Ei ainoatakaan viranmenetystä virkavelvollisuuden laiminlyöntitapauksissa. Onko korviaan myöten velkaantuneella maalla varaa välinpitämättömyyteen?
Pari viikkoa sitten uutisoitiin näyttävästi Kittilän naapurustossa olevan kultakaivoksen ylivuoto-ongelmista ja mittavista ympäristövaurioista. Samoin kerrottiin lähes kaikkien kaivostemme kärsivän jonkin asteisista vesistöongelmista. Turvetuotannon aiheuttamista ympäristöongelmista ei mainita sanallakaan. Se saa jatkaa kaikessa rauhassa vesistöjen pilaamista.
Samassa yhteydessä kerrottiin, kuinka valtaosalla kaivoksistamme on joko rakennusaikaisia virheitä tai suojavallit pettävät saati, että rakennusvaiheen aikana on haettu helpotusta lupamääräyksiin esimerkiksi heikommin kestävien materiaalien muodossa ja jälki näkyy. Allasmateriaalit repeävät, pohjarakenne ei muuten kestä tai suoja-altaat pettävät puhumattakaan siitä, että turvesoilla altaita on varustettu valmiiksi ylivuotoputkin, jotka viranomainen on nähnyt tai ainakin olisi pitänyt nähdä lopputarkastuksessa. Ylivuodot ja altaiden rikkoutumiset ovat tyypillisiä ja toistuvia tapahtumia. Onko virkakunta nukkunut asiaa käsiteltäessä? Tuskinpa vaan, sillä kyseessä on välinpitämättömyys ja maan tapa. Eipä ole julkisuudessa näkynyt ainoatakaan viranmenetystä tai korvausvaatimusta ilmiselvissä virkavelvollisuuden laiminlyöntitapauksissa.
Saman tyyppisestä välinpitämättömyydestä on kyse homerakennusten suhteen. Tokko on maassamme sellaista kuntaa, jossa ei taivasteltaisi kunnan omistaman rakennuksen homeongelmaa. Eipä noissakaan tapauksissa ole ainakaan julkisuudessa näkynyt uutista, jossa olisi kerrottu syy ongelmaan eli kuka on laiminlyönyt valvontavelvollisuuden. Rakennustarkastaja ei ole havainnut mitään vai onko virkamiesten tehtävänkuva sellainen, että nämä asiat eivät heille kuulu.
Kun kyseessä on miljardiluokan töppäys kauniisti sanottuna, luulisi veronmaksajia edes hippusen verran asia kiinnostavan ja edes joskus olisi selvitetty perusteellisesti, kuka on laiminlyönyt velvollisuutensa ja joutunut siitä vastuuseen. Onko syyllinen suunnittelija, rakentaja, materiaalien toimittaja vai rakennustarkastus, ei kiinnosta ketään.
Kun kaivosteollisuuden päästöistä nousi melkoinen mekkala lehdissä sammuakseen yhteen päivään, saa turveteollisuus jatkaa vesistöjen pilaamista entiseen malliin. Äskeinen ilmastokokouskaan ei nostattanut otsikoita turpeen suhteen ainakaan Suomen lehdistössä, ei siitäkään huolimatta, että se saa poikkeuksellisen tuen turvin jatkaa entistä elämää. Nykyinen tuki, yli 100 miljoonaa vuodessa, vesistöjen ja ilman pilaamiseen, lienee maailmanennätys tyhmyydessään. Turpeen verotuki on kaukana tasosta, joka sille kuuluisi päästöjen suhteen. Poliittiset syyt suosivat turvetta, jota ei kovin usein edes kuule mainittavan. Se kätketään bio sanan taakse.
Merkillepantavaa on, että turvesoiden vesistöpäästöjen seuranta ei päivänvaloa kestä varsinkaan kun sen suorittaa tuottajan itse tilaama mittaaja, joka sattuneesta syystä ei ylivuototapahtumien anna rauhaansa pilata. Eikä näissäkään tapauksissa vastuuseen ole asetettu ketään. Aika hoitaa tutkintapyynnöt vanhentuneiksi ja vedet pilaantuneiksi.
Voi vaan kysyä, onko tällä korviaan myöten velkaantuneella maalla varaa moiseen välinpitämättömyyteen. Mielestäni ei ole.
P.S. Avaaja: Kainuun Elykeskuksen päällikkö Pääkkönen jakaa Talvivaaran "Ympäristövalvontaa" aivan kuin viimeiset vuodet kaikki olisi ollut mennyt aivan hienosti. Mitä me teemme tämänlaisella valvonnalla?
