Onko kokemuksia akkujen elvyttäjistä, de-sulfatoijista? Entä tietoa ihan lähivuosina tehdyistä testeistä? Alla mainitsemastani laiteesta löytyy, mutta kun tuo saksantaito ei taivu artikkelin pituiseen tekstiin.
Svb myy tämmöistä: https://www.svb24.com/en/novitec-megapulse-battery-pulser.html
Sitä saa kahtena versiona: 12,9V ja Marine-malli 13,6V aktivoituvina. Onkohan käytännön merkitystä kumman hommaisi maasähkön perään? Latausjännite taitaa molemmissa tapauksissa mennä lähes aina triggerin yli, paitsi ihan aluksi lähes tyhjiä akkuja ladatessa.
Laitan nyt paattiini Waecon 25A maasähkölaturin. Mietin josko samalla kannattaisi sijoittaa 80e Megapulse de-sulfatoijaan. Nykyisin akkuja (~200AH, 2kpl 6V Trojan vesiakkuja) on ladattu vain aurinkopaneelilla ja moottorin laturilla. Ovat iäkkäät mutta ihan hyvässä kunnossa toistaiseksi. Jos pienellä investoinnilla oikeasti saisi lisävuosia nykyisiin tuo kannattaisi. Ja kai seuraavakin paketti eläisi pidempään.
Akkujen de-sulfatoijista
31
2893
Vastaukset
- se_vanhenee
Ei ole kokemuksia. Luulenpa, että nämä ovat "hokkuspokkus" temppuja jotka voivat antaa akulle jonkin verran lisäaikaa mutta joka tapauksessa edessä on uuden akun ostaminen.
Kyllä akku kestää ainakin yhden tuollaisen käsittelyn mutta ei se akku silti ole uuden veroinen.
Enpä taida viitsiä edes kokeilla, kyllä mielummin ostaisin uuden akun.
PS. uusissa akuissa on sentään jokin TAKUU aika. Kaikki akut vanhenee ainakin jossakin ajassa. Akuissa lienee sama juttu kuin hehkulampuissa eli suunniteltu heikennys laatu. Hyvä kun takuuajan kestää ja ihme on jos pääsee 5 vuoden käyttöikään. (lataus ei pysy) - 10-107
Alhaisessa varauksessa akkuihin muodostuu lyijysulfaattia, joka ei enää osallistu kemialliseen reaktioon. Kiteet voi sulattaa desulfonoinnilla, jolloin akun kyky ottaa ja luovuttaa varausta eli akun kapasiteetti paranee. Ainakin joissakin CTEKin latureissa on tämä ominaisuus ilman lisähintaa.
Parhaiten saat akkusi kestämään sillä, että lisäät vesiakkuihisi vettä latauksen jälkeen. De-sulfonoinnista voi olla hyötyä kunhan et anna akun kuivua. Jos akut kestävät hyvin sinun käytölläsi, niin miksi hankkia ylimääräisiä härpäkkeit - ellei sitten tykkää niistä. Haittaa laitteesta tuskin on.- miksioheislaite
Kuvasit akun toimintaa ehkä hivenen sekavasti. Eikö lyijysulfaattia ala muodostua lyijyn pintaan aina, kun akkua käytetään? Mitä tyhjemmäksi varausta puretaan sitä enemmän lyijysulfaattia muodostuu lyijylevyjen pintaa ja samalla sitä laimeammaksi akun rikkihappo tulee (rikkihappo hajoaa vedyksi ja sulfaatiksi). Kun akkua varataan, lyijysulfaatti taas hajoaa ja lyijystä vapautunut sulfaatti väkevöittää happoa. Lyijypinnat vapautuvat sulfaattikerroksesta sitä mukaa kun akkua ladataan. Jos akun varausta ei pureta liikaa, lyijyn sulfatointikaan ei tule palautumattomaksi ja akku on pitkäikäinen (olisiko keskiarvo 7-8 vuoden luokkaa tavallisilla lyijyakuilla?).
Kehut CTEK-merkkistä laturia. Onko sillä mielestäsi jokin etu verrattuna aloittajan WAECO 25 A akkulaturiin? Kummassakin on vaiheittainen latausjärjestelmä. Mikä se CTEK-laturin "ominaisuus ilman lisähintaa" on, josta kerroit?
Itse en ole asiantuntija enkä siksi ymmärrä, minkä vuoksi tarvittaisiin erillinen de-sulfatointiin tarkoitettu elektroninen laite nykyaikaisen akkulaturin oheislaitteeksi.
Kaupallisten mainosten sijaan olisi mukava kuulla asiantuntijan mielipide. - ctek_seitsemän
miksioheislaite kirjoitti:
Kuvasit akun toimintaa ehkä hivenen sekavasti. Eikö lyijysulfaattia ala muodostua lyijyn pintaan aina, kun akkua käytetään? Mitä tyhjemmäksi varausta puretaan sitä enemmän lyijysulfaattia muodostuu lyijylevyjen pintaa ja samalla sitä laimeammaksi akun rikkihappo tulee (rikkihappo hajoaa vedyksi ja sulfaatiksi). Kun akkua varataan, lyijysulfaatti taas hajoaa ja lyijystä vapautunut sulfaatti väkevöittää happoa. Lyijypinnat vapautuvat sulfaattikerroksesta sitä mukaa kun akkua ladataan. Jos akun varausta ei pureta liikaa, lyijyn sulfatointikaan ei tule palautumattomaksi ja akku on pitkäikäinen (olisiko keskiarvo 7-8 vuoden luokkaa tavallisilla lyijyakuilla?).
