Nimitykset vaihtelevat, mutta tarkoitus pysyy samana. Aikoinaan piiat passasivat herrasväkeä jonkin sortin alkeiskielellä, nykyään 95% kansasta kyykytetään 5%:n tähden kääpiökielellä.
Kyökkiruotsista Pakkoruotsiin
Böbiii
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomalaiset on YHÄ rengin ja piian asemassa suhteessa suruihin!
Niin kauan kuin virkoihin vaaditaan ruotsin kielen osaamista, ovat kaksikieliset etulyöntiasemassa. Kouluruotsin perusteella tuskin kukaan oppii ruotsia tarpeeksi hyvin. Itselläni on kiitettävä ruotsista, mutta en kyllä oikeasti osaa puhua. Kieltä kun oppii vain puhumalla, eikä puhetilanteita tule tarpeeksi, että olisi voinut oppia.
Sen ymmärrän, että jossain aidosti kaksikielisessä kunnassa virkamiehiltä vaaditaan sellaista kielitaitoa, että pärjää siinä kyseisessä kunnnassa. Mutta ei voi olla oikein, että sen takia kaikkien, koko maassa ja kaikillla kouluasteilla, pitää opiskella ruotsia. Ei todella mene tämä nyt oikein!
Ei tarvitse kaikkien virkamiesten osata edes selvästi kaksikielisessä kunnassa ruotsia!
Koska sellaisessa varmasti löytyy muutenkin suruvirkamiehiä ihan tarpeeksi hoitamaan suruasukkaiden kielipalvelun.
Nykyään virkoja on vain niissä tehtävissä, joissa on päätösvaltaa tai muuta vallankäyttöä, eli kyllä virkamiehen pitää osata molemmat kunnassa puhuttavat kielet. Muut tehtävät on muutettu toimisuhteisiksi eikä toimeen vaadita kuin se kieli, millä tekee työtä.
Virkojen määrä on vähentynyt 20 vuodessa arviolta 1/10 osaan ellei allekin siitä, mitä se oli vielä 1990-luvulla. Ennen esim. opettajat, sairaanhoitajat ym. joita on paljon, oli virassa, nyt ne on toimia.
Tilanne on muuttunut huomattavasti niin koulutuksen pitäisi reagoida muutokseen.