Pari viikkoa sitten uutisoitiin näyttävästi Kittilän naapurustossa olevan kultakaivoksen ylivuoto-ongelmista ja mittavista ympäristövaurioista. Samoin kerrottiin lähes kaikkien kaivostemme kärsivän jonkin asteisista vesistöongelmista. Turvetuotannon aiheuttamista ympäristöongelmista ei mainita sanallakaan. Se saa jatkaa kaikessa rauhassa vesistöjen pilaamista.
Samassa yhteydessä kerrottiin, kuinka valtaosalla kaivoksistamme on joko rakennusaikaisia virheitä tai suojavallit pettävät saati, että rakennusvaiheen aikana on haettu helpotusta lupamääräyksiin esimerkiksi heikommin kestävien materiaalien muodossa ja jälki näkyy. Allasmateriaalit repeävät, pohjarakenne ei muuten kestä tai suoja-altaat pettävät puhumattakaan siitä, että turvesoilla altaita on varustettu valmiiksi ylivuotoputkin, jotka viranomainen on nähnyt tai ainakin olisi pitänyt nähdä lopputarkastuksessa. Ylivuodot ja altaiden rikkoutumiset ovat tyypillisiä ja toistuvia tapahtumia. Onko virkakunta nukkunut asiaa käsiteltäessä? Tuskinpa vaan, sillä kyseessä on välinpitämättömyys ja maan tapa. Eipä ole julkisuudessa näkynyt ainoatakaan viranmenetystä tai korvausvaatimusta ilmiselvissä virkavelvollisuuden laiminlyöntitapauksissa.
Saman tyyppisestä välinpitämättömyydestä on kyse homerakennusten suhteen. Tokko on maassamme sellaista kuntaa, jossa ei taivasteltaisi kunnan omistaman rakennuksen homeongelmaa. Eipä noissakaan tapauksissa ole ainakaan julkisuudessa näkynyt uutista, jossa olisi kerrottu syy ongelmaan eli kuka on laiminlyönyt valvontavelvollisuuden. Rakennustarkastaja ei ole havainnut mitään vai onko virkamiesten tehtävänkuva sellainen, että nämä asiat eivät heille kuulu.
Kun kyseessä on miljardiluokan töppäys kauniisti sanottuna, luulisi veronmaksajia edes hippusen verran asia kiinnostavan ja edes joskus olisi selvitetty perusteellisesti, kuka on laiminlyönyt velvollisuutensa ja joutunut siitä vastuuseen. Onko syyllinen suunnittelija, rakentaja, materiaalien toimittaja vai rakennustarkastus, ei kiinnosta ketään.
Kun kaivosteollisuuden päästöistä nousi melkoinen mekkala lehdissä sammuakseen yhteen päivään, saa turveteollisuus jatkaa vesistöjen pilaamista entiseen malliin. Äskeinen ilmastokokouskaan ei nostattanut otsikoita turpeen suhteen ainakaan Suomen lehdistössä, ei siitäkään huolimatta, että se saa poikkeuksellisen tuen turvin jatkaa entistä elämää. Nykyinen tuki, yli 100 miljoonaa vuodessa, vesistöjen ja ilman pilaamiseen, lienee maailmanennätys tyhmyydessään. Turpeen verotuki on kaukana tasosta, joka sille kuuluisi päästöjen suhteen. Poliittiset syyt suosivat turvetta, jota ei kovin usein edes kuule mainittavan. Se kätketään bio sanan taakse.
Merkillepantavaa on, että turvesoiden vesistöpäästöjen seuranta ei päivänvaloa kestä varsinkaan kun sen suorittaa tuottajan itse tilaama mittaaja, joka sattuneesta syystä ei ylivuototapahtumien anna rauhaansa pilata. Eikä näissäkään tapauksissa vastuuseen ole asetettu ketään. Aika hoitaa tutkintapyynnöt vanhentuneiksi ja vedet pilaantuneiksi.
Voi vaan kysyä, onko tällä korviaan myöten velkaantuneella maalla varaa moiseen välinpitämättömyyteen. Mielestäni ei ole.
P.S. Avaaja: Kainuun Elykeskuksen päällikkö Pääkkönen jakaa Talvivaaran "Ympäristövalvontaa" aivan kuin viimeiset vuodet kaikki olisi ollut mennyt aivan hienosti. Mitä me teemme tämänlaisella valvonnalla?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mtk:n kestotavoite on ympäristöasioiden alasajo, vapaa saastuttaminen sekä luonnon tuhoaminen.
Poliitikon vastuuvelvollisuus jostain syystä katoaa, kun ympäristöasioissa tapahtuu hutilointia tai peräti ympäristökatastrofi. Epäonnistuneiden kepuhankkeiden osalta yksikään ministeri, luvan myöntäjä(t) tai muutoin kuvioissa mukana ollut ei ole koskaan eronnut tehtävästään. Selitellyt kylläkin.