Siirretäänpä viime vuoden ketjussa ollutta yhä ajankohtaista asiaa uuteen ketjuun:
Ajankohtaista kouluasiaa vuoteen 2016
1. Uskonnon asemaa kouluissa koskevassa julkisessa keskustelussa menee helposti ainakin kolme eri asiaa sekaisin. Niitä ovat a) opetus ja oppiaineet, kuten uskonto/elämänkatsomustieto, b) koulun yhteiset, juhlat, kuten joulu- ja kevätjuhla, c) koulupäivään koulun toimesta liitetty tunnustuksellinen uskonnonharjoitus, kuten koululaisjumalanpalvelus tai seurakunnan aamuhartaus.
Vapaa-ajattelijat ovat viime vuosina arvostelleet nimenomaan henkilökunnan työajallaan ev.lut. seurakuntien kanssa oppilaiden koulupäivään järjestämää tunnustuksellista uskonnonharjoitusta, kuten joulukuussa ns. joulukirkko tai keväällä ns. pääsiäiskirkko tai ns. kevätkirkko eli jumalanpalvelus kirkossa tai seurakunnan aamuhartaus päivänavauksen paikalla.
”Joulukirkko” on eri asia kuin joulujuhla. Koulun joulujuhlan pitäisi Opetushallituksen (OPH) ohjeiden mukaan olla kaikille sopiva yhteinen juhla. Ja "kevätkirkko2 on aivan eri sia kuin kevätjuhla.
Perustuslakivaliokunnan mielestä "yksittäinen virsi" ei tee koko juhlasta uskonnonharjoitusta. Yksittäistä virttä koskevan keskustelun sijaan huomiota olisi paikallaan suunnata enemmän tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen järjestämisen ongelmallisuuteen lasten ja perheiden uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta.
Tunnustuksellisesta uskonnonharjoituksesta
2. Vapaa-ajattelijain mielestä on parasta, että julkisen palvelun koululaitos ei henkilökunnan toimesta järjestä yhdenkään uskonnon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta. Järjestäminen rikkoo ihmisten yhdenvertaista kohtelua uskonnon tai vakaumuksen osalta ja myös uskonnonvapauteen kuuluvaa yksityisyyden suojaa, kun se pakottaa valitsemaan, osallistuako vai ei tarjottuun uskonnolliseen tilaisuuteen.
Apulaisoikeuskansleri oli päätöksessään keväällä 2014 samaa mieltä. Perustuslakivaliokunta ja siihen nojaten OPH kuitenkin totesivat vuonna 2014, että koulu ”voi järjestää” uskonnollisia tilaisuuksia. Koulun ei ole kuitenkaan pakko järjestää niitä! Ne eivät kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin. Eikä uskonnonharjoitus kuulu opettajan työtehtäviin.
Kun uusi Yhdenvertaisuuslaki sanoo, että yhdenvertaisen kohtelun perussäännöstä poikkeamisesta pitää säätää lailla, on vielä testaamatta, koskeeko tämä myös yhden uskonnon kohtuutonta suosimista perinteen nimissä.
3. Jos "joulukirkko" tai "pääsiäiskirkko" tai "kevätkirkko" kuitenkin on koulun tarjoamassa ohjelmassa, OPH:n ohjeiden mukaan kaikille oppilaille pitäisi olla samaan aikaan tarjolla tunnustukseton tilaisuus. Se ei ole tarkoitettu vain ET-opetuksessa oleville tai pienuskontojen opetuksessa oleville, vaan kaikille. Tulee siis olla kaksi samanarvoisesti vaihtoehtoista ohjelmaa. Koulun ei tule pitää kumpaakaan ensisijaisena, toista parempana.
Uskonnollisesti tunnustuksettomasta tilaisuudesta tulee oppilailla ja heidän huoltajillaan sekä opettajilla olla tiedossa ohjelma hyvin ajoin. Kun lukuvuoden alun kyselyissä tilaisuuksiin osallistumisesta sellaisesta tuskin vielä oli infoa, ajankohtainen konkreettinen tiedotus on kouluissa tarpeen. Perustuslakivaliokunta ja OPH:n ohjekin painottavat hyvää tiedottamisesta uskonnottomasta tilaisuudesta.
Mikäli koulun järjestelyt poikkeavat OPH:n ohjeiden minimivaatimuksista, huoltajien tai myös asiasta tietoa saaneiden vapaa-ajattelijain on perusteltua tehdä kantelu tai valitus. Siinä auttaa myös http://kantelupukki.fi -palvelu.