Kehut CTEK-merkkistä laturia. Onko sillä mielestäsi jokin etu verrattuna aloittajan WAECO 25 A akkulaturiin? Kummassakin on vaiheittainen latausjärjestelmä. Mikä se CTEK-laturin "ominaisuus ilman lisähintaa" on, josta kerroit?
Itse en ole asiantuntija enkä siksi ymmärrä, minkä vuoksi tarvittaisiin erillinen de-sulfatointiin tarkoitettu elektroninen laite nykyaikaisen akkulaturin oheislaitteeksi.
Kaupallisten mainosten sijaan olisi mukava kuulla asiantuntijan mielipide.10-107 ilmeisesti tarkoitti esim. tällaista C-tek laturista: Maksimi latausvirta 7A. Lataa kaikki 12V lyijyakut (Avoimet, MF, VRLA, AGM ja GEL) 14 - 150 Ah. Soveltuu akun normaalin lataamisen lisäksi pitkäaikaiseen ylläpitolataukseen (max 225Ah). Voidaan käyttää myös geeliakkujen lataamiseen, syväpurkatuneen akun elvytykseen ja sulfatoituneen akun herätykseen. Laturia voi käyttää myös virtalähteenä akun vaihdon aikana. 8-vaiheinen lataus, täysautomaattinen lataussykli. IP65 akkulaturi. Viiden vuoden takuu.
- mainosmiehenjuttuako
ctek_seitsemän kirjoitti:
10-107 ilmeisesti tarkoitti esim. tällaista C-tek laturista: Maksimi latausvirta 7A. Lataa kaikki 12V lyijyakut (Avoimet, MF, VRLA, AGM ja GEL) 14 - 150 Ah. Soveltuu akun normaalin lataamisen lisäksi pitkäaikaiseen ylläpitolataukseen (max 225Ah). Voidaan käyttää myös geeliakkujen lataamiseen, syväpurkatuneen akun elvytykseen ja sulfatoituneen akun herätykseen. Laturia voi käyttää myös virtalähteenä akun vaihdon aikana. 8-vaiheinen lataus, täysautomaattinen lataussykli. IP65 akkulaturi. Viiden vuoden takuu.
No mikä se etu aloittajan Waecon 25 ampeerin laturiin nähden sitten voisi olla? Ei ainakaan tuon kyseisen C-tek mallin heikko latausvirta, maksimi ainoastaan 7 A! Mainostekstit jokainen voi lukea internetistä.
- että_näin
Ei tuota desulfia virralla tehdä, vaan jännitteellä. Mainostekstien sijaan kannattaa lukea käyttöohjeita, ne kertovat yleensä 100% mainoksia enemmän.
Recond option 15.8V/1.5A
Use to return energy to the empty
WET and Ca/Ca batteries.
Recond your battery once per
year and after deep discharge to
maximise lifetime and capacity.
Paljonko tuosta toiminnosta on sitten hupia??? Voihan tuolla jokusen Ah:n saada palautettua, mutta parempi se akku on uusia, kun alkaa oireilla. Muuten se sanoo työehtosopimuksensa lopullisesti irti pahimmalla hetkellä. - novoitokkiinsa
mainosmiehenjuttuako kirjoitti:
No mikä se etu aloittajan Waecon 25 ampeerin laturiin nähden sitten voisi olla? Ei ainakaan tuon kyseisen C-tek mallin heikko latausvirta, maksimi ainoastaan 7 A! Mainostekstit jokainen voi lukea internetistä.
Kyllä se Waeco on maailman paras - lattaa sillä vuan. Komian laturin oot löytännä.
No ite lahtailen Mastervoltin 40Ah laittehella, notta tuota. Olehan ihmisiks. - Hommakiteytettynä
miksioheislaite kirjoitti:
Kuvasit akun toimintaa ehkä hivenen sekavasti. Eikö lyijysulfaattia ala muodostua lyijyn pintaan aina, kun akkua käytetään? Mitä tyhjemmäksi varausta puretaan sitä enemmän lyijysulfaattia muodostuu lyijylevyjen pintaa ja samalla sitä laimeammaksi akun rikkihappo tulee (rikkihappo hajoaa vedyksi ja sulfaatiksi). Kun akkua varataan, lyijysulfaatti taas hajoaa ja lyijystä vapautunut sulfaatti väkevöittää happoa. Lyijypinnat vapautuvat sulfaattikerroksesta sitä mukaa kun akkua ladataan. Jos akun varausta ei pureta liikaa, lyijyn sulfatointikaan ei tule palautumattomaksi ja akku on pitkäikäinen (olisiko keskiarvo 7-8 vuoden luokkaa tavallisilla lyijyakuilla?).
