Matuvyöry on hyväksi feminismin kukistamisessa

Suomalainen heteroduunarimies nujerretaan kaikenlaisten vähemmistöjen yhteisvoimin ensimmäiseksi. Sitten alkaa huuto.

Jostain syystä feministit ovat ihastuneet islamiin ja muslimiehiin. Niihin älypuhelimiin höpöttäviin geelipäihin. Ja jostain kumman syystä feministeille on ihan ok, että musliminaiset Suomessakin verhoavat itsensä jätesäkkejä muistuttaviin kaapuihin. Kyllä on kumma aate tuo tasa-arvoa (?) ajava feminismiaate. Yksikään silmäätekevä feminiini femakko, kuten vaikka Eva Bidee, Jani Toivola tai Anna Kontula ei ole puolella sanallakaan paheksunut islamin naista syrjivää uskontoa ja sen toteutusta maassamme.

Suomipoika seuraa tilannetta, ottelee kaljaa ja viheltelee

Perehtykää narsismiin!

Kolumni | Turun Sanomat | 13.11.2010

Maailma on epäoikeudenmukainen paikka. Valitettavasti. Mutta, me saisimme siitä paljon oikeudenmukaisemman, jos ne ihmiset, jotka tekevät päätöksiä toisten ihmisten asioista, perehtyisivät narsismiin.

Erityisesti tuomarit, asianajajat, oikeusaputoimistojen juristit ja mm. lasten elatus- ja huoltajuusasioita käsittelevät sosiaalityöntekijät, ovat niitä ihmisiä, jotka voivat joutua täydellisen huijauksen kohteeksi, jos eivät ymmärrä mistä narsismissa on kyse.

Jos ei ole itse kohdannut pahasti narsistista ihmistä, on hyvin vaikea käsittää, minkälainen tällainen ihminen on käytökseltään ja olemukseltaan. He ovat aivan varmasti vahvasti edustettuina erilaisissa riita-asioissa.

Narsistinen ihminen saa tarinansa kuulostamaan uskottavalta, koska hänellä on usein vakuuttava ulosanti ja hän pystyy manipuloimaan kuulijansa uskomattomalla tavalla. Esimerkiksi avioerotilanteessa lasten huoltajuuteen liittyvissä riidoissa, puoliso on saattanut kertoa kokemastaan henkisestä väkivallasta, valheista ja petoksesta selkeitä esimerkkejä monen vuoden ajalta.

Hän on usein joutunut käymään monen vuoden terapian saadakseen itsensä jälleen henkisesti ehjäksi, koska narsisti on rikkonut hänet julmuudellaan toistuvasti. Silti tämä ei riitä näytöksi siitä, että se, josta erotaan, on sadistinen ihminen, jonka puheisiin ei voi luottaa.

Juristien ongelma on se, että juristin koulutus opettaa ihmisen ajattelemaan loogisesti ja luottamaan siihen, että jokainen ihminen pystyy ja haluaa toimia järkevästi. Ainoat rajoitteet ovat, että henkilö on julistettu holhouksen alaiseksi tai hänellä on mielenterveydellinen diagnoosi, jonka voi ajatella viittaavan alentuneeseen harkintakykyyn.

Narsismia ei yleensä diagnosoida, koska narsistiset ihmiset pystyvät elämään yhteiskunnassa ja menestymään; usein he ovat jopa erittäin menestyneitä. Narsismia voi siksikin olla vaikea ymmärtää ja oivaltaa henkilössä, jos hän on olemukseltaan fiksun ja filmaattisen tuntuinen, menestynyt, hyvin pukeutuva ja itsensä kaikin puolin hallitsevan tuntuinen, järkevästi keskusteleva ja huomaavaiselta vaikuttava henkilö. Eihän tällainen malli-ihminen mitenkään voi olla paha ihminen.

Kyllä näin voi olla ja siksi on tärkeätä tutustua siihen, mistä narsismissa on kyse ja miten narsistinen ihminen toimii ja miksi.

Nykymaailma suosii narsismia; korostamme ihmisten yksilöllisyyttä ja rohkeutta toimia omapäisesti. Siksi sekoitamme hyvin usein itsekkyyden yksilöllisyyteen ja häpeämättömyyden ja häikäilemättömyyden omapäiseen rohkeuteen.

Narsistisen ihmisen henkinen rakenne on osittain 2–3-vuotiaan tasolla, koska hänelle ei ole lapsuudessa kehittynyt kykyä käsitellä omaa häpeää. Siksi hän haluaa hallita kaikkea ympärillään ja kaikki ihmiset ovat olemassa hänen tarpeitaan varten. Hän ei kestä arvostelua, eikä hän osaa olla aidosti vastavuoroinen. Hän on usein hyvin älykäs ja ovela, koska hän on koko elämänsä opetellut kuinka manipuloida muita ihmisiä omaksi hyväkseen.

Muut ihmiset ovat hänelle esineitä. Hän ei kestä heikkouksia itsessään eikä toisissa. Itsessään hän ei näe niitä ja toisissa hän halveksii niitä syvästi. Hän ei osaa rakastaa toista ihmistä inhimillisenä kanssaihmisenä. Ja mikä surullisinta ja tärkeitä ymmärtää; tällaista ihmistä ei voi rakastaa terveeksi. Ihminen ei voi parantua, kun hän ei edes ymmärrä ja hyväksy, että hänessä on jotain hoidettavaa.

Tuomarit, juristit ja sosiaalityöntekijät, tehdään Suomesta oikeudenmukaisempi maa! Perehtykää tähän asiaan. Te kohtaatte näitä ihmisiä aivan varmasti. He ovat joukossamme joka päivä.