Rehtoreille, opettajille, huoltajille ja oppilaillekin on paikallaan muistuttaa, että parhaiten asia järjestyisi, jos koulu ei käyttäisi henkilökunnan työaikaa ja koulutyöaikaa minkään uskonnon uskonnonharjoitustilaisuuksien järjestämiseen.
Yhteisen ohjelman kehittämisessä ja monipuolistamisessa on aivan riittävästi kehittämishaastetta. Myös päivänavauksia tulee monipuolistaa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/09/24/jarjestot-mukaan-uskonnonharjoitukselle-vaihtoehtoista-ohjelmaa-kehittamaan-tiedote-23-9-2014/" (jatkuu)
Ajankohtaista kouluasiaa vuoteen 2016
1. Uskonnon asemaa kouluissa koskevassa julkisessa keskustelussa menee helposti ainakin kolme eri asiaa sekaisin. Niitä ovat a) opetus ja oppiaineet, kuten uskonto/elämänkatsomustieto, b) koulun yhteiset, juhlat, kuten joulu- ja kevätjuhla, c) koulupäivään koulun toimesta liitetty tunnustuksellinen uskonnonharjoitus, kuten koululaisjumalanpalvelus tai seurakunnan aamuhartaus.
Vapaa-ajattelijat ovat viime vuosina arvostelleet nimenomaan henkilökunnan työajallaan ev.lut. seurakuntien kanssa oppilaiden koulupäivään järjestämää tunnustuksellista uskonnonharjoitusta, kuten joulukuussa ns. joulukirkko tai keväällä ns. pääsiäiskirkko tai ns. kevätkirkko eli jumalanpalvelus kirkossa tai seurakunnan aamuhartaus päivänavauksen paikalla.
”Joulukirkko” on eri asia kuin joulujuhla. Koulun joulujuhlan pitäisi Opetushallituksen (OPH) ohjeiden mukaan olla kaikille sopiva yhteinen juhla. Ja "kevätkirkko2 on aivan eri sia kuin kevätjuhla.
Perustuslakivaliokunnan mielestä "yksittäinen virsi" ei tee koko juhlasta uskonnonharjoitusta. Yksittäistä virttä koskevan keskustelun sijaan huomiota olisi paikallaan suunnata enemmän tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen järjestämisen ongelmallisuuteen lasten ja perheiden uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta.
Tunnustuksellisesta uskonnonharjoituksesta
2. Vapaa-ajattelijain mielestä on parasta, että julkisen palvelun koululaitos ei henkilökunnan toimesta järjestä yhdenkään uskonnon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta. Järjestäminen rikkoo ihmisten yhdenvertaista kohtelua uskonnon tai vakaumuksen osalta ja myös uskonnonvapauteen kuuluvaa yksityisyyden suojaa, kun se pakottaa valitsemaan, osallistuako vai ei tarjottuun uskonnolliseen tilaisuuteen.
Apulaisoikeuskansleri oli päätöksessään keväällä 2014 samaa mieltä. Perustuslakivaliokunta ja siihen nojaten OPH kuitenkin totesivat vuonna 2014, että koulu ”voi järjestää” uskonnollisia tilaisuuksia. Koulun ei ole kuitenkaan pakko järjestää niitä! Ne eivät kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin. Eikä uskonnonharjoitus kuulu opettajan työtehtäviin.
Kun uusi Yhdenvertaisuuslaki sanoo, että yhdenvertaisen kohtelun perussäännöstä poikkeamisesta pitää säätää lailla, on vielä testaamatta, koskeeko tämä myös yhden uskonnon kohtuutonta suosimista perinteen nimissä.
3. Jos "joulukirkko" tai "pääsiäiskirkko" tai "kevätkirkko" kuitenkin on koulun tarjoamassa ohjelmassa, OPH:n ohjeiden mukaan kaikille oppilaille pitäisi olla samaan aikaan tarjolla tunnustukseton tilaisuus. Se ei ole tarkoitettu vain ET-opetuksessa oleville tai pienuskontojen opetuksessa oleville, vaan kaikille. Tulee siis olla kaksi samanarvoisesti vaihtoehtoista ohjelmaa. Koulun ei tule pitää kumpaakaan ensisijaisena, toista parempana.
