1. Arktiset tukikohdat
Venäjä panostaa nyt arktisen alueen tukikohtiin, jotka ympäröivät maapallon pohjoisnapaa.
Venäjä rakentaa arktisen alueen ympäristöön uusia tukikohtia, laajentaa vanhoja ja lähettää paikalle uutta henkilöstöä työskentelemään tukikohdissa. Asiantuntijoiden mukaan Venäjän laajeneminen arktisille alueille johtuu osittain ilmastonmuutoksesta. Maa pyrkii hyödyntämään ja puolustamaan merenkulun kauppareittejä sekä öljy- ja maakaasuvarojaan, joihin pääsee käsiksi entistä helpommin sulavan jään ansiosta.
2. Kasvava budjetti
Venäjän sotilaalliseen varustautumiseen käytettävä budjetti on ollut jatkuvassa nousussa viimeiset kymmenen vuotta.
Venäjän johto ei ole ollut kovin innokas puhumaan maan tarkasta sotilasbudjetista julkisuudessa, ja joulukuun alussa Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev totesi suorassa televisiohaastattelussa muun muassa Syyrian operaation hinnan olevan salaisuus.
Vielä vuonna 2005 Venäjä käytti sotilaallisiin menoihin yhteensä noin 10 miljardia dollaria eli nykykurssilla hieman yli 9 miljardia euroa. Tänä vuonna Venäjän sotilasbudjetti on kasvanut lähes 11 miljardia dollaria eli yli 10 miljardia euroa viime vuoteen verrattuna ja maa käyttää sotilasmenoihin jo yli 50 miljardia dollaria eli yli 45 miljardia euroa.
Venäjän mukaan valtavan hypyn sotilasinvestointien määrässä on tarkoitus kuroa umpeen ne vuodet, kun sotilaallisiin menoihin ei juuri sijoitettu Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
3. Laajat harjoitukset
Venäjä on suunnitellut yli 100 000 sotilaan liikekannallepanoa ja pitänyt viime aikoina yllättäviä sotilasharjoituksia hyvin lyhyellä varoitusajalla.
Näiden harjoitusten tarkoitus on sotilaiden kouluttamisen lisäksi osoittaa sotilaallista mahtia muulle maailmalle. Sotilasharjoituksiin liittyy usein ydinaseita hallinnoivia yksiköitä, jotta kansainvälinen huomio kiinnittyisi myös maan ydinasevaroihin.
4. Ilmatilaloukkaukset
Venäjä on toistuvasti loukannut tai ollut lähellä loukata muiden maiden ilmatilaa aiemminkin, mutta tapaukset ovat lisääntyneet Krimin valloittamisen jälkeen.
Marraskuussa Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän Syyrian vastaisella rajallaan, koska hävittäjä oli Turkin mukaan loukannut sen ilmatilaa. Venäjä kiisti tapansa mukaan kaikki syytteet ja väitti, ettei ilmatilaloukkausta ole tapahtunut, vaan kone lensi koko ajan Syyrian ilmatilassa.
Läheltä piti -tilanteita on ollut lukuisia, esimerkiksi maaliskuussa vuonna 2014 matkustajakone oli törmätä venäläiseen tiedustelukoneeseen, sillä tämä ei ollut ilmoittanut sijaintiaan.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjä yrittää toimillaan vahvistaa omaa suosiotaan, provosoida Natoa ja luoda vaikutelmaa, jonka mukaan sotilasliitto olisi Venäjälle vakava uhka.
5. Asevoimat ulkomailla
Venäjän puolustusministeriön virallisella verkkosivulla julkaistiin 25. joulukuuta otettu kuva, jossa Venäjän ilmahyökkäys Syyriassa osuu kohteeseen.
Venäjän puolustusministeriön virallisella verkkosivulla julkaistiin 25. joulukuuta otettu kuva, jossa Venäjän ilmahyökkäys Syyriassa osuu kohteeseen.
