"anfall "?Kommer både pakkoruotsi och pakkosuomi att försvinna från läseordningen ?
Vad kommer nu konkret att hända efter Soininvaaras
onödigaspråk
34149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
JOS surunuoret ovat niin typeriä, että eivät halua lukea maan ylivoimaista pääkieltä, niin siitä vaan. Mamut lukevat varmasti! Ilman suomen taitoa ei Suomessa pärjää.
Toki poikkeuksena ovat ne surunuoret, jotka kaavailevat muuttoa Ruotsiin, kuten lisääntyvässä määrin erityisesti Pohjanmaan sururannikolla tapahtuu.
Det är sant att i Österbotten är det inte så nödvändigt med finska.Bra att Sverige får välutblidade nya invånare (tack vare Finlands höga standard inom utbildningen )
Vanhat käppyrät kuoleepois, ruotsinkieli haihtuu suomesta, se on hyvä.
Det kommer nya språk i stället.
Du tror nu bara,inte försvinner finlandssvenskan någonstans.
Inte hade han nu något nytt att säga ,litet vanligt avdammat poispakkoruotsipropaganda.
Storm i ett vattenglas.
Vähättely on vanha psykologinen ase vastapuolen nujertamiseksi. Kyllä ruotsinkielinen eliitti sen hallitsee.
Soininvaara on oikeassa ja osaa katsoa tulevaisuuteen. Ruotsin kieli on hyödyllinen niille, jotka puhuvat sitä äidinkielenään tai joiden kielitaito on erittäin hyvä. Muille on lähinnä vahingollista joutua kommunikoimaan sellaisella kielellä, jota hallitsee heikosti, koska sillä tavalla jää aina alakynteen.
Muuten minulla ei ole mitään ruotsinkielisiä vastaan, on heissä kuspäitä mutta on mukaviakin ihmisiä. Niinhän kaikissa on. Pakkoruotsia vastustan kuitenkin ehdottomasti.
Vähän kyllä hämmästelen tätä Soininvaaran näkemystä siitä, että kilpailukykymme riippuisi pakkoruotsista. Se on järjenvastaistainen näkemys. Olen pitänyt häntä tähän asti fiksuna tyyppinä...
Sen ymmärrän täysin, että hän kritisoi noin muuten pakkoruotsia, sitä tietenkin voi ja saa kritisoida.
Någonting måste man ha att skylla på när det går dåligt,då är ju pakkoruotsi mycket lämpligt.Man får många som "gillar ".
Hyvän insinööritaidon tappaa pakkotuotsi. Suomenruotsalaiset ovat kuristaneet Suomen kilpailukyvyn hengiltä.
Mikäli fennomaanit ja sivistyneet ruotsinkieliset olisivat voittaneet nyky Suomi olisi hyvinvoiva ja kilpailukykyinen.
Kilpailukykyisessä maassa on yhtenäinen kieli ja kulttuuri.
Suomi on yksikielinen, mutta kaksi mielinen.
Fennot vs svekot.
Suomi on ollut erinomaisen hyvinvoiva 80-luvulla, 90-luvun lopulla ja 2000-luvulla.
Kaljaako lipittelit kaikki nämä vuodet, kun tällainen jäi sulta huomaamatta?
Lipittelin kaljaa v69, kun keskiolut vapautui. Elämä näytti hymyilevän.
Suomi nousi ja läheni EU:ta. Nousua ja hyvinvointia oli näkyvissä.
Sitten suomenruotsalaisille, eli svekoille tuli hätä, että suomi voittaa.
Piti säätiöiden rahoilla taa i fickan määrättyjä politiikkoja.
Johannes Virolainen suostui pakkoruotsiin peruskouluissa.
Pieni lehmäkauppa, jolla saatiin jokunen tienpätkä ja silta Kepun
hallitsemille alueille. Nyt on kokeilu tehty ja huonoksi havaittu.
Kielien opiskelu pitäisi vapauttaa, kuten keskiolut.
Mitä tekemistä säätiöillä ja kieltenopiskelulla on keskenään? Ei mitään.
