Ahvenanmaan demilitarisointi helpottaa hyökkääjän osaa.
Ahvenanmaan demilitarisoitu asema ei takaa saariryhmän rauhaa.
Aseettomaksi moneen kertaan julistettu saariryhmä ei ole vapautunut sodan taakasta. Aina kun Itämerellä on ollut aseellista jännitettä, asevarustuksista riisuttu Ahvenanmaa on aseistettu uudelleen.
Tarkka ei ymmärrä, miksi Ahvenanmaan demilitarisoinnin ajatellaan pelastavan sen sotatoimien kohteeksi joutumiselta. Ahvenanmaalle hyökkäämistä ovat aikojen saatossa tiettävästi suunnitelleet eri maat, kuten Saksa ja Neuvostoliitto.
- Jos Itämeren tilanne kiristyy, kaikki lähialueella toimivat sotavoimat yrittävät ehtiä ensimmäisenä Ahvenanmaalle. Sen demilitarisointi helpottaa hyökkääjän osaa, Tarkka kirjoittaa.
Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) otti Ahvenanmaan aseman esille viime kesänä. Niinistö kertoi tuolloin Iltalehdelle, että vaikka Ahvenanmaa on demilitarisoitu, on Suomella suunnitelmat saariryhmän puolustamiseen.
- Suomella on velvoite puolustaa Ahvenanmaata, ja meillä on siihen joukot ja suunnitelmat, ja niitä harjoitellaan rauhan aikana menemättä itse Ahvenanmaalle, Niinistö kommentoi kesällä.
Ahvenanmaan demilitarisoinnilla on pitkä historia. Alueen asemasta sovittiin ensimmäisen kerran vuonna 1856 Krimin sodan päätteeksi. Myöhemmin saariryhmän demilitarisoitu asema vahvistettiin vuonna 1921 Geneven sopimuksella. Lisäksi Suomi ja Neuvostoliitto sopivat Ahvenanmaan asemasta vuonna 1940.
Sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.
Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan kolumni on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 31.12.2015.
-
Pidetään tässä nyt jokunenpäivä pakkasia, kuten talveen kuuluukin.
Saadaan vähän metsiinkin pohjia. Kellä metsähommia, kovasti ollaan pakkasia kaipailtukin. Oma ja naapurin metsäautotie etenee kovaa vauhtia. Parinviikon päästä jo päästään ajeleen siihen, pakkasten ansioista. Pintamaat voidaan kipata suoraan lavalta jokapaikkaan.
kuten muistan joskun 10:n sanoneen vastaavasta " jaa siihen sitten vielä 10 cm kantava pinta ".
- Suomi elää metsästä paljolti, paljon porukkaa, joka ei ole metsässä pahemmin käynytkään. Pääkaupunginkin risuparrat kaduilla huutelee metsähoidollisia vastalauseita.
Metsiä pitää hoitaa ja uudistaa, toki jokin alue voi jäädä koskemattakin.
Pääosin soita joita rauhoitettu.
Sepä siitä.
Hyvää Yötä.
ps olikohan tuo nyt keksusta asiaa, ainakin jälkiosa.
Ahvenanmaan demilitarisoitu asema ei takaa saariryhmän rauhaa.
Aseettomaksi moneen kertaan julistettu saariryhmä ei ole vapautunut sodan taakasta. Aina kun Itämerellä on ollut aseellista jännitettä, asevarustuksista riisuttu Ahvenanmaa on aseistettu uudelleen.
Tarkka ei ymmärrä, miksi Ahvenanmaan demilitarisoinnin ajatellaan pelastavan sen sotatoimien kohteeksi joutumiselta. Ahvenanmaalle hyökkäämistä ovat aikojen saatossa tiettävästi suunnitelleet eri maat, kuten Saksa ja Neuvostoliitto.
- Jos Itämeren tilanne kiristyy, kaikki lähialueella toimivat sotavoimat yrittävät ehtiä ensimmäisenä Ahvenanmaalle. Sen demilitarisointi helpottaa hyökkääjän osaa, Tarkka kirjoittaa.
Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) otti Ahvenanmaan aseman esille viime kesänä. Niinistö kertoi tuolloin Iltalehdelle, että vaikka Ahvenanmaa on demilitarisoitu, on Suomella suunnitelmat saariryhmän puolustamiseen.
- Suomella on velvoite puolustaa Ahvenanmaata, ja meillä on siihen joukot ja suunnitelmat, ja niitä harjoitellaan rauhan aikana menemättä itse Ahvenanmaalle, Niinistö kommentoi kesällä.
Ahvenanmaan demilitarisoinnilla on pitkä historia. Alueen asemasta sovittiin ensimmäisen kerran vuonna 1856 Krimin sodan päätteeksi. Myöhemmin saariryhmän demilitarisoitu asema vahvistettiin vuonna 1921 Geneven sopimuksella. Lisäksi Suomi ja Neuvostoliitto sopivat Ahvenanmaan asemasta vuonna 1940.
Sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.
Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan kolumni on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 31.12.2015.
-
Pidetään tässä nyt jokunenpäivä pakkasia, kuten talveen kuuluukin.