Uskonnollisesti tunnustuksettomasta tilaisuudesta tulee oppilailla ja heidän huoltajillaan sekä opettajilla olla tiedossa ohjelma hyvin ajoin. Kun lukuvuoden alun kyselyissä tilaisuuksiin osallistumisesta sellaisesta tuskin vielä oli infoa, ajankohtainen konkreettinen tiedotus on kouluissa tarpeen. Perustuslakivaliokunta ja OPH:n ohjekin painottavat hyvää tiedottamisesta uskonnottomasta tilaisuudesta.
Mikäli koulun järjestelyt poikkeavat OPH:n ohjeiden minimivaatimuksista, huoltajien tai myös asiasta tietoa saaneiden vapaa-ajattelijain on perusteltua tehdä kantelu tai valitus. Siinä auttaa myös http://kantelupukki.fi -palvelu.
Rehtoreille, opettajille, huoltajille ja oppilaillekin on paikallaan muistuttaa, että parhaiten asia järjestyisi, jos koulu ei käyttäisi henkilökunnan työaikaa ja koulutyöaikaa minkään uskonnon uskonnonharjoitustilaisuuksien järjestämiseen.
Yhteisen ohjelman kehittämisessä ja monipuolistamisessa on aivan riittävästi kehittämishaastetta. Myös päivänavauksia tulee monipuolistaa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/09/24/jarjestot-mukaan-uskonnonharjoitukselle-vaihtoehtoista-ohjelmaa-kehittamaan-tiedote-23-9-2014/" (jatkuu)
Vastaukset 21
Vanhimmat
Elämänkatsomustiedon oppilasmäärän lisäämisestä
4. Toinen katsomusvapauden ongelmakimppu kouluissa liittyy elämänkatsomustiedon (ET:n) syrjintään ja vajaakäyttöön. ET-oppilaita on nyt noin viisi prosenttia, vaikka siihen oikeutettuja on noin kolminkertainen määrä. Keskimääräisen luvun pienuus johtuu siitä, että monin paikoin varsinkin alakouluissa ei ole ET-opetusryhmiä. Pääkaupunkiseudulla oppilaita on sen sijaan yli 20 prosenttia.
Mihinkään syrjintään ei pidä kuitenkaan alistua. ET:oon oikeutettujen oppilaiden määrä lisääntyy, koska lasten kastaminen on vähentynyt. Ja ET-oppilaiden määrä on vuosittain kasvussa. Uusi opetussuunnitelma elokuussa 2016 antaa hyviä eväitä ET-opetukselle. Eikä 5-10 % ole ihan pieni vähemmistö ihmisoikeusnäkökulmasta katsoen.
Nykyisin säännöin ET:n asemaa voidaan parantaa yhtäältä jo koulun ensimmäiselle luokalle tultaessa. Toisaalta katsomusaineen voi vaihtaa uskonnosta ET:oon millä luokalla tahansa ja miltei milloin tahansa.
Vapaa-ajattelijain liitto ja Humanistiliitto ovat kunnille lähettämässään kirjeessä vedonneet ET:oa koskevan informaation parantamiseksi elokuussa 2016 koulunsa aloittavien ekaluokkalaisten vanhemmille. Asiaa olisi hyvä edistää myös paikallisilla yhteydenotoilla kuntien opetus- tai sivistystoimeen. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/11/05/tiedotusta-elamankatsomustiedosta-tulee-kehittaa/
Ilmoittautuminen tapahtuu nykyään myös netissä tammikuun aikana. Joissain kunnissa netti-ilmoittautuminen alkaa jo ensi viikolla.
Kun uusia opetusryhmiä on syntymässä entisiin ”nollakouluihin”, koulunsa jo aloittaneilla, uskonnonopetuksessa oleville oppilaille syntyy mahdollisuus liittyä mukaan alkavaan ET-opetusryhmään. Asiasta pitää tiedottaa heille, koska osa oppilaista on nyt pois ET:stä sen takia, että ET-ryhmää ei ole ollut, ainakaan omassa koulussa tai lähietäisyydellä.
ET:n oppilasmäärä voi lisääntyä tuntuvasti myös niissä kouluissa, joissa jo on ET:n opetusta. ET:oon oikeutettu oppilas voi nimittäin vaihtaa uskonnosta ET:oon myös kesken lukuvuoden. Esimerkiksi juuri nyt vuoden alussa on oivallinen aika ilmoittaa, että oppilas siirtyy kevätlukukauden alussa ET-opetukseen. Kun OPH:n ohjeissa suositellaan valintojen pysyvyyttä, on syytä korostaa, että tämä ei estä uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattoman oppilaan siirtymistä pois ev.lut. uskonnonopetuksesta.