Miksi säätiöitä ei saisi olla, nehän jakavat taiteilijoille, kirjailijoille ja tutkijoille apurahoja?
Inom medicinsk forskning tex. är stiftelsepengar väldigt viktiga.
Knappast händer det nu någonting,språkaktivisterna aktiverar sig några dagar och så slocknar "brasan " igen.
Ja, det brukar ju variera hur aktivt dom där som hatar svenska språket slår till och givetvis har Soininvaara egna politiska syften bakom uttalandet. Dessvärre har hans påståenden mindre med sanning och göra. Det brukar nämligen vara så att de som bäst behärskar skolsvenskan är också bästa i engelska...tyska...franska...spanska osv.
Och vad som angår språkkunskaperna i engelska, så finns det nog många som behärskar språket tillräckligt bra för att klara sig på Kanarieöarna (spanska kan ju de flesta i alla fall inte) , men är flera ljusår ifrån en nivå där man på riktigt och nyansrikt kan uttrycka sig på t.ex. lite mera avancerat fackspråk. Med andra ord hamnar de flesta ändå i underläge när det verkligen gäller.
Om vi avskaffar svenskan från skolorna, får vi ändå inte så hemskt många flera som då kommer att på riktigt kunna engelska, utan att tala om t.ex. tyska, som nästan inga ungdomar mera kan. Våra språkkunskaper blir bara hela tiden ensidigare.
Förresten, är jag tacksam för att jag blev "tvungen" att plugga svenska i skolan. Det har enbart medfört positiva saker med sig.
Det var ett fint och sakligt inlägg.
Oikein hyvä kirjoitus, hyvä että otat tämän kieliasian tästä näkökulmasta esiin!
Olen samalla tavalla kanssasi kiitollinen siitä arvokkaasta kielenopetuksesta, jota aikoinaan suomalainen peruskoulu minulle tarjosi. Kuulun siihen sukupolveen, joka luki 4 vierasta kieltä koulussa. Silloin ei arvotettu, arvosteltu ja inhottu kieliä, vaan kieleiä pidettiin satsauksena tulevaisuuteen, ja käytännön hyöty niistä tajuttiin helposti: Aina kun menin Ruotsiin, puhui ruotsia. Kun kävin Saksassa tai Itä-Euroopassa puhuin saksaa jne. Olin koulun jälkeen pari vuotta opiskelemassa ulkomailla, ja silloin tapasin ihmsiä ympäri maailmaa; tuolloin oli tapana puhua eri ihmisten kanssa eri kieliä, ei yksipuolisesti englantia.
Hämmästelen vilpittömästi tämän palstan tiettyjen ihmisten hyvin negatiivisia asenteita kieliä kohtaan ylipäänsä ("englanti pakkokieleksi ruotsin tilalle"). Jos välittää tällaisia asenteita omille lapsilleen, emme ainakaan saa tulevaisuudessa lisää eri kielten osaajia. Käy aivan päinvastoin.
Ajatelkaa nyt, että olen suorittanut virkaruotsin kiitettävästi, mutta en tästäkään kommentista ymmärrä kuin korkeintaan jotain hajanaisia sanoja sieltä täältä. Ensin opiskelin ruotsia yläasteella 3 vuotta, sitten lukiossa 3 vuotta sen jälkeen vielä maan parhaassa (HY) yliopistossa ihan pätevän opettajan johdolla sen virkaruotsin kurssin. Asenteessakaan ei ole sinänsä vikaa, tykkään kyllä suomenruotsalaisista, mutta en missään nimessä pysty keskustelemaan ruotsiksi.
En kerta kaikkiaan tajua, miksi kaikkien on PAKKO opiskella ruotsia? Kaikki muut kielet ovat yliopistossa vaihtoehtoisia. Niitä opiskellaan siksi mielellään. Paljon tehokkaampaa olisi, jos ruotsiakin saisivat opiskella ne, jotka haluavat ja kokevat sen tarpeellisena, esimerkiksi jos tähtäävät virkamiehiksi kaksikieliseen kuntaan.
