Mitä, eikö tieteenharrastaja olekaan vielä hyökännyt selittämään, että gorilla vain viittoo mitä sille on opetettu viittomaan, eikä oikeasti ymmärrä viittomaansa ja Gazzaniggan mukaan ihmisen korkean tietoisuuden ja eläintietoisuuden välillä on valtava kuilu ja blaa blaa blaa. Heh!
0Äänestä
tiedonantosivullisille
Joo, ei ole vielä antanut tiedotetta sivullisille.
"Vaikka ihmisen ja esimerkiksi simpanssin geenit ovat hyvin pitkälti samat, ulkonäöstä sitä ei voi päätellä, kirjoittaa Karjalainen.Uusi tutkimus selvittää syitä näiden muotoseikkojen taustalla. Loppujen lopuksi kasvojen ero löytyy samasta paikasta kuin sukulaisuuskin eli geeneistä. Lajien ulkonäkö riippuu nimittäin siitä, kuinka geenien toimintaa säädellään yksilöiden varhaisessa kehitysvaiheessa, ei niinkään eroista itse perimässä.Samanlaisten geenien määrä ei siis ratkaise vaan se, mitä näillä geeneillä ja niiden yhdistelmillä tehdään ja missä vaiheessa.
– Tätä voi verrata pianon klaviatuuriin, jossa on vain 80 kosketinta, mutta silti sillä voi soittaa kaikkea mahdollista Ukko Nooasta klassiseen musiikkiin säätelemällä sävelten kestoa, voimakkuutta ja yhdistelmiä, perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portin Turun yliopistosta vertailee"
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä, eikö tieteenharrastaja olekaan vielä hyökännyt selittämään, että gorilla vain viittoo mitä sille on opetettu viittomaan, eikä oikeasti ymmärrä viittomaansa ja Gazzaniggan mukaan ihmisen korkean tietoisuuden ja eläintietoisuuden välillä on valtava kuilu ja blaa blaa blaa. Heh!
Joo, ei ole vielä antanut tiedotetta sivullisille.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/taman-takia-ihmiset-eivat-nayta-simpansseilta/2209461?pwbi=3a2e4780175d68d848a33211a9293f34
"Vaikka ihmisen ja esimerkiksi simpanssin geenit ovat hyvin pitkälti samat, ulkonäöstä sitä ei voi päätellä, kirjoittaa Karjalainen.Uusi tutkimus selvittää syitä näiden muotoseikkojen taustalla. Loppujen lopuksi kasvojen ero löytyy samasta paikasta kuin sukulaisuuskin eli geeneistä. Lajien ulkonäkö riippuu nimittäin siitä, kuinka geenien toimintaa säädellään yksilöiden varhaisessa kehitysvaiheessa, ei niinkään eroista itse perimässä.Samanlaisten geenien määrä ei siis ratkaise vaan se, mitä näillä geeneillä ja niiden yhdistelmillä tehdään ja missä vaiheessa.
– Tätä voi verrata pianon klaviatuuriin, jossa on vain 80 kosketinta, mutta silti sillä voi soittaa kaikkea mahdollista Ukko Nooasta klassiseen musiikkiin säätelemällä sävelten kestoa, voimakkuutta ja yhdistelmiä, perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portin Turun yliopistosta vertailee"