Kun kirkosta eroaminen on jatkunut ja näyttää jatkuva vuodesta toiseen korkealla tasolla, tämä tarkoittaa, että monissa perheissä keskusteluun nousee myös vauvana kastettujen alaikäisten lasten kirkosta erottaminen. Ja 15 vuotta täyttänyt on itse eroaja, mutta eroamiseen tarvitaan molempien huoltajien suostumus. Lasten erottaminen pitää hoitaa paperilomakkeella, joita voi tulostaa eroakirkosta.fi -palvelusta. Kun lomake on lähtenyt, asiaa voi jatkaa koulun suuntaan.
Elämänkatsomustiedon avaamisesta kaikille
5. Edellä sanotun lisäksi ET:n asemaa voidaan vahvistaa lainsäädäntötoimin siten että uskonnonopetus ja ET:n opetus säädetään valinnaiseksi kaikille riippumatta siitä, kuuluuko lapsi johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan vai ei. Tämä vapautus lisäisi ET-oppilaiden määrää, koska kirkon jäseninä on varsin paljon ihmisiä, joiden katsomus ei ole kirkon uskontunnustuksen mukainen ja joille ET olisi sopivampi oppiaineena.
Vapaa-ajattelijat ja Humanistiliitto ovat tehneet tästä asiasta yhteisen aloitteen eduskunnalle ja hallitukselle. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/10/08/humanistit-ja-vapaa-ajattelijat-esittavat-elamankatsomustieto-mahdolliseksi-kaikille/
Koska kansanedustajat on valittu omista vaalipiireistään, tätä asiaa voisi edistää tehokkaasti siten, että kansanedustajiin otetaan yhteyttä juuri heidän oman vaalipiirinsä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen toimesta.
Koko teksti:
http://vapaa-ajattelijat.fi/wp-content/uploads/2015/10/Val-ja-Hum-ET-aloite-s2015.pdf
Huom! Lapsiasiavaltuutetun lausunnon tekstin sitaatti.
OPS- ja yhdenvertaisuustyö vuonna 2016 jatkuvana kouluasiana
6. Paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön vaikuttaminen
Perus- ja esiopetuksen sekä lukion opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet on annettu, ja niiden pohjalta kunnissa ja yksityiskouluissa laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelma- eli OPS-työ paikallisesti on siis menossa. Siihen on ohjeistusta Opetushallituksen (OPH) nettisivuilla:http://www.oph.fi/ops2016/paikallisen_tyon_tuki
Käytännön työskentely on käynnistynyt syksyllä 2015 kaikilla paikkakunnilla, mutta valmistelu jaa käsittely jatkuu vuodenvaihteen jälkeenkin. Päätöksenteko tapahtunee viimeistään keväällä 2016. Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön elokuussa 2016.
Vapaa-ajattelijoilla ja muilla sekulaarin yhteiskunnan edistäjillä on tavoitteena vaikuttaa opetussuunnitelmiin ja opetuksen toteuttamissuunnitelmiin muun muassa yhteiskuntaopissa (ihmisoikeudet, kansalaistoiminta) sekä katsomusaineissa. Niin eri uskonnoissa kuin elämänkatsomustiedossa tulisi myös uskonnottomia koskevan uskonnonvapauden sekä uskonnottoman ajattelun ja kulttuurin käsittelyä kehittää käytännössä huomattavasti, jotta OPS-perusteiden ilmaisemat tavoitteet toteutuisivat.
Valmisteluryhmien tulisi kuulla uskonnottomien alueellisten ja paikallisen edustajien eli lähinnä vapaa-ajattelijain toimijoita siitä, miten em. asian käsittelyä voisi paikallistaa: Voisivatko vapaa-ajattelijain edustajat esimerkiksi alkaa enemmän vierailla kouluissa kertomassa tapakulttuuristaan ja muusta aiheeseen liittyvästä?
7. Oppilaitosten uusiin yhdenvertaisuussuunnitelmiin vaikuttaminen
Uusi, vuonna 2015 voimaan astunut Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa oppilaitoksia ja viranomaisia laajemminkin laatimaan uudet ajanmukaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
Niiden kautta on mahdollista saada kirjattua aiempaa parempia menettelytapaohjeita, sillä huonoja syrjiviä käytäntöjä on kouluissa usein noudatettu vain vuosikymmenien takaisten perinteiden varjolla. Sellaisia on kuitenkin enää nykypäivänä vaikea kirjata mustaa valkoiselle eli uusiin yhdenvertaisuussuunnitelmiin.