Saadaan vähän metsiinkin pohjia. Kellä metsähommia, kovasti ollaan pakkasia kaipailtukin. Oma ja naapurin metsäautotie etenee kovaa vauhtia. Parinviikon päästä jo päästään ajeleen siihen, pakkasten ansioista. Pintamaat voidaan kipata suoraan lavalta jokapaikkaan.
kuten muistan joskun 10:n sanoneen vastaavasta " jaa siihen sitten vielä 10 cm kantava pinta ".
- Suomi elää metsästä paljolti, paljon porukkaa, joka ei ole metsässä pahemmin käynytkään. Pääkaupunginkin risuparrat kaduilla huutelee metsähoidollisia vastalauseita.
Metsiä pitää hoitaa ja uudistaa, toki jokin alue voi jäädä koskemattakin.
Pääosin soita joita rauhoitettu.
Sepä siitä.
Hyvää Yötä.
ps olikohan tuo nyt keksusta asiaa, ainakin jälkiosa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
>>Tarkka ei ymmärrä, miksi Ahvenanmaan demilitarisoinnin ajatellaan pelastavan sen sotatoimien kohteeksi joutumiselta. <<
Kuka noin muka on ajatellut? Demilitarisointihan on luotu vain rauhan oloja varten. Tarkka taitaa olla jo hieman "väsynyt".
Tarkan logiikalla jokaisen rauhantahtoisen maan kannattaisi julistautua omin nokkineen demilitarisoiduksi vyöhykkeeksi ja hankkia varmemmaksi vakuudeksi päätökselleen vielä YK:n ja yksittäisten vieraiden valtioiden siunaus. Eipä mene rahaa sen jälkeen puolustusvoimien ylläpitoon, mutta rajat ovat silti viholliselta turvassa.
Näin naiivisti ei kuitenkaan menetellä, eikä Tarkan tavoin ajatella. Ahvenanmaa lakkaa olemasta demilitarisoitu alue heti, kun joku maa sitä uhkaa ja ensimmäinen maa, joka sanoo irti Ahvenanmaan demilitarisoidun aseman, on todennäköisesti ja toivottavasti Suomi itse.
Paljonko Ahvenanmaa tuo tuloja mannersuomeen ?
Taitaa olla kuin vasemmisto sosialistit, ei osa maksa edes veroa.
Meinaatko että kutakin maakuntaa tulee puolustaa sen verran, mitä se tuottaa veroja valtion kassaan?
Tarkoitin erilliskysymyksiksi.
Aina kaivaa esille muitakin, kun esille kerran tuli.
Niin...paljonko rahaa tulee mannersuomeen ? Vai onko se päinvastoin ?
Ahvenanmaa veroparatiisi, kuin sosialisti peresidentit.
Ainakin hyvin pitää perustella tuo, joka erimieltä.
Kokeileppa osaatko!
Avaa uusi ketju tuota verokysymystä varten, niin saatan ryhtyä asiaa selvittämäänkin.
Kunnioittaisit majuria edes sen verran, ettet töhri hänen esille nostamaansa asiallista avausta Ahvenanmaan puolustuskysymyksestä muilla asioilla.
Motivaationi puolustaa Ahvenanmaata on yhtä suuri kuin ahvenanmaalaisten osoittama kiinnostus puolustaa Manner-Suomea.. Jotta rakentakaa skenaario sen tilaston pohjalle. Lämmintä kannatusta toki, joita moinen savotta kiinnostaa.
Metsäautotie taitaa olla majurin uusin fantasia. Kulkeeko uusi tie peikkometsän läpi ja vie kohti menninkäisten kylää?
Böööö
on se vaan tuo puu sellainen värkki,että sen antoisuus on suurta.suurenee vaan uusien tehtaitten myötä.
siinäkän näyttää majurin mainitsema tie tekeillä puupinoille.
Milloin tämä uusin ja naapurin kanssa toteutettava mielikuvitushanke on valmis?
Tiepohjia paras tehdä pakkasilla. Maa "jonottuu" päivissä, kestää siten kulun. Pienimuotoisia metsäteitä ei tehdä kuin varsinaisia maanteitä. Ojilla kuivatetaan, ja alumateriaali voi olla sitä samaa kaivuuuta. Pintaan sitten ajetaan karkea hiekka, tai nykyisin sepeli.
Riippuen paljon mitä soraa on lähettyvillä. Suon ylitykset hankalampia, siihenkin kaivetaan kuivatusoajat kahtapuolta.
Jos kovin pehmeää, laitetaan puuta poikittain pintasoran alle.
Siinä kun kuivaa, se sitten kestää puutavara rekankin, ainakin osakuormalla. Ja routa aikaanhaan näitä käytetään, jotka ei kesäisin kanna raskaampaa kuormaa.
Parissa viikossa sanoi valmistuvan tien ajokuntoon. Kun pakkaset nyt avittaa.
Meidän perhe on hyvin maanpuolustushenkistä ja isänmaanystäviä.
Olemme osittain karjalaisia.
Joulupäivällisillä päätimme, ettei yksikään meistä lähde puolustamaan Ahvenanmaata. Suomenruotsalaiset kohtelivat evakkoja kaltoin.