Anne-Liisa Palmu-Joronen
Kirjoittaja on oikeustieteen kandidaatti, johtajuuskouluttaja ja johdon työnohjaaja.
-------------------------------------------------

Maanpetoskopla kyttää tilaisuutta

Raiskausilmoituksista yli viidennes perättömiä

Kotimaa | Turun Sanomat | 30.6.2010.
Rikosylikonstaapeli Marja Vuento.
Naiset kännissä.

Perättömät raiskausilmoitukset ovat viikoittainen ongelma poliisille. Viranomaisten arvion mukaan yli joka viides poliisin tietoon tulleista raiskausväitteistä osoittautuu perättömäksi. Nämä tapaukset eivät johda syyteharkintaan ja oikeuskäsittelyyn.

Vuosittain poliisi kirjaa noin tuhat raiskausilmoitusta ja yli tuhat lievempää ilmoitusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Rikosylikonstaapeli Marja Vuento Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että aiheettomien ilmoituksen määrä on kasvanut samaa tahtia naisten alkoholin kulutuksen kanssa.

– Iso osa perättömistä ilmoituksista tehdään kännissä ajattelemattomasti. Joku voi haluta ilmaisen kyydin taksikuskilta, toinen sepittää raiskausväitteen välttyäkseen putkayöltä ja kolmas selittää hätävalheen puolisolle tai kotiväelle. Kun kanssaihminen ottaa sitten yhteyden poliisiin, puheita on vaikea perua, Vuento kertoo.

Perättömissä väitteissä nimetään tekijäksi usein ulkomaalaistaustainen mies tai miehet. Rikoskomisario Ville Hahlin mukaan tähän on kaksi syytä.

Ulkomaalaistaustaiset ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla noin joka toisessa raiskaustapauksessa epäiltyinä.

– Toiseksi, jos ilmoituksen tekijä nimeää tekijäksi tummaihoisen, häneltä ei odoteta niin tarkkoja tuntomerkkejä kuin jos tekijä olisi kantasuomalainen, Hahl selvittää.

Suuri perättömien ilmoitusten määrä sitoo poliisin resursseja, mutta ilmoitukset tekevät hallaa myös seksuaalirikosten todellisille uhreille.

– Siskot tekevät mielettömän karhunpalveluksen toisille naisille. Raiskauksen uhreja kohdellaan vähintäänkin asiallisesti nykypäivänä, mutta poliisi joutuu kuulusteluissa varmistamaan tarinan todenperäisyyden, Vuento sanoo.

Koska raiskauksella ei yleensä ole silminnäkijää, poliisiviranomaiset ja oikeuslaitos joutuvat punnitsemaan uhrin ja väitetyn tekijän puheiden luotettavuutta.

– Vuosien kokemuksella on myönnettävä, että oikeusmurhia tapahtuu molempiin suuntiin, Vuento toteaa.
----------------------------------------------------------------

Raiskausilmoituksista yli viidennes perättömiä

Kotimaa | Turun Sanomat | 30.6.2010.
Rikosylikonstaapeli Marja Vuento.
Naiset kännissä.
Perättömät raiskausilmoitukset ovat viikoittainen ongelma poliisille. Viranomaisten arvion mukaan yli joka viides poliisin tietoon tulleista raiskausväitteistä osoittautuu perättömäksi. Nämä tapaukset eivät johda syyteharkintaan ja oikeuskäsittelyyn.

Vuosittain poliisi kirjaa noin tuhat raiskausilmoitusta ja yli tuhat lievempää ilmoitusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Rikosylikonstaapeli Marja Vuento Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että aiheettomien ilmoituksen määrä on kasvanut samaa tahtia naisten alkoholin kulutuksen kanssa.

– Iso osa perättömistä ilmoituksista tehdään kännissä ajattelemattomasti. Joku voi haluta ilmaisen kyydin taksikuskilta, toinen sepittää raiskausväitteen välttyäkseen putkayöltä ja kolmas selittää hätävalheen puolisolle tai kotiväelle. Kun kanssaihminen ottaa sitten yhteyden poliisiin, puheita on vaikea perua, Vuento kertoo.

Perättömissä väitteissä nimetään tekijäksi usein ulkomaalaistaustainen mies tai miehet. Rikoskomisario Ville Hahlin mukaan tähän on kaksi syytä.

Ulkomaalaistaustaiset ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla noin joka toisessa raiskaustapauksessa epäiltyinä.

– Toiseksi, jos ilmoituksen tekijä nimeää tekijäksi tummaihoisen, häneltä ei odoteta niin tarkkoja tuntomerkkejä kuin jos tekijä olisi kantasuomalainen, Hahl selvittää.

Suuri perättömien ilmoitusten määrä sitoo poliisin resursseja, mutta ilmoitukset tekevät hallaa myös seksuaalirikosten todellisille uhreille.

– Siskot tekevät mielettömän karhunpalveluksen toisille naisille. Raiskauksen uhreja kohdellaan vähintäänkin asiallisesti nykypäivänä, mutta poliisi joutuu kuulusteluissa varmistamaan tarinan todenperäisyyden, Vuento sanoo.

Koska raiskauksella ei yleensä ole silminnäkijää, poliisiviranomaiset ja oikeuslaitos joutuvat punnitsemaan uhrin ja väitetyn tekijän puheiden luotettavuutta.

– Vuosien kokemuksella on myönnettävä, että oikeusmurhia tapahtuu molempiin suuntiin, Vuento toteaa.
----------------------------------------------------------------