Yhdenvertaisuussuunnitelmien – samoin kuin kuntien esi- ja perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien – laadintaan osallistuminen on nyt vapaa-ajattelijoille ja muille uskonnottomille voimille kaikkialla maassa suuri mahdollisuus vaikuttaa uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden vahvistumiseen oppilaitoksissa.
Siinä tarvitaan henkilökohtaisia yhteydenottoja, asian seurantaa, kirjallisia ehdotuksia toimielimille sekä mediaviestintää ja keskustelua monilla eri kanavilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena on ohjeistaa kuntia yhdenvertaisuustyössä.
Vapaa-ajattelijain liitto auttaa ja tukee tätä alueellista ja paikallista toimintaa sekä vaikuttaa valtakunnallisesti. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/06/30/paasihteerin-palsta-uskonnollisuus-vahentynyt-syrjinta-ei/ "
Tässä kohdassa - "2. Vapaa-ajattelijain mielestä on parasta, että julkisen palvelun koululaitos ei henkilökunnan toimesta järjestä yhdenkään uskonnon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta." - voisi vielä selvemmin sanoa, että ei ainakaan koulutyööpäivänä aikana, siis:
2. Vapaa-ajattelijain mielestä on parasta, että julkisen palvelun koululaitos ei järjestä henkilökunnan toimesta yhdenkään uskonnon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta koulutyöpäivän ohjelmaan.
Kevätlukukausi esimerkiksi Helsingissä on 7.1.2016 (to) - 4.6.2016 (la) .
Vielä ehtii hyvin ilmoittaa koulun kansliaan oppilaan siirtymisestä uskonnonopetuksesta elämänkatsomustiedon opetukseen välittömästi kevätlukukauden alussa (tai ensi viikolla).
Ensimmäiselle luokalle elokuussa 2016 menevien kouluun ilmoittamisesta jo tammikuussa 2016 on hyvää asiaa seuraavassa:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14042599/ekaluokkalaisten-ilmoittaminen-peruskouluun-alkaa
Kyllähän kouluissa suunnitellaan koko kevätlukukauden ohjelmaa ja yhteisiä tilaisuuksia jo pian lukukauden alussa.
Tässä mielessään koulun yhteistyökumppanien tai sellaiseksi pyrkivien kannattaa olla yhteyksissä jo tässä vaiheessa. Esimerkiksi teemapäivieenyms. tapahtumien järjestämisessä.
Tai, jos koulu vielä jumalanpalveuksiakin ohjelmaansa ottaa, sille rinnakkaisen tilaisuuden ohjelman järjestämiseen liittyen.
Kuulemma ainakin osassa kouluja (Helsingissä) koko lukuvuoden suunnitelmat yhteisiin tilaisuuksiin, teemapäiviin yms. tehdään kerralla ennen syyslukukauden alkua - ja hartauksien yms. ajoittamisesta keskustellaan sen paikallisen evlsrk:n kanssa. Nyt siis kannattaa alkaa jo vaikuttamaan lukuvuoden 2016-2017 suunnitelmiin ja sisältöihin ja muutenkin virittelemään rakentavaa yhteistyötä koulujen suuntaan.
Kiitos hyvistä vinkeistä. Huoltajien toivomukset paikallasn. Mutta myös kouluyhteistyöstä kiinnostuneiden järjestöjen..
On muuten yllättävän vaikeaa suurimmalle osalle tajuta, että kirkko pitää kynsin ja hampain kiinni uskonnonopetuksesta, koska se on sille parasta jäsenhankintaa.
Arvelisin, että 12-14-vuotiaiden kirkkoon lliittämiset kytkeytyvät enemmän rippikoululeirien ja kaverien "iumuun" (sosiaaliseen paineeseen) kuin koulun uskonnonopetukseen.
Kun nuoret tutkimusten mukaan eivät usko kristinuskon opinkappaleita ja ovat enimäkseen "ei-uskonnollisia", uskononopetuksen tulokset eivät ole siltä osin kovin hyviä..
Ei ole mahdotonta, että että kirkko kallistuisikin "pakkouskontotiedon" kannalle pelätessään pitkällä tähtäimellä aidosti tasapuolisemman etiikan ja katsomustieedon opetuksen toteutumista,. Ja pelätessään sitä ennen ET:n avaamisen seurauksia.
Sellainen melko pikainen kääänne olisi vaarallista uskonnottomien oikeuksien kannalta, koska se hävittäisi ET:n ja tilalle tulisi huono "pakkouskontotieto". Nyt on ET:n vahvistamisen ja avaamisen aika.