Kehut CTEK-merkkistä laturia. Onko sillä mielestäsi jokin etu verrattuna aloittajan WAECO 25 A akkulaturiin? Kummassakin on vaiheittainen latausjärjestelmä. Mikä se CTEK-laturin "ominaisuus ilman lisähintaa" on, josta kerroit?
Itse en ole asiantuntija enkä siksi ymmärrä, minkä vuoksi tarvittaisiin erillinen de-sulfatointiin tarkoitettu elektroninen laite nykyaikaisen akkulaturin oheislaitteeksi.
Kaupallisten mainosten sijaan olisi mukava kuulla asiantuntijan mielipide.Aivan oikein, lyijysulfaattia muodostuu aina, kun akkua puretaan. Arkikielen sulfatoitumisella tarkoitetaan lyijysulfaatin kiteytymistä. Tuo kiteytyminen tapahtuu tyhjässä akussa ja sulfaattikiteet eivät osallistu enää akun toimintaan. Suurilla latausvirtapulsseilla noita kiteitä yritetään hajoittaa.
- AkkujaHuollellaKäyttänyt
Kyllä ne akut kestää kun oikein käyttää laadukkaita merkkejä ainakin minulla on
eräs saksalainen merkki ollut jo 15 vuotta veneessä ja varmaan ensikesäkin vielä menee, jännite pysyy hyvin ja virtaa riittää, iso 6 moottori käynnistyy 2..3 sekunnissa.
Yleensä akut pilataan huolimattomalla käytöllä/käyttämättömyydellä ja varsinkin
kun pidetään vajaana tai kuivana. - Kemistikö
Akkuun lisätään optimitapauksessa vain akkuhappoa. On materiaalin tuhlausta käyttää ns. Akkuvettä. Ethän anna kasvilannoitteenakaan pelkkää vettä. Akkujen lataus on aloitettava n. 24 h sisällä ensimmäisestä hapotuksesta. Varmista uuden akun täyttö ja lataushistoria aina myyjältä ja älä osta akkua postimyynnistä tms josta sitä ei kukaan tiedä. Lataamattomuudesta seuraa eireaktiivista pinta-alaa kennon sisälle. Ja se on spekseistä pois eli artisti maksaa.
Huolehtikaa ilman vaidosta, jos ei ole ns. Katalyyttikorkkeja tai agm-akku ja ei se pahaksi ole niillekkään. Katalyyttiset korkit rekombinoivat syntyvän vedyn vedeksi ja nestevajausta ei tapahdu juurikaan. Ei ole niin triviaalinen asia siviiliveneissä, mutta ammatti käytössä noita on. Sähkökemialliset asiat ovat monimutkaisia ja ketjun otsikon popkornikoneet voi unohtaa, jos toimii yllä kuvatun mukaisesti.- relaa-
"Akkuun lisätään optimitapauksessa vain akkuhappoa. "
Aika kemisti olet(ko). Akkua ladatessa akussa oleva vesi kaasuuntuu hapeksi ja vedyksi, minkä vuoksi akku vaatii tuuletetun tilan kuten kaikki tietävät. Ja tuo haihtunut vesi tulee korvata puhtaalla vedellä, eikä suinkaan akkuhapolla kuten virheellisesti väität. Akkuhappoa lisätään akun elinkaaressa vain kerran otettaessa akku käyttöön, ja kaikki mnyöhemmät lisäykset ovat tislattua vettä.
Alkupräiselle kysyjälle: Omat kokemukset ovat että heikentyneen akun sai ehkä tuolla CTEK-laturilla jonkinmoisesti virkistettyä, mutta vaihtoon se akku meni aika äkkiä tuosta. Eli enneminkin valmistajan myyntikikka tuo lisäapu kuin käytännön hyöty. Oireileva akku on elinkaarensa päässä, vaikka mitä sille tekisi. Siinä olisi vihreälle tekniikalle tarvetta kun ajattelee mikä määrä vuosittain akkuja hylätään maailmassa. - H2SO4elektrolyyttinä
Johtuisikohan "Kemistikön" kömmähdys joko siitä, että akun kemia on sittenkin jäänyt hataraksi tai että kirjoittamiseen tuli vahingossa lapsuksia.
Akun elektrolyyttinä toimiva rikkihappo laimenee, kun akkuvirtaa käytetään. Happo väkevöityy uudelleen, kun akkua taas ladataan. Happoa ei enää lisätä, vaikka akun nestepinta alenee. Kysymyshän on latausvaiheen vedyn ja hapen tuotosta. Kun molempia on poistunut, ne korvataan vedyn ja hapen yhdisteellä eli vedellä.