Venäjä on puuttunut omatoimisesti muiden maiden politiikkaan sotilaallisin keinoin. Alkuvuodesta 2014 Venäjä lähetti joukkojaan Krimille, kun Ukrainan presidentti syrjäytettiin. Krim liitettiin Venäjään kansanäänestyksessä, jota Ukraina ja länsimaat pitivät laittomana. Myöhemmin samana vuonna Itä-Ukrainassa alkoivat taistelut Venäjän tukemia separatisteja vastaan, ja yhteenotot jatkuvat edelleen.
Venäjällä on myös merkittävä rooli Syyrian kriisissä. Syyskuussa 2015 se aloitti ilmaiskut Syyrian hallituksen ja presidentti Bashar al-Assadin tukemiseksi. Länsimaat ovat syyttäneet Venäjää satojen syyrialaisten siviilien tappamisesta ilmaiskuissa.
6. Kaluston modernisointi
Venäjä on pahasti lännestä jäljessä modernissa teknologisessa kehityksessä sotilaskaluston osalta. Venäjän tarkoituksena on nykyaikaistaa 70 prosenttia sotilaskalustostaan vuoteen 2020 mennessä. Maa ostaa, päivittää ja kehittää puolustustarvikkeita.
Venäjän varustautumisohjelman mukaan vuoteen 2020 mennessä on hankittava muun muassa 400 mannertenvälistä ballistista ohjusta, yli 600 lentokonetta, yli 1 000 helikopteria, yli 2 000 tykistöjärjestelmää, yli 2 300 raskasta panssaroitua ajoneuvoa sekä yli 17 000 muita sotilaallisia ajoneuvoja.
Lähde: The New York Times
ANNA EGUTKINA
Voi voi kun venäjä keskittyisi parantamaan kansalaistensa elinolosuhteita sotimisen, riidan haaston ja pullistelun sijaan. Onneksi Suomi kuuluu länteen jossa keskitytään enimmäkseen omaan hyvinvointiin riidanhaaston sijaan.
Venäjä panostaa nyt arktisen alueen tukikohtiin, jotka ympäröivät maapallon pohjoisnapaa.
Venäjä rakentaa arktisen alueen ympäristöön uusia tukikohtia, laajentaa vanhoja ja lähettää paikalle uutta henkilöstöä työskentelemään tukikohdissa. Asiantuntijoiden mukaan Venäjän laajeneminen arktisille alueille johtuu osittain ilmastonmuutoksesta. Maa pyrkii hyödyntämään ja puolustamaan merenkulun kauppareittejä sekä öljy- ja maakaasuvarojaan, joihin pääsee käsiksi entistä helpommin sulavan jään ansiosta.
2. Kasvava budjetti
Venäjän sotilaalliseen varustautumiseen käytettävä budjetti on ollut jatkuvassa nousussa viimeiset kymmenen vuotta.
Venäjän johto ei ole ollut kovin innokas puhumaan maan tarkasta sotilasbudjetista julkisuudessa, ja joulukuun alussa Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev totesi suorassa televisiohaastattelussa muun muassa Syyrian operaation hinnan olevan salaisuus.
Vielä vuonna 2005 Venäjä käytti sotilaallisiin menoihin yhteensä noin 10 miljardia dollaria eli nykykurssilla hieman yli 9 miljardia euroa. Tänä vuonna Venäjän sotilasbudjetti on kasvanut lähes 11 miljardia dollaria eli yli 10 miljardia euroa viime vuoteen verrattuna ja maa käyttää sotilasmenoihin jo yli 50 miljardia dollaria eli yli 45 miljardia euroa.
Venäjän mukaan valtavan hypyn sotilasinvestointien määrässä on tarkoitus kuroa umpeen ne vuodet, kun sotilaallisiin menoihin ei juuri sijoitettu Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
3. Laajat harjoitukset
Venäjä on suunnitellut yli 100 000 sotilaan liikekannallepanoa ja pitänyt viime aikoina yllättäviä sotilasharjoituksia hyvin lyhyellä varoitusajalla.
