroa megawattitunnilta, valtio maksaa tuottajalle tänä vuonna tuotantotuen joka on noin 70 euroa. Tuulivoima on näin yksi Suomen subventoiduimmista hyödykkeistä.
Tuki maksetaan valtion budjetista. Käytännössä tuki kerätään pieniltä sähkönkäyttäjiltä kuten esimerkiksi kotitalouksilta, joilla on muita suurempi sähkövero.
Menikö yrittäjäriski?
Kiviniemen hallitus perusteli tuulivoiman tuotantotukea monilla syillä. Hallitus muun muassa halusi poistaa tuulivoimayrityksiltä markkinariskin eli epävarmuuden sähkön hintavaihteluista.
Hallitus tuli ehkä samalla poistaneeksi yrittäjän rahoitusriskin. Hallitus nimittäin yliarvioi korkotekijän.
Hallitus selitti eduskunnalle mitoittaneensa tuen viiden prosentin korkotasolle. Hallitus sanoi, että tuon verran tuuliyhtiöt maksavat velastaan. Tuulivoimalat rahoitetaan noin 70-prosenttisesti velkarahalla.
Tällä hetkellä viiden prosentin korko yli miljoonan euron yritysvelasta on harvinaista. Suomen Pankin tilastojen mukaan uusien yrityslainojen keskikorko oli marraskuussa 2,35 prosenttia.
Korko on siis puolittunut, mikä tarkoittaa, että samalla korkomenolla hoitaa kaksi kertaa isomman lainan tai lainan pystyy lyhentämään entistä nopeammin eli tuulivoimala on velaton lyhyemmässä ajassa.
Hallitus niin ikään lupasi parhaiden tuulivoimaloiden omistajille kymmenen prosentin tuoton näiden sijoittamalle pääomalle. Tuollainen prosenttitaso vastaa Fortum-tasoisen huippuyrityksen tuottoja, mutta toisaalta tukimiljoonia kuorivat Suomen suurimmat yritykset osakkuusyhtiöidensä kautta.
Iltalehden saaman tiedon mukaan osa tuulivoimasta kerryttää omistajilla jopa yli kymmenen prosentin tuottoa sijoitetulle pääomalle.
Vajaa kotimaisuus
Rasvaisia tukiaisia hallitus perusteli lisäksi työllisyydellä. Poliitikot uskoivat, että tuulivoimaloiden kalliit turbiinit tehdään 80-prosenttisesti kotimaassa.
Tuo oli täydellistä toiveajattelua. Suomalaiset turbiininvalmistajat ovat kanttu vei. Suomi tuo turbiinit muualta Euroopasta ja Aasiasta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on äsken selvittänyt tuulivoiman kotimaisuutta. Kyselyn mukaan tuulivoiman tukiaisista jää kotimaisille toimijoille 59 prosenttia.
Investointikustannuksista tuulivoiman kotimaisuusaste on vain 30 prosenttia. Käytön aikaiset kustannukset - muun muassa huolto ja valvonta - nostavat kaikkien kustannusten kotimaisuusasteen nippa nappa psykologisti tärkeän 50 prosentin riman yli: 55 prosenttiin.
Politiikka uusiksi
Suomi saa maksaa tuulivoimalle tuotantotukia vielä kahdeksan vuotta, huhtikuuhun 2021 saakka. Energiaviraston Ripatti arvioi, että vuotuinen tukimäärä kipuaa sähkön hintatasosta riippuen noin 200 miljoonaan euroon vuodessa.
Ripatti kysyi Energiaviraston seminaarissa viime viikolla, riittävätkö rahat kaikkiin tukiin. Hän sanoi maanantaina Iltalehdelle, että esimerkiksi Espanja on vetänyt takaisin tukia.
Ripatin mukaan "on sanomattakin selvä", että Suomi joutuu järjestelemään tuet uudelleen.
Tämä johtuu muun muassa siitä, että Jyrki Kataisen (kok) hallitus päätti kasvattaa tuulivoiman osuutta Suomen sähkömarkkinoilla vielä sen yli mitä Kiviniemen hallitus oli linjannut. Seuraavan hallituksen on siksi päätettävä konkreettisesti, miten ja kuinka isolla tuki
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tutkijat: VTT vaientaa soraäänet energiatutkimuksessa
Perjantai 20.8.2010 klo 17.51 (päivitetty klo 18.00)
Joukko VTT:n tutkijoita syyttää työnantajaansa painostamisesta.
FAKTAT
VTT
- Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT on asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tutkimusta ja kehittää uutta teknologiaa yrityksille, julkiselle sektorille ja muille asiakkaille.
- Asiakkaita ja yhteiskumppaneita ovat teollisuuden lisäksi muu elinkeinoelämä ja korkeakoulut.
- Kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalaan ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) alaisuuteen. TEM rahoittaa VTT:n kautta tutkimus- ja kehitystoimintaa.
- Liikevaihto oli viime vuonna 269 miljoonaa euroa.