Veneilijöille suunnattua selkokielistä sähköoppia voi lukea "Sähkö ja Vene":n uusimmasta painoksesta, joka on vaikkapa täällä:
http://www.helsinginmeriveneilijat.fi/wp-content/tiedostot/Sahko_Vene_uudistettu_painos_2015.pdf - kemistikö
Kömmähdys? Faktoja löin pöytään. Jos kompensaation voi tehdä happoliuos tai ns. Tislattuvesi kombinaatiosta, on akun kannalta happoliuos, n. 30 p-% parempi. Reaktio tapahtuu lyijyn ja sulfaatin välillä. Ei kannata ruveta suoli24 laskemaan eroja stoikiometriasta. Ainetta ei voi luoda tai hävittää. Mietippä itse ja takas ylikooliin.
- kemistikö
Jos jotakuta harmittaa postimyyntiakkunsa osto jota joutuu vaihtamaan olympialaisintervallilla. Anteeksi. Teen akkujen käyttöönottoa silloin tällöin isossa mittakaavassa varavoimalaitoksiin liittyen. Kinetiikka on jotain mitä Antikaisen kirjassa ei selosteta tarkemmin.
- EntinenMetsuri
kemistikö kirjoitti:
Jos jotakuta harmittaa postimyyntiakkunsa osto jota joutuu vaihtamaan olympialaisintervallilla. Anteeksi. Teen akkujen käyttöönottoa silloin tällöin isossa mittakaavassa varavoimalaitoksiin liittyen. Kinetiikka on jotain mitä Antikaisen kirjassa ei selosteta tarkemmin.
Minkälaista tutkintoa akkujen hapottajalta vaaditaan?
Ammattikoulu on turhan pitkä, veikkaan että metsuri, joka ei ole saanut ammattia vastaavaa työtä on sopiva.
Akkujen uudelleenhapotus on mahdollista, mutta ei kovin järkevää. Se ei tapahdu happoa lisäämällä vaan puhdistamalla kenno ensin ja sitten laittamalla uudet hapot. Silloinkin toiminta on herrassa.
Faktoja löin pöytään :D - Kemistikö
Kun se lyijy-sulfaatti-systeem ei toimi ihan kuin oppikoulussa.... Löin teille faktat pöytään ja osa näköjään kuittaa uusilla akuilla määrävälein ja pyytää muita mukaansa. Heh-heh . Ei se minulta tai myyjältä pois ole. Olen niin pöllö, että nytkin on kymmeniä tonnja akkuhappoa odottamassa asennusta. Jota en tee ennen kuin liittyvä latauskyky on varmistettu. Tämäkin on veneilijälle uusi asia. Akustoja kun voi pystyttää mutta niiden lataaminen, isolla kädellä ei mastervoltin pilipali laturilla onnistu. Heh heh. Palataan taas viiden vuoden jälkeen asiaan. Hitto että sarkasmi ei maistu edes xo:n jälkeen.
- tislattuavettä
Kemistikö kirjoitti:
Kun se lyijy-sulfaatti-systeem ei toimi ihan kuin oppikoulussa.... Löin teille faktat pöytään ja osa näköjään kuittaa uusilla akuilla määrävälein ja pyytää muita mukaansa. Heh-heh . Ei se minulta tai myyjältä pois ole. Olen niin pöllö, että nytkin on kymmeniä tonnja akkuhappoa odottamassa asennusta. Jota en tee ennen kuin liittyvä latauskyky on varmistettu. Tämäkin on veneilijälle uusi asia. Akustoja kun voi pystyttää mutta niiden lataaminen, isolla kädellä ei mastervoltin pilipali laturilla onnistu. Heh heh. Palataan taas viiden vuoden jälkeen asiaan. Hitto että sarkasmi ei maistu edes xo:n jälkeen.
Varmaankin sinulla on huolia kymmenien tonnien akkuhappovarastostasi.
Siksikö kannustat veneilijöitä akkuhapon käyttämiseen?
Yleisesti hyväksytty ohje kuitenkin on, ettei akkuun pidä lisätä happoa, ellei happoa ole vuotanut pois. Ainoastaan silloin, kun otetaan uusi tehtaalta kuivana toimitettu akku käyttöön, sinne kaadetaan happoa. Jos nesteen pinta on laskenut, vajaus korvataan tislatulla vedellä (akkuvedellä). - Vanh.autoteknikko
Näin on.
Tuohon lyijysulfaattijuttuun sen verran kertausta ja lisää, että:
Kun akkua puretaan, niin sen toiset (en muista enää ulkoa enkä viitsi tarkastaa kirjasta) levyt muuttuvat lyijysulfaatiksi sitä enemmän, mitä tyhjemmäksi akku purkautuu. Samalla hapon tiheys eli ominaispaino laskee, koska (raskaampaa) rikkihappoa sitoutuu lyijyyn.
Ladatessa lyijysulfaatti palautuu ennalleen ja rikkihappo poistuu nesteeseen, jolloin sen ominaispaino eli tiheys nousee.
Jos akku on pitkään purettuna tai vajaalatauksessa, siinä oleva lyijysulfaatti alkaa kiteytyä. Tämä kiteytynyt lyijysulfaatti ei enää palaudu ennalleen latauksessa vaan akun varauskapasiteetista on osa menetetty lopullisesti.