Olisi mielenkiintoista kuulla, onko kirkollisissa kerhoissa, pyhäkouluissa ja raamattupiireissä vielä jonkinlainen "houkuttele kaveri riparille" -ohjeistus. Ainakin 80-luvulla nimittäin oli...
Mielenkiintoinen tieto. Rippikoulussa "lähetyskäsky" on yleensä yksi ulkoa opeteltavista jutuista. "Menkää ja tehkää kaikki..."
Lähetyskäskyä toteutetaan myös koulujen kautta ja jopa koulujen henkilökunnan toimesta.
Miten yleistä "pääsiäiskirkkojen" järjestäminen koulupäivän ohjelmaan mahtaa olla? Olisiko hieman vähemmän yleistä kuin jouluun liittyen..
Kun koulut alkoivat kevätlukukauden tänään, tämä on etusivun juttua!?
Ei kirkko harrasta pakottamista, koska se tietää, ettei se ole tätä päivää. Tällä hetkellä kirkon strategia näyttäisi olevan se, että heikennetään, laimennetaan ja sekoitellaan.
Tästä esimerkkinä uusi "uskontotieto", jolla torpataan ensinnäkin kouluinstituution sekularisoituminen ja irrottaminen uskonnosta kokonaan. Väitetään, että tietoutta uskonnoista pitäisi edistää ja levittää edelleen, tosin ei enää uskon nimissä, vaan tiedon (???). Varsinainen kehäpäätelmä. Opiskellaan siis uskonnoista samat asiat kuin aikaisemmin, mutta nyt "tiedon" nimissä, koska joku niihin jossain uskoo. Herranjestas mitä sana-akropatiaa, jollaista toki voi odottaa uskovaisilta humanisteilta.
Samalla imaistaan uskonnottomat samaan koululuokkaan kuuntelemaan tietoa evenkeliumeista, tosin tunnustuksettoman opetuksen nimellä. Uskonnotonta se on ollut tähänkin saakka, joten missä se pihvi tässä nyt oikein piilee?
Kuten edellisestä nähdään, luterilainen kirkko ostaa nyt aikaa hiukan eri strategialla. Puhutaan, että uskontojen ymmärtäminen on osa yleistietoutta vähän kuin biologian, kemian ja matematiikan ymmärtäminen. Eli pakkouskonnosta tulikin pakkomatematiikan kaltainen aine, eikä mikään oikeasti muuttunutkaan, lukuunottamatta että elämänkatsomustieto saatiin heitettyä niskaotteella ulos kouluista.
Sen lisäksi puuhataan vielä elämänkatsomuksellisia keskusteluja uskonnottomien ja uskonnollisten lasten välille, jotta yhteisymmärrys leviää. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että jotkut helluntailaiset ja jehovat lyövät pyhillä kirjoillaan siellä niitä uskonnottomia, joita ei koko uskonnollinen touhu edes kiinnosta? Ja mitä ihmettä se kenenkään elämänkatsomuksellisuus tai sen puute kenellekään kuuluu? Pitääkö nyt lasten purkaa omia tuntojaan ja tuoda kotiensa elämänkatsomuksensa toisten ruodittaviksi? Sehän on täysin yksityisasia aivan kuten poliittinen mielipide ja mitä puoluetta kodissa äänestetään.
Torpatkaa tuon "uskontotiedon" ujuttaminen kouluhin! HETI! Johan sen sanoo terve järkikin, että jos siellä on iso liuta mitälie kirkkovaisia ja naispappeja kieli lipottaen ja silmät tirrillään tuota ajamassa lukujärjestyksiin, että jokin ketunhäntä niillä on kainalossa.
Vapaa-ajattelijain liitto tukee ET:n vahvistamista ja avaamista eikä tosiaan tue pakkouskontotietoa kaikille.
Nyt alkoivat ns. härkäviikot. Myös koulutyössä. Onneksi on kuitenkin ihan sekulaaristi, uskonnottomasti keksitty hiihtoloma.
Tässä aineistossa on myös kouluun liittyvää varoittavaa esimerkkiä:
http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/01/tietoayhdenvertaisuuslaista.html
Tämä ei kuulu etussivulle. Alas vaan. Haluavat eräät..
Tällä hetkellä ajankohtaisinta on ekaluokkalaisten kouluun ilmoittaminen. (Varsinkin ekaluokkalaisten huoltajilla:-)
Asialla on myös laajempi merkitys.