Näiden harjoitusten tarkoitus on sotilaiden kouluttamisen lisäksi osoittaa sotilaallista mahtia muulle maailmalle. Sotilasharjoituksiin liittyy usein ydinaseita hallinnoivia yksiköitä, jotta kansainvälinen huomio kiinnittyisi myös maan ydinasevaroihin.
4. Ilmatilaloukkaukset
Venäjä on toistuvasti loukannut tai ollut lähellä loukata muiden maiden ilmatilaa aiemminkin, mutta tapaukset ovat lisääntyneet Krimin valloittamisen jälkeen.
Marraskuussa Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän Syyrian vastaisella rajallaan, koska hävittäjä oli Turkin mukaan loukannut sen ilmatilaa. Venäjä kiisti tapansa mukaan kaikki syytteet ja väitti, ettei ilmatilaloukkausta ole tapahtunut, vaan kone lensi koko ajan Syyrian ilmatilassa.
Läheltä piti -tilanteita on ollut lukuisia, esimerkiksi maaliskuussa vuonna 2014 matkustajakone oli törmätä venäläiseen tiedustelukoneeseen, sillä tämä ei ollut ilmoittanut sijaintiaan.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjä yrittää toimillaan vahvistaa omaa suosiotaan, provosoida Natoa ja luoda vaikutelmaa, jonka mukaan sotilasliitto olisi Venäjälle vakava uhka.
5. Asevoimat ulkomailla
Venäjän puolustusministeriön virallisella verkkosivulla julkaistiin 25. joulukuuta otettu kuva, jossa Venäjän ilmahyökkäys Syyriassa osuu kohteeseen.
Venäjän puolustusministeriön virallisella verkkosivulla julkaistiin 25. joulukuuta otettu kuva, jossa Venäjän ilmahyökkäys Syyriassa osuu kohteeseen.
Venäjä on puuttunut omatoimisesti muiden maiden politiikkaan sotilaallisin keinoin. Alkuvuodesta 2014 Venäjä lähetti joukkojaan Krimille, kun Ukrainan presidentti syrjäytettiin. Krim liitettiin Venäjään kansanäänestyksessä, jota Ukraina ja länsimaat pitivät laittomana. Myöhemmin samana vuonna Itä-Ukrainassa alkoivat taistelut Venäjän tukemia separatisteja vastaan, ja yhteenotot jatkuvat edelleen.
Venäjällä on myös merkittävä rooli Syyrian kriisissä. Syyskuussa 2015 se aloitti ilmaiskut Syyrian hallituksen ja presidentti Bashar al-Assadin tukemiseksi. Länsimaat ovat syyttäneet Venäjää satojen syyrialaisten siviilien tappamisesta ilmaiskuissa.
6. Kaluston modernisointi
Venäjä on pahasti lännestä jäljessä modernissa teknologisessa kehityksessä sotilaskaluston osalta. Venäjän tarkoituksena on nykyaikaistaa 70 prosenttia sotilaskalustostaan vuoteen 2020 mennessä. Maa ostaa, päivittää ja kehittää puolustustarvikkeita.
Venäjän varustautumisohjelman mukaan vuoteen 2020 mennessä on hankittava muun muassa 400 mannertenvälistä ballistista ohjusta, yli 600 lentokonetta, yli 1 000 helikopteria, yli 2 000 tykistöjärjestelmää, yli 2 300 raskasta panssaroitua ajoneuvoa sekä yli 17 000 muita sotilaallisia ajoneuvoja.
Lähde: The New York Times
ANNA EGUTKINA
Voi voi kun venäjä keskittyisi parantamaan kansalaistensa elinolosuhteita sotimisen, riidan haaston ja pullistelun sijaan. Onneksi Suomi kuuluu länteen jossa keskitytään enimmäkseen omaan hyvinvointiin riidanhaaston sijaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.