Sitten epävarmaa spekulaatiota: Nämä elvytyslaturit saattavat jonkinverran purkaa alkavaa kiteytymää joten osa kapasiteetista voi palautuakin kiteytymisasteesta riippuen. Ja toinen juttu: Kiteytyvä lyijysulfaatti saattaa rikkoa mekaanisesti levymassan rakennetta, jolloin osa siitä varisee kennon pohjalle. Kapasiteetti vastaavasti pienenee ja kun massa on lyijysulfaattia, näkyy kennon ominaispainosta, ettei se ole täysi eikä se täytykään millään lataustempulla, koska kennon pohjalla oleva lyijysulfaattimassa ei osallistu mihinkään. Paitsi sitten kun massaa on riittävän paljon, niin sitten se oikosulkee kennon levyt ja akku on kaputt. Tällä tavalla minulla on auton akut loppuneet noin 6-7 vuodessa. Yhdessä akussa joko kennojen alla oleva tila oli suuri tai massaa alkujaankin vähän, koska akun kapasiteetti laski koko ajan kunnes akku ei jaksanut pyöräyttää moottoria käyntiin.
Massan oikosulkema akku ottaa aluksi latausvirtaa sen verran, että autolla pääset ostamaan uuden akun. Jos kuitenkin odotat jonkin aikaa (kuinka kauan?) ennenkuin käynnistät auton, niin oikosulku on tyhjentänyt sen yhden kennon ja se tyhjä kenno toimii vastuksena, niin ettei käynnistysvirta (useita satoja ampeereja) kulje enää sen läpi. Paitsi siinä hypoteeettisessa tilanteessa, että kenno on totaalisessa oikosulussa. - Anonyymi
relaa- kirjoitti:
"Akkuun lisätään optimitapauksessa vain akkuhappoa. "
Aika kemisti olet(ko). Akkua ladatessa akussa oleva vesi kaasuuntuu hapeksi ja vedyksi, minkä vuoksi akku vaatii tuuletetun tilan kuten kaikki tietävät. Ja tuo haihtunut vesi tulee korvata puhtaalla vedellä, eikä suinkaan akkuhapolla kuten virheellisesti väität. Akkuhappoa lisätään akun elinkaaressa vain kerran otettaessa akku käyttöön, ja kaikki mnyöhemmät lisäykset ovat tislattua vettä.
Alkupräiselle kysyjälle: Omat kokemukset ovat että heikentyneen akun sai ehkä tuolla CTEK-laturilla jonkinmoisesti virkistettyä, mutta vaihtoon se akku meni aika äkkiä tuosta. Eli enneminkin valmistajan myyntikikka tuo lisäapu kuin käytännön hyöty. Oireileva akku on elinkaarensa päässä, vaikka mitä sille tekisi. Siinä olisi vihreälle tekniikalle tarvetta kun ajattelee mikä määrä vuosittain akkuja hylätään maailmassa.Romulassa kattelin isoa määrää akkuja jotka menossa kierrätykseen. Kuinka monta akkua menee "turhaan" kierrätykseen, ts. starttia jammattu liian pitkään vikojen ollessa esim polttoaineen tai kipinän kanssa. Talvella liian jäykät öljyt tms. Mistä mieleen akkujen elvytysbisnes. Osa olisi ehkä vaan silkalla lataamisella kunnossa, osaan joku remontti. Väitän että ihmiskunta tyhmenee tai muuttuu kädettömiksi tai patalaiskoiksi niin että uutta vaan tilalle kun tuhkakuppi täyttyy. Talousosaaminen on sitä että velalla. Tämä ihmiskunta sentään sikiää ja äänestää rajoituksetta ja onko lopputulos sen näköistä. Romuakusta saa sen vaikka vitosen, johan on nerokasta kun akku maksaa vaikka luokkaa satasen. Ehkä joku tajuaa mitä tarkoitan.
- heräteltyon
Akkujen herkistelyä varten riittää yksinkertainen säädettävä jännitelähde, virransäätö toki plussaa. Sitten akut hyvin tuuletettuun paikkaan, korkit hieman löysälle ja jännitettä jotain 16V. Pari päivää kun keittelee, niin pahimmat sulffaatit karisee. Välillä kannattaa lisätä vettä, jos näyttää että haihtuu liikaa.
Tuossa muodostuu siis räjähtävää vetykaasua, joten lajia ei saa harrastaa sisätiloissa!- ominaispainonmittaus
Heräteltyon. Menit siis perinteisen tavan mukaisesti lisäämään vettä, vaikka "heh-heh-kemistikö" juuri “löi” omilla faktoillaan ja kymmenien tonnien akkuhappovarastoillaan, että " on materiaalin tuhlausta käyttää ns. akkuvettä. Ethän anna kasvilannoitteenakaan pelkkää vettä" ;-)
Huomautuksesi akkulataukseen liittyvästi riskistä oli aiheellinen!
Tuntuu kyllä riskialttiilta sekin, jos noudattaa “heh-heh”-ohjetta ja kaataa nestettä haihduttaneeseen akkuun happoa. Jos sellaista haluaa tehdä, akku pitäisi varmaankin tyhjentää ensin nesteestä ja kaataa happo kuivaan akkuun.
