Tekesin jakamat erilaiset tutkimusmäärärahat ja -avustukset vähenevät vuosi vuodelta, mutta miten on Tekesin omien toimintamenojen laita. Vähennetäänkö niitä samassa suhteessa? Onko kukaan kuullut Tekesin käymistä yt-neuvotteluista?
Onko Tekes valtion erityissuojelussa
eikö_vähennetä
17<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kallispalkkaisia suojatyöpaikkoja kuten mysö Sitrassa jonne pääsi lohnimaan tittelillä vanhempi asiantuntija vihreiden Oras Tynkkynen.
Ei oo totta Oras? Suomi on täysin hukassa.
Joku voisi myös syystä tutkia, montako pysyvää työpaikkaa Tekesin jakamilla rahoilla oikeasti saadaan aikaan.
Iltasanomien nettisivulla on tänään juttu valtion virkamiesten huippupalkoista. Käykääpä lukemassa.
Kukas sitä nyt valtion rahaa ilmaiseksi kierrättää :D
Kyseinen laitos on niin täynnä erilaista asiantuntijaa, että luulisi Suomen teollisuuden ja talouden olevan jo niiden ansiosta huippuvireessä.
Virkamiehet istuvat perse tänttärissä isolla palkalla valtion asiantuntijapuljuissa.
Puolet pois, katsotaan sitten.
ja muita kivoja tutkimusohjelmia. Jee.
Kannattaa vilkaista
https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/vaikuttavuusraportti_2015.pdf
WIPO on mukana jokavuotisen INNOVATION INDEX raportin laatimisessa eri valtoille. Kun kokosin myös eri maiden kansantuotteen henkilöä kohden eri maista, niin INNOVATION INDEX ennusti kansantuotetta niin hyvin, että muilla tekijöillä on varsin vähän vaikutusta innovoinnin tasoon verrattuna.
Jos emme huolehdi innovoinnista Suoessa, on meidän tyydyttävä afrkkalaiseen palkkatasoon. Tämäkö on kommentoijien tavoite?
Sellua vaan keitetään ja myydään, että sillai.
Montako pysyvää korkean teknologian työpaikkaa Tekesin ansiosta Suomeen saadaan vuosittain?
Nykyisin ei yksikään työpaikka ole ikuisesti pysyvä. En ole koonnut tällaisia tilastoja. Uusien tekniikoitten kehittäminen ( jota olen nyt tehnyt omassa yrityksessäni omalla rahalla noin kymmen vuoden ajan) tuottaa työpaikkoja. Kukaan ei voi edes suuren yrityksen kohdalla vannoa työpaikkojen olevan pysyviä.
Olen ollut yhteistyössä yritysten kanssa, joilla on ollut TEKES hankkeita. Eräs hanke tuotti kyllä monimutkaisen koneen, mutta markkinoita ei vain löytynyt. Mutta kun tekniikalle etsittiin aivan uudenlaisia sovellutuksia, kehitetylle tekniikalle löytyikin markkinat noin 40 maassa. Yritys on tällä hetkellä erittäin hyvin menestyvä ja tuo suuret rahat Suomeen. Ilmeiseti menestyksen takana on yrityksen kyky haravoida uusia keksintöjä ja ideoita käyttöönsä.
Kokemukseni mukaan suuri osa suomalaisista on niin lyhytjännitteisiä, että niistä ei ole tällaiseen työhön.
Välistä tuntuu siltä, että haluttaisiin Suomeen afrikkalainen palkkataso.
Mikä yritys on niin tyhmä, että tuo rahat Suomeen? Yritykset saavat miljardikaupalla erilaisia tukia.
Mikähän on yritysten maksamien palkkojen, sosiaaliturvamaksujen ja verojen yhteenlaskettu summa verrattuna yritysten saamiin tukiin?
Mutta tämä ei ollut aloituksen aihe, vaan aloittajan halu vähentää innovaatiotoimintaa Suomessa. Minulla on aivan toisenlainen näkemys ja päämäärä.
Innovointia ei voida jättää TEKESIN hartioille. Ennen kuin TEKES lähtee mukaan, on ideoitten tai mielummin prototyyppien oltava jo kehitettynä aika pitkälle. Yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on varsin rajoitetut mahdollisuudet kehittää uutta tekniikkaa. Itse olen kokenut, että tieteellisestä ideasta prototyypin tekemiseen ei Suomesta tahdo löytyä tukea. Yliopistojen tutkimustyö on nykyisin projektityyppistä ja rahoitusta sielläkin saa vain, jos tutkimussuunnitelma on tarkka ja jos tietää tulokset etukäteen. Eikä yliopistojen varsinainen tehtävä ole tuotekehittely vaan opetus ja tieteellinen perustutkimus.
Rahaa on kylläkin ja pankkikorko on lähes nolla, mutta todellista keksimistä ei juuri mikään instanssi Suomessa enää tue, kun sektoritutkimuslaitoksista on tullut pyramiidimaisia organisaatiohirviöitä.
Siis rahat on minunkin täytynyt kiskaista omasta pussista, jotta protot saadaan siihen malliin, että rahoittajataho on asiasta kiinnostunut. Muutaman keskivarakkaan kiinnostus asiasta olisi ollut ratkaisu ja sijoitus tuottaisi todella mahtavan koron. Mutta tätä henkeä ei suomalaisissa ole, mieluummin siedetään korkeaa työttömyyttä ja nollakasvua yhteiskunnassamme.
Ainakin korkeakoulujen tekemien Tekes-hakemusten kirosanoja ovat olleet jo vuosia jonkin tekniikan kehittäminen ja etenkin lyhyen tähtäimen kaupallistaminen. Miksi korkeakoulujen pitäisi tietää ja ennustaa asioita 10- 20 vuoden päähän, kun sitä on kenenkään mahdoton ennustaa. Loppujen lopuksi onko korkeakoulujen tehtävä suuntautua harvoihin huippututkimusalueisiin vai luoda opiskelijoille vahva pohja menestyä työelämässsä ja tehdä siellä sitä huippututkimusta. Eikö kaikkien pitäisi elää tässä ja nyt ja auttaa olemassa olevaa ja syntyvää teollisuutta ja sen tuotekehitystä. Olenko ihan väärässä?
Minä ainakin haluan kaiken nyt ja heti.