Totuuden kieltämälläkö ajattelitte ohittaa asian.Kun koulussa on tietty määrä tunteja varattu kielten opiskeluun ja suuri osa on varattu ruotsin opiskeluun on aika ilmeistä,että se vaikuttaa muiden kielten opiskeluun niin,ettei niille jää tilaa.
Onko siis mitään järkeä siinä,että jokaisen on pakko opiskella ruotsia,eikö olisi järkevää,että joku osa voisi sen sijalla lukea saksaa,ranskaa tai vaikka espanjaa,joka on suuri kieli maailman mittakaavassa.
Varmaan tarpeeksi ruotsin lukijoita löytyisi sen lisäksi,että maassa on ruotsia äidin-kielenään puhuvia.
Näin olisi maassa vientiteollisuuden tarpeisiin useampien kielten osaajia.
Mikä tässä nyt on niin vaikeaa,ettei selvää asiaa voida myöntää vaikka näin toimitaan Ruotsissa ja esim.Ahvenanmaalla,jossa ei mitään pakkosuomea ole,koska eivät katso sitä tarvitsevansa.
Asia ei ole niin yksinkertainen, että voisimme suoraan matemaattisesti laskea, että poistamalla kaikki ruotsintunnit, nousisi esim englannin osaaminen tuntimäärää vastaavasti. Se ei mene valitettavasti näin. Vaikutus on, yllättävä kyllä, paljon pienempi, monien oppilaiden kannalta jopa olematon. Joidenkin kohdalla päinvastainen. Kun kouluissa (2 helsinkiläistä peruskoulua), joissa olen itse toiminut, on esim ollut kolmansilla luokilla alkanut kielenopetus ja kaksi ryhmää, englanninlukijat ja ruotsinlukijat, on käynyt monissa tapauksissa niin, että ruotsinryhmän aloitettua viidennellä luokalla vapaaehtoisen englannin, niin monet oppilaat pääsivät englannin taidossa vähintään keskitasolle hyvin nopeasti, verrattuna pelkästään englantia lukeneisiin. Jotkut olivat nopeasti englannin osaamisessaan aivan ikäluokkansa kärkeä. Filologiaa tunteville tämä ei tietenkään tule yllätyksenä.
Kielet auttavat toisiaan ja kaikki Helsingin yliopistossa englantilaista filologiaa opiskelleet tietävät miten tämä suhde toimii ko. kielten yhteydessä ja ylipäätään mistä ns. Old English sai alkunsa. Historiaa tuntevat tietävät lisäksi senkin, ketkä Englantia hallitsivat ennen Wilhelm Valloittajaa ja vuotta 1066. Englannin paikannimistössä näkyy pohjoismainen vaikutus edelleen mm. kaikki -by tai -thorpe-loppuiset nimet. Derby, Grimsby, Scanthorpe, Lynnthorpe jne. Germaanisten kielten sukulaissuhde on huomattavan tiivis ja mitä enemmän jotain näistä kielistä opiskelee, sitä enemmän tämän asian tiedostaa.
Olen huolissani suomalaisten kielitaidon yksipuolistumisesta ja tämä koskee muitakin kieliä kuin ruotsia. Se pitääkö "pakottaa" opiskelemaan jotain oppiainetta, sitten toinen kysymys. Fiksuimmat tietysti ymmärtävät, että itseään kannattaa sivistää monipuolisesti. Ei opista haittaa ole kuitenkaan. Eri asia onko siitä kuinka paljon hyötyä, että tietää miten esim viikinkipäällikkö Harald Hardrada liittyy Englannin historiaan, on toki sekin oma juttunsa.
Onko tieto itseisarvo tai tarvitseeko vaikkapa tavallisen duunarin osata kieliä, kemiaa, fysiikkaa tai geometriaa, tuntea historiaa tai maantiedettä ja biologiaa...olkoon jokaisen oma arvokysymys. Työssään he eivät näitä välttämättä tarvitse, mutta ei kai sivistys ihmistä kuitenkaan pahenna. Ehkä se jopa auttaa ymmärtämään maailmaa, yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä. Ja ennenkaikkea suhtautumaan terveen kriittisesti vaikkapa politiikkaan ja poliitikkoihin.