“Akkujen herkistely” taitaa käytännössä olla de-sulfatoivaa lataamista. Oletko seurannut akkuhapon ominaispainoa latauksen aikana? Ominaispainohan nousee latauksen aikana ja täyteen varatussa akussa se on 1.28.
Jos akku on purkautunut tyhjäksi, akkuhapon sulfaatit ovat lyijylevyjen pinnoissa ja akkuhappo on laimentunut niin, että ominaispaino lähentelee 1.00:aa. - Kemistikö
Avataan lisää heh heh. Vanhaa akkuvesilinjastoa voi siellä miettiä uudelleen. Neuvot on täällä ns. Ilmaisia ja vastuu kuulijalla. Oma pää sitten antaa lopulliset ohjeet itse kullekin.
Materiaalin säästö liittyy akkujen vaihto-sekvenssiin ja oma selkään plus rystysiin kun niitä haalailee veneen avaruudessa. Eihän vesi tai akkuhappo mitään maksa niihin nähden.
Saman laista voi laittaa aina yhteen. Veden lisäyksessä on pienet omat riskinsä, reaktio kennon hapon kanssa on voimakkaan eksoterminen eli lämpöä syntyy heti. Akkuhappo on turvallisempi ja ei mitää kennojen tyhjennyksiä. Se on riskaabelia puuhaa.
Akkujen lataussykleillä on parasta ennen pvm. Tähän liittyy kineettinen oksidi ja vierasaine barriääri lyijykennon pinnalla. Hilavitkuttimet ja niiden generoimat piikit latausvirrassa pirkivät saamaan sm-ilmiöön perustuvaa rekyyliä em. Kontaminaatiovalliin. Juttu menee niin jos kennoa ei kuluta polvilleen ja huolehtii nestemäärästä sekä napojen/liitosten kunnosta niin ollaan jäljillä. Laaduka latauslaite, jonka ohjaus 'haistaa' oikean jännitteen esiohjelmoidusti varmistaa elinikää. Näissä paremmissa latureissa on yleensä lämpötila-anturi. Esim. Oman veneen Mastervoltin laitteessa on. Se riittää kolmelle akulle.
Akkuhapon tiheys on suoraan verrannollinen kennoon varastoituneeseen energiaan. Tiheys täyteen ladatun lyijyakun nesteessä nousee n. 1,30 - 0.02. Akkunesteen tiheys ei suoraan kerro kapasiteetista, purkauskestosta jne. ts. Ei huomioi kinetiikkaa. Lisäksi lasitavara pumpettineen sotkee paikat ja lisää HSE riskejä.
Aurinkokenno, jonka korkeahko jännite ylläpitolataa, on oiva ja infrasta riippumaton konsti pitkäikäiseen akkujen hallintaan. - 10-vuotiaatnesteakut
Kemistikö kirjoitti:
Avataan lisää heh heh. Vanhaa akkuvesilinjastoa voi siellä miettiä uudelleen. Neuvot on täällä ns. Ilmaisia ja vastuu kuulijalla. Oma pää sitten antaa lopulliset ohjeet itse kullekin.
Materiaalin säästö liittyy akkujen vaihto-sekvenssiin ja oma selkään plus rystysiin kun niitä haalailee veneen avaruudessa. Eihän vesi tai akkuhappo mitään maksa niihin nähden.
Saman laista voi laittaa aina yhteen. Veden lisäyksessä on pienet omat riskinsä, reaktio kennon hapon kanssa on voimakkaan eksoterminen eli lämpöä syntyy heti. Akkuhappo on turvallisempi ja ei mitää kennojen tyhjennyksiä. Se on riskaabelia puuhaa.
Akkujen lataussykleillä on parasta ennen pvm. Tähän liittyy kineettinen oksidi ja vierasaine barriääri lyijykennon pinnalla. Hilavitkuttimet ja niiden generoimat piikit latausvirrassa pirkivät saamaan sm-ilmiöön perustuvaa rekyyliä em. Kontaminaatiovalliin. Juttu menee niin jos kennoa ei kuluta polvilleen ja huolehtii nestemäärästä sekä napojen/liitosten kunnosta niin ollaan jäljillä. Laaduka latauslaite, jonka ohjaus 'haistaa' oikean jännitteen esiohjelmoidusti varmistaa elinikää. Näissä paremmissa latureissa on yleensä lämpötila-anturi. Esim. Oman veneen Mastervoltin laitteessa on. Se riittää kolmelle akulle.
Akkuhapon tiheys on suoraan verrannollinen kennoon varastoituneeseen energiaan. Tiheys täyteen ladatun lyijyakun nesteessä nousee n. 1,30 - 0.02. Akkunesteen tiheys ei suoraan kerro kapasiteetista, purkauskestosta jne. ts. Ei huomioi kinetiikkaa. Lisäksi lasitavara pumpettineen sotkee paikat ja lisää HSE riskejä.