- Noin kolmannes rahoituksesta tulee valtion budjetista. Kaksi kolmasosaa tulee yksityisistä maksullisista tutkimuksista ja tutkimuksista, joissa on mukana sekä yksityistä että julkista rahaa.
- Työntekijöitä oli viime vuonna noin 2 700.
LUE MYÖS
VTT: Tutkija ei saa puhua työstään
Pekkarinen pitää painostusväitteitä naurettavina
"Finndomon tiedotuksessa toimittiin oikein"
HS: VTT:n pääjohtaja: Painostusväitteet kummallisia
Joukko VTT:n tutkijoita syyttää työnantajaansa painostuksesta. Valtion teknillinen tutkimuskeskus yrittää tutkijoiden mukaan runnoa läpi yksituumaisen näkemyksen muun muassa energiakysymyksistä ja painostaa yksittäiset työntekijät vaikenemaan julkisuudessa.
STT:n haastattelemien tutkijoiden mukaan talon johto on erityisen tarkkana energiapolitiikan linjauksista. Viime aikoina kiistaa ovat herättäneet kannanotot ja tutkimukset turpeesta, ydinvoimasta ja biopolttonesteistä.
Turpeen käytöstä on talossa erilaisia näkemyksiä, koska tutkimusta aiheesta tehdään eri näkökulmista. VTT tekee yrityksille tilaustutkimuksena tuotekehitystoimintaa, mutta myös julkista tutkimusta esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnästä.
- VTT:n sisällä on hyvin erilaisia näkemyksiä turvekeskustelussa. Se, että johto päättää tehdä asiasta linjauksia ja tiedottaa tutkimustuloksista valikoivasti, pikkuisen ihmetyttää, sanoo nimettömänä pysyttelevä tutkija.
Erikoistutkija Jari Ihonen sai työnantajaltaan varoituksen arvosteltuaan julkisuudessa ydinvoimatutkimuksia juuri ennen eduskunnan ydinvoimaäänestystä. Hän kertoo kommentoineensa tutkimuksia yksityishenkilönä, mutta työnantajalle selitys ei riittänyt. Ihonen on vihreiden ehdokkaana ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Ihonen on ainoa tutkija, joka on saanut sanomisistaan virallisen varoituksen. Useat tutkijat kertovat STT:lle, että suusanallisia moitteita ja painostusta on ollut enemmänkin.
Mielipidekirjoitus jäi lähettämättä
VTT:n ilmastoryhmässä työskennellyt tutkija kuvaa työnantajansa toimintaa painostavaksi. Haastatellut työntekijät pysyttelevät nimettöminä, koska pelkäävät työpaikkojensa puolesta.
- Olen joutunut tällaisen sensuroinnin kohteeksi. Tämä on ihan todellisuutta VTT:ssä.
VTT:n johto kielsi tutkijaa jokin aika sitten lähettämästä turve-energiaa kritisoivaa mielipidekirjoitusta Helsingin Sanomiin.
- Ongelma koskee sektoreita, joita valtio ja ministeriöt säätelevät voimakkaasti ja joissa suuryrityksillä on vahvat intressit. Kun VTT toimii molempien suuntaan, jännitteet ovat välillä aika rajuja.
Tutkijat kritisoivat myös sitä, että VTT:n kantoja esittelevät julkisuudessa aina samat ihmiset. Tutkimuslaitoksella ei pitäisi heidän mukaansa olla yhtä virallista kantaa, vaan talon pitäisi toimia tiedon tuottajana.
- Vapaassa yhteiskunnassa täytyy olla ristiriitaista tietoa. Eihän asioita VTT:ssä päätetä. Meidän roolimme on tuottaa tietoa monipuolisesti.
Valiokuntaan vain valitut
VTT rajoittaa tutkijoiden mukaan osallistumista eduskunnan valiokuntien kuulemisiin. Ihonen ei ole saanut mennä asiantuntijakuulemisiin yksityishenkilönä ilman työnantajan suostumusta.
- Jos jatkan poliittista toimintaa ja kansalaistoimintaa, tämä johtaa irtisanomiseen, Ihonen sanoo.
Useat tutkijat kertovat, että VTT:n johto on vaatinut ennalta nähtäväkseen valiokunnissa pidettäviä esityksiä, vaikka kutsu olisi tullut tutkijalle henkilökohtaisesti.
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd) pitää VTT:n päätöstä rajoittaa Ihosen osallistumista asiantuntijakuulemisiin kummallisena. Valiokunnilla pitäisi hänestä olla mahdollisuus halutessaan kuulla Ihosta yksityishenkilönä.
Sen sijaan esitysten etukäteistarkistukset Skinnari ymmärtää, jos tutkijan on tarkoitus esitellä valiokunnalle viraston kantaa käsiteltävänä olevaan lakiesitykseen.
STT
On härskiä! Ja media vaikenee.
On muuten törkeää! Veronmaksajien rahaa kupataan kumppaustukiin!
Joo-o! Melkosta.