Summa summarum. Heikoimmat oppilaat saattavat hiukan hyötyä siitä, että heidän opinto-ohjelmaansa helpotetaan poistamalla muut kielet kuin englanti. Valitettavasti he tästä huolimatta yleensä jäävät kielitaidoltaan hyvin vajaavaisiksi. Etevämmille oppilaille puolestaan ohjelman yksipuolistamisesta on haittaa. He oppivat joka tapauksessa englantia, mutta jopa paremmin, jos saavat tukea muilta kieliltä. Ja tietysti oppivat vielä ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa jne. lisäksi.
Voi, mitä soopaa kollega kirjoittaa.
Miten ihmeessä ruotsalaiset menestyvät niin hienosti, myyvät Ikeaa, HMää, Volvoja jne ympäri maailmaa, vaikka koulussa heillä on vain yksi pakollinen vieras kieli, englanti. Ovatko he siis jääneet "kielitaidoltaan hyvin vajavaisiksi", kuten arvelit suomalaisten nuorten jäävän, jos opetusohjelmassa on vain englanti?
Ruotsissa opiskellaan valinnaisesti vieraita kieliä monipuolisemmin kuin Suomessa; miksi sama ei muka onnistuisi Suomessa?
Koulutus- ja kielenopetusresursseja on vain rajallisesti. Siksi julkisella rahalla tarjottavan kielenopetuksen on oltava tarkoituksenmukaista ja vastattava todellisiin kielitaitotarpeisiin.
Kieltenopettajat usein liioittelevat monien eri kielten opiskelun tärkeyttä; etenkin ruotsinopettajat suorastaan huijaavat puolustuskyvyttömiä lapsia väittäen, että "elämästä ei selviä, jos ei osaa ruotsia".
Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi tärkeintä on kuitenkin vankka substanssiaineiden opiskelu. Pakollisen ruotsin vaihtoehdoksi pitäisi sallia lisäkurssien opiskelu esim matikassa, biologiassa, fysiikassa, kemiassa. Korkea-asteella ns virkaruotsin vaihtoehdoksi pitäisi hyväksyä muun kielen opintoja, koska tänä päivänä julkisella sektorilla virkamies, poliisi, lakimies, lääkäri, hoitaja, kohtaa paljon useammin vieraskielisen kuin ruotsinkielisen asiakkaan.
Pääkaupunkiseudulla kohta joka viides asukas on vieraskielinen.
Täysin hatusta vedetty vertailu Ruotsiin. Miten sinä voit olla kielten opettajana??!! Syynä on tietenkin se, että ruotsalaisilla ei ole suomenkieltä taakkana.
Konstigt nog har svenskspråkiga inga större problem att lära sig främmande språk trots pakkosuomi.Vad beror det på ?
Sillä paljonko Volvoja myydään ympäri maailmaa, ei ole mitään tekemistä ruotsalaisten yleisen kielitaidon kanssa. Nokiakin myi kännyköitään joitakin vuosia sitten vielä huomattavasti enemmän kuin yksikään ruotsalainen tuote, yksikköinä laskettuna. Mutta silläkään ei ole asian suhteen sen enempää tekemistä.
Nyt oli puhe kielten opiskelusta ja kansan yleisestä kielitaidosta. Ruotsalaisten koulujärjestelmä on hyvin erilainen meidän vastaavaan verrattuna, mutta useimmissa tutkimuksissa häviää Suomen koululaitokselle, mm. Pisa-tutkimukset yms.