Aurinkokenno, jonka korkeahko jännite ylläpitolataa, on oiva ja infrasta riippumaton konsti pitkäikäiseen akkujen hallintaan.Puolustelet akkuhapon käyttöä nyt silläkin, että akkuveden lisäämisessä on riski. Se kai on selvä, että vahvan hapon kaataminen veteen sisältää riskinsä, joka liittyy lämpöreaktioon. Tavanomainen akkuveden lisääminen täyteen varattuun akkuun ei silti ole mikään käytännön ongelma. Akkuhapon käsittely veneessä sisältää varmasti enemmän riskejä kuin tislatun veden käsittely. Pieniä happoroiskeita ei tosin huomaakaan ennenkuin viikon parin päästä, kun vaatteissa on reikiä.
Nykyisin suuri osa veneilijöistä ei enää käytä perinteisiä nesteakkuja, vaan ns. suljettuja akkuja. Myös AGM ja geeliakut alkavat olla suosiossa.
Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että nykyaikaisen maasähkölaturin ja aurinkopaneelien avulla veneen akut pysyvät kunnossa - kunhan välttää syväpurkuja. Akkumonitori on hyvä apuväline kulutuksen ja varaustilan seurantaan.
Ilman akkuhapon lisäystä nykyiset akkuni ovat toimineet oikein hyvin, varaustila pysyy edelleen ja akut ovat nyt yli 10 v. ikäiset. Millä tavoin ne olisivat paremmat, jos olisin vuosittain lisännyt niihin akkuhappoa akkuveden asemasta?
Seuraavat akkuni tulevat olemaan AGM-akkuja. - relaa-
Kyllä Kemistin pitäisi mennä opettamaan saksalaisia, kun esimerkiksi Varta ( http://www.varta-automotive.fi/fi-fi/products/powersports/tips/ Huolto) ja Exide ("Voiko akkuun lisätä akkuhappoa? Ei. Jos nesteen pinta on liian alhaalla,
akkuun saa lisätä ainoastaan tislattua vettä." Lähde: Exide_fi_Teknisk_info.pdf ) ja Hankook ( Käytä ainoastaan puhdasta akkuvettä elektrolyyttitason tasaamiseen. ) ovat ihan eri mieltä Kemistin kanssa ja suorastaan kieltävät hapon lisäyksen ja kehottavat käyttämään tislattua vettä. Miten kehtaavat myydä akkuja kun eivät Kemistin perusohjeet ole hallussa?
On sulla jotain hajua akuista, mutta hapon käytön suositteleminen lisäyksiin on totaalisen väärin. Niin tehden rikkihappopitoisuus nousee yli halutun optimin. Vihje Kemistille: kun happoa on kerran lisätty oikea määrä, eikä aine kuten Kemisti tietää häviä mihinkään, niin lisäämällä happoa samaan akkuun myöhemmin sen happomäärä ja sitä kautta happopitoisuus nousee yli halutun. - kemistkö
Itse asiassa oppia on tullut ja annettu, myös niille Saksalaisille. Idea on vanhaan akkuun saa ominaisuuksia palautettua alkuhapolla. Ei sitä nestettä nyt niin paljon häviä. Muista myös katalyyttiset korkit... Kiva että aihe kiinnostaa ja aikaa on.
- MököjaLuru
Kemistikö kirjoitti:
Avataan lisää heh heh. Vanhaa akkuvesilinjastoa voi siellä miettiä uudelleen. Neuvot on täällä ns. Ilmaisia ja vastuu kuulijalla. Oma pää sitten antaa lopulliset ohjeet itse kullekin.
Materiaalin säästö liittyy akkujen vaihto-sekvenssiin ja oma selkään plus rystysiin kun niitä haalailee veneen avaruudessa. Eihän vesi tai akkuhappo mitään maksa niihin nähden.
Saman laista voi laittaa aina yhteen. Veden lisäyksessä on pienet omat riskinsä, reaktio kennon hapon kanssa on voimakkaan eksoterminen eli lämpöä syntyy heti. Akkuhappo on turvallisempi ja ei mitää kennojen tyhjennyksiä. Se on riskaabelia puuhaa.
Akkujen lataussykleillä on parasta ennen pvm. Tähän liittyy kineettinen oksidi ja vierasaine barriääri lyijykennon pinnalla. Hilavitkuttimet ja niiden generoimat piikit latausvirrassa pirkivät saamaan sm-ilmiöön perustuvaa rekyyliä em. Kontaminaatiovalliin. Juttu menee niin jos kennoa ei kuluta polvilleen ja huolehtii nestemäärästä sekä napojen/liitosten kunnosta niin ollaan jäljillä. Laaduka latauslaite, jonka ohjaus 'haistaa' oikean jännitteen esiohjelmoidusti varmistaa elinikää. Näissä paremmissa latureissa on yleensä lämpötila-anturi. Esim. Oman veneen Mastervoltin laitteessa on. Se riittää kolmelle akulle.
Akkuhapon tiheys on suoraan verrannollinen kennoon varastoituneeseen energiaan. Tiheys täyteen ladatun lyijyakun nesteessä nousee n. 1,30 - 0.02. Akkunesteen tiheys ei suoraan kerro kapasiteetista, purkauskestosta jne. ts. Ei huomioi kinetiikkaa. Lisäksi lasitavara pumpettineen sotkee paikat ja lisää HSE riskejä.
