Älkää ostako, vaikka kuinka hienoksi olisi repattu ja kaikki kosteus-kuntoarviot olisi tehty. Säästäkää, että saatte uudemman talon ostettua.
60-70-luvun omakotitalot
hometupa
15229
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Höpöhöpö. Kyllä uusi talo on 3 vuoden päästä homeessa jostain. Lähdet kahdeksi viikoksi reissuun ja koneellinen ilmavaihto sammuu jotain syystä niin se on siinä. Nykyään on liian kovat määräykset ja talot ei hengitä yhtään. Sun homekämppäs on joskus väärin remontoitu kun on kuunneltu liikaa "asiantuntijoita"
Kunhan lattioihin tekee nurkissa aukon ja siitä löytyy terveet alajuoksut niin uskaltaa ostaa, muuten ei.
Jos on matala perustus ja alajuoksut ilman eristystä, alhaalta tuleva kosteus on lahottanut niitä. Soon varmaa tietoa.
Ilman nurkkien avaamista ei voi sanoa mitään varmaa talon kunnosta. Lattian nurkan korjaus on pieni homma ja mun mielestä kannattaa tehdä soppari, että ostaa talon, jos noitten avaaminen osoittaa talon hyväksi.
Totta!
Ite rakensin toisen talon 90 luvun lopulla.
Teinkin niin että rakennuksen perustus on 80cm korkea lekaharkkomuuraus maanpinnasta, jossa on joka sivulla on 150x 150 mm tuuletusaukot, ja sekä 600x 600 mm luukullinen ryömintä aukko jotta voi tehä koko talon alapuolisen tarkistukset siellä rakennuksen alapuolella.
Lattia on pelkästään tavallinen rossipohjanen: Joka suojattiin alapuolelta kosteutta eristävällä aineella, jotta ei ime kosteutta ollenkaan itteensä.
Kyllä on uskaltanut ostaa. Voisi heittää että älkää ostako 88-95 tai sitten uusia taloja! No kukin miettii miksi näin;)
Äläs ny ku tänne kasperin Lintuviidalle pykättiin 2013 puinen kerrostalo, jonka kattotuolit makas kesän satehes täysin suojaamatta jaa tuotihin kelemuus märkiä kämppiä (kysyyn yhreltä työmieheltä "onko kastunu" ku se teki puukoolla reijän kelemuhun josta vettä valuu saavikaupaupalla, ei kuulemma ollu kastunu :D).....ja talon toinen pääty oli ensimäisen vuoden alaosaastaan lauroottamatta villat näkyy jotka vesi/räntä ensinmääsen talven kasteli...sitte seuraavana kesänä käytihin lyömäs laurat villojen päälle. Ei see homehdu eihän :D
Eikä rakentajalla ole varaa edes rakentaa vierasparkkipaikkaa vaikka tilaa olisi vaan kyseisen talon "vieraat" tunkevat autonsa naapuritalojen parkkipaikoille.
Tämmönen firma tämä Lakea Oy.
Ei ole mitään uutta että työ tehdään ryssäksi, vinoja seiniä märkiä villoja puurungot kyhätty kosteasta tavarasta.
Kun talo on oikein tehty ja rakennettu sekä hoidettu niin ei mitään tuollaista tapahdu .70-80 Luvulla alettiin rakentamisessa käyttämään muovia( Sitä ennen ns mustaa paperia) Joten ne ovat kun pullotaloja niissä pitää olla tarkka jos ilmastointi pettää niin hometta varmasti tulee.Moni moittii vanhaa taloa mut jos se on vanha ja esim mustaa paperia käytetty silloin talo hengittää ja homevaurioita ei varmasti tule. Mieluimmin ostaisin 50 luvun talon kun noita 70-80 lukujen asuntoja.Ei pidä yleistää jos olet haksahtanut taloon jossa on muovia käytetty. Tänä päivänä taas tehdään elementeistä ja yleinen syy homeeseen on et tarvikkeet makaa vesisateessa vaikka ne käyttävät kuivauslaitteita kasatessaan niin aina sinne jää muhimaan kosteutta ja sitten vielä kun se peitetään muovilla niin muhii siellä 10v jälkeen sitten alkaa ilmoittoon homeesta.Kannattaa ottaa asioista selvää.