Ja tosiaan, Suomessa tehdyissä vertailututkimuksissa (viimeksi 2014) todettiin meidän ruotsinkielisten lukiolaisten pärjäävän suomenkielisiä paremmin keskimäärin vieraissa kielissä, kun yo-kokeiden tuloksia tarkastellaan. Ruotsinkieliset osaavat (pääkaupunkiseudulla) suomeakin, usein lähes yhtä hyvin kuin suomea äidinkielenään puhuvat. Pohjanmaan rannikolla toki huomattavasti heikommin. Löytyy lisäksi tutkimuksia, joiden mukaan yleensäkin kahta (tai useampaa) kieltä jo ennestään hallitsevat lapset oppivat helpommin uutta vierasta kieltä.
En nyt jaksa vääntää tämän enempää tästä asiasta. Tunteita vastaan on muutenkin millään evidenssillä turha taistella. Olkaa oppimatta ruotsia...tai mitään muutakaan, jos sitä niin kovasti haluatte. Minä en halua ketään mihinkään pakottaa, mutta yli 30 vuoden kokemus opettajana (lasten ja aikuisten) on vain minulle opettanut käytännössä varsin paljon oppimisprosessissa. Ilman sarvia ja hampaita.
Loppupäätelmänä on kuitenkin se, että kansainvälisessä kaupassa ja muussakin kansainvälisessä kanssainkäymisessä suomalaisten suurimpana taakkana ja suorasataan esteenä on suomenkieli ja muiden kielten osaamattomuus. Sekä puuttuva kyky oppia muita kieliä.
On tietysti eri asia "helpottaa opinto-ohjelmaa poistamalla muut kielet kuin englanti" kuin se, että muut vieraat kielet ovat vapaasti valittavia, keskenään vaihtoehtoisia. Pointtihan on nimenomaan se, että opiskellaan peruskoulussa kahta kieltä ja ruotsin sijaan voisi opiskella esim. espanjaa tai kiinaa.
Ruotsin kanssa on pitkä yhteinen historia ja historiaakin on hyvä tuntea, mutta sen ei pidä antaa liiaksi rajoittaa. On hyvä osata hahmottaa tulevaisuuden tarpeita, ja niihin kuuluu globaalissa maailmassa monipuolinen kielitaito.
För dem är tröskeln att "använda ,tala " främmande språk kanske lägre än för finskspråkiga ?
Tilanne on juuri kuten "Englanninopettaja" tuolla yllä kuvaa. Pakkoruotsin lähteminen ei automaattisesti takaa parempaa/monipuolisempaa kielitaitoa, etenkään kun kielitaitoon satsaaminen tuntuu muutenkin oppilailla olevan tällä hetkellä hakusessa. Ja A-ruotsin lukijat etenevät opinnoissaan nopeammin, koska aikaisin aloitettu "vieras" kieli, ruotsi, helpottaa tutun kielen, englannin, nopeaa omaksumista.
Se taas, miksi Ruotsi pärjää Suomea paremmin kilpailussa, ei johdu kielitaidosta. Ruotsissa on melko erilainen yrityskulttuuri (ei yhtä jäykän autoritäärinen kuten meillä usein), maassa on vanhaa pääomaa ja maa on muutenkin "vanha" Suomeen verrattuna. Suomesta löytyy kyllä tarvittava määrä kielitaitoisia ihmisiä tänä päivänä, ei se kielestä/kielistä ole kiinni.
Ingenting kommer det att hända,Soininvaara kan förstås börja samla namn till ett nytt medborgarinitativ,
"" Ruotsin kieli katoaisi Suomesta jos sen opiskelu tulisi kokonaan vapaaehtoiseksi kaikilla kouluasteilla. --- Monien koulujen opettajatkin vahvistivat saman, että ainoa keino ehkäistä se [ruotsin kielen katoaminen Suomesta] on yrittää hankkia ruotsinkielinen puoliso ja hankkia mahdollisimman monta lasta." "
Soininvaaran aloitteen ainoana järkevänä johtopäätöksenä on, että suomenkieli tulee välittömästi lopetta ja kieltää koko maailmassa. Kerrankin Soininvaaralta järkeen käypä aloite!! Joka auttaisi Suomenkin uuteen nousuun nykyisestä pohjamudissa räpeltämisestä.
Vem bryr sig om en gammal gubbskrytts åsikter ?