Aurinkokenno, jonka korkeahko jännite ylläpitolataa, on oiva ja infrasta riippumaton konsti pitkäikäiseen akkujen hallintaan.Särähti korvaan tuon akkugurun lausahdus veden lisäämisen riskeistä. Miten on hmahdollista, että henkilö, jonka takapihalla on tyhansia kiloja akkuhappoa ei ole koskaan törmännyt akkuvesipulloon, jonka nokka paitsi suojaa roiskeilta niin anostelee juuri oikean määrän vettä?
Guru olikin luru
- gfdtryyiutyu
Nykyään akut on senverran halpoja ettei kannata moisesta huolta kantaa, vanhat kierrätykseen ja uudet kaupasta. Näin se menee.
- liidprais
Mun mielestä akut ovat taas nykyään suhteettoman kalliita. Joskus kymmenisen vuotta sitten keksittiin hilata lyijyn hinta taivaisiin ja samalla 2-3 kertaistaa akkujen hinta. Vieläkin hinta on tuplat verrattuna 10:n vuoden takaisiin, mutta huippuhinnoista ollaan tultu viidessä vuodessa reilusti alas. Silti akkujen hinta ei tunnu laskevan.
http://www.infomine.com/investment/metal-prices/lead/all/
Kokonaiskuluissa akun hinta on tietysti mitätön, mutta jos kaikesta maksaa tuplat liikaa, niin alkaa se vaikuttaa jo kukkarossakin. - sartynbv
liidprais kirjoitti:
Mun mielestä akut ovat taas nykyään suhteettoman kalliita. Joskus kymmenisen vuotta sitten keksittiin hilata lyijyn hinta taivaisiin ja samalla 2-3 kertaistaa akkujen hinta. Vieläkin hinta on tuplat verrattuna 10:n vuoden takaisiin, mutta huippuhinnoista ollaan tultu viidessä vuodessa reilusti alas. Silti akkujen hinta ei tunnu laskevan.
http://www.infomine.com/investment/metal-prices/lead/all/
Kokonaiskuluissa akun hinta on tietysti mitätön, mutta jos kaikesta maksaa tuplat liikaa, niin alkaa se vaikuttaa jo kukkarossakin.Jos nyt vaikka viiden vuoden välein sijoittaa tonnin verran akkuihin niin eipä sillä paljon rahallista merkitystä ole.
- desulfarit_kokeiltu
Mulla on noita aloittajan kuvaamia saksanhärpäkkeitä tullut eri kauppojen mukana. Olen niitä kiinni pitänyt, mitään eroa en ole käytettävyyteen tai kestoon huomannut. Akut menee 2-4 vuodessa vaihtoon. Aika tyhjäksi niitä välillä olen purkanut. Tiedän, ettei oikein kannattaisi. Kapasitteettia saisi olla enemmän.
Tuolla edellä sanottiin, että jos joku kenno lyö oikosulkuun, olisi akku entinen. Autossa meni sähköt, sisävalokin sammui. Annoin seistä jonkun aikaa ja jaksoi startata. Siitä eteenpäin toimi pari viikkoa normaalisti (uusi akku takaluukussa), kun vaihdoin suosiolla uuden tilalle. Yhden kennon pois tipahtamiselta se vaikutti, mutta toimi sen jälkeen kuitenkin. Olikohan se kenno, vai joku muu vika? - Anonyymi
Täällä mennään aika syvällisesti akkujen mystiikkaan voimalaitosoppien mukaisesti. Sitten kun sen hifiakun lyö veneeseen saati johonkin 80-luvun osamaksurelluun ni tuskin niitten laturissa mitään älyjä on, hyvä kun ylipäätään jotain lataavat. Meinaan se hifistely ja ufologia vissiin vähän vesittyy silloin siinä lopullisessa käyttökohteessa todellisessa kurjuudessa. Siitä annetaan ja otetaan lisäksi apuvirtoja kaapeleilla joku uuttera eikä varmaan kaapelit mitään porrasta ja pulssita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1791468Mietin sinua nainen
Ikävöin sinua enemmän kuin voin myntää. Ajattelin et laitan sinulle viestriä (kirjoitin jo puhelimeen viestin) Sitten551012Härsilällä jännät paikat, saako hän 30 päiväsakkoa Rasmuksen tapauksesta
Syyttäjä vaatii peräti kolmekymmentä päiväsakkoa Härsilälle, vaikka todistajan mukaan Rasmus aloitti nuhjaamisen, jossa63761Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.35735Nainen, viime aikoina olen itkenyt sinua yhä useammin
Niin kuin juuri äsken. Aamulla näin myös unta sinusta. Koskin unessa hiuksia päälaellasi, ja pyytelin sitä heti anteeksi51697Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun111680- 81669
- 36644
- 68627
Täällä iImenee vihamielisyys kristinuskoa kohtaan
Ei taida sielunvaellus-/jälleensyntymisväellä olla omasta asiastaan mielekästä sanottavaa, kun pitää kiivaasti hyökätä e303597