Ei puutavara homeeseen tule sateen vuoksi,jos pääsee kuivumaan kunnolla.
Koko historian ajan rakennettu taloja joiden hirret ovat olleet varastoituna ulkona ilman katosta.
Käykää katsomassa vanhoja latoja jotka olleet maaseudulla 100 vuotta ja harmaantuneet sääoloissa, eikä lahoja.
Kattotuolit saa olla vesisateessa kunhan ullakkotilat kuivattavat ne käytössä.
Nythän rakennusliikkeet tekevät kyllä yliherkille ensin ison hallin joka puretaan valmistuneen talon päältä. Eihän se mitään maksa, eihän?
Suurin syy kosteudelle on asukkaan itsensä aiheuttamat syyt, kuten talon hoidon laiminlyönti, asumistavat ja tottumukset. Teet millaisen muovisen kasvihuoneen tahansa ja sinne toimivan ja riittävän ilmanvaihdon niin eipä siellä kosteus viihdy.
Sitten, kun asukas sammuttaa ilmastoinnin (pakkasta) ja lattialämmityksen pesutiloista (sähkönsäästö), vielä painepesurilla pestään kosteat tilat (laiskuus), kun se on niin nopeaa ja vaivatonta. Eipä tarvii pitkään ventata hometta.
Märkä puurunko ei kuivu muovikerrosten välissä, pintalaudoitus on aivan eri asia.
Ladoissa laudat on molemmin puolin avoinna joten ne kuivuu aina.
laittakaas joku tuttunne päiväksi istumaan johonkin noista esim..kasperin 70-80 luvun lastulevy taloista...menkää sen viereen istumaan(jossain muualla) homeelta haisee....ite asuvatkaan ei sitä haista enää.mä en ostas/muuttas lastulevy helvettiin kovin helposti...
"Ei puutavara homeeseen tule sateen vuoksi,jos pääsee kuivumaan kunnolla"
Niinpä JOS pääsee kuivumaan...mutta kun kyseessä oleva puutalo piti saara nii jumalattoman äkkiä pykättyä pystyhyn että siinä ei mitkää "kuivumiset" paljoa painanu....ei kattotuolihien, märkien konttien (asuntojen) eikä eres villojen suhtehen.
Elikkä selitä Lakea oy:n "selittäjä" vähän paremmin jos osaat.
Ikimaalimas en tuohon tulevaan homemökkihin muuttaasi.
Kettukin katsoi kuolaten pihlajanmarjoja!
mikäs siinä jos on jo tottunu homeeseen niin kai se aivan sama on? ja säästää lämmityskuluissa kun ei tarvi pitää niin suurella
On suuri ero -60 ja -70 luvun taloissa. -70luvulla tulivat ns. valesokkelitasakattotalot.
On se kumma, kun niissä valesokkelin omaavissa taloissa on aivan terveitä taloja.
Kyllä siinä rakentamisessa oli niitä itseosaavia raksamiehiä ja suunnittelemassa täysin kirjaoppineita. Vanhat arkitehdit oppivat osana rakennuksilla ja ymmärsivät rakennusten vaaranpaikat.
Tämä matala rakentaminen oli se ongelmakohta, kun piti pihatasosta päästä sisälle ja rakennuspaikka painui vielä muutama vuosi alaspäin. Syynä pohjavesitason lasku alueella.
Valesokkeli oikein tehtynä ei aiheuta ongelmaa, jos ilmarako ja pikieristys on kunnossa mutta nämä hartiapankki rakentajat ilman ohjeita jättivät ne tekemättä.
Lisäksi kosteuden poistamisessa suuria laiminlyöntejä ulkopuolella. Niihin ei rakennuksen suunnittelija ja rak.tark. kiinnittänyt huomiota lainkaan.
Ellei pahaa hometta ole alajuoksuissa niin kyllä korjaus onnistuu halvemmalla , kuin uuden teko.