Koska valitaan vuoden syrjäytyjä?

Olipa mukavaa kun joku hoksasi kysyä tällaista asiaa :)
Minun poikani voisi olla myös vuoden syrjäytyjä. En voi julkaista hänen nimeään tietenkään. Hän taitaa olla sellaisten syrjäytyneiden joukossa, jotka ovat joutuneet kärsimään pienestä saakka ja sitten tuli monenlaista sairautta ja viimeisimpänä skitsofrenia. Hän on nyt syrjässä maalla...poissa silmistä poissa mielestä (mutta ei minun mielestä) Yhteiskunta ei häntä kuntouta, eikä ole yhteiskunnalla myöskään palikoita ja keinoja sellaiselle syrjäytymiselle ja sellaisella jääräpäisellä ja aralla luonteella varustetulle nuorelle, joka ei halua pelata toisten kanssa korttipeliä "kerhossa". Hän olisi tarvinnut jo ajat sitten oikeanlaista ymmärrystä ja kokonaisvaltaista hoitoa. Sairaalasta kun aina pääsi pakkohoidosta pois niin sitten jäi yksin ja kukaanhan ei tullut kotiin.

Hän on yksi syrjäytynyt muiden joukossa, ja minua itkettää ja harmittaa kaikki sellaiset nuoret, joidenka elämä on tipahtanut (ihmiset). Minunkin poikani yritti kovasti lähteä töihin ja opiskelemaan useaankin otteeseen, mutta ei sitten lopulta enää jaksanut yrittää. Nyt hän ei puhu enää mistään opiskeluista. Hänet syrjäytettiin myös sukulaisten taholta, kun ei ymmärretty tuota sairautta. Jotkut lähisukulaiset eivät halua olla missään tekemisissä, eivätkä kysele pojasta mitään. Hän ei ole koskaan tehnyt heille pahaa. Kaverit hylkäsivät myös. heillekään ei poikani ole tehnyt mitään pahaa.

Minä olen ainut kenelle hän soittaa "sanoo haloo puhelimessa ja mitäpä kuuluu (pisin lause)?"..yrittää ottaa kontaktia, mutta ei osaa puhua mitään, ja sulkee puhelimen.
Sitä miettii, miten ihmisellä saattaa olla paha olla. Hänestä on erakoitunut ja tulossa oikea erakko. En olisi ikinä hänestä sitä uskonut ennen sairastumista. Lääkkeillä pärjää jotenkuten, mutta ei ne ihmeitä tee.

Kovasti pitää olla sinnikäs ihminen ja ei anna polkea itteensä maahan, vaan kovasti potkia vastaan. Kuka sen koiran tai kissanhännän nostaa ellei koira/kissa itse.

Ei kai poikanne ole mikään syrjäytynyt vaan sairas ja se on ihan eri asia kuin syrjäytyminen. Eikö syrjäytyjä ole henkilö, joka ei halua tehdä töitä, opiskella ja vetäytyy jopa alamaailman kiemuroihin.
Jospa saisi tervehtyä niin paljon, että saisi jotain itselleen sopivaa harrastusta tai tekemistä. Sairauden kulku voi muuttua ja nuori mies tulee esiin kuorestaan.

Juu,ei kai sairasta voi luokitella syrjääntyneeksi. Sairaus ei ole oma valinta.
Suomessa tuntuu vain olevan valtava joukko näitä uhreja, ressukoita väärinymmärrettyjä. Sisuttomia ja selkärangattomia, terveitä mutta laiskoja ja rappeutuneita. Rahaa pitää tulla kotona makaamisesta ja kapakissa retkuilusta. Ei helv.... jos työtä tarjotaan! Äkkiä joku; kuka osaa neuvoa miten tästä pääsis taas parhaiten luikerelemaan!?

Minusta tuntuu vaan että on niin syrjäytynyt mutta kuitenkin Korjaan ei Syrjäytynyt vaan syrjäytetty hän on pikimminkin. Ei saa apua vaikka kuin soittelisi. Ihan nauratttaa kun puhutaan kaikenmaailman kuntoutuksista ja niin edelleen. Kaikki ei sitä saa vaan anneteen vanhempien vastuulle. Omaa pakonomaisia autistisen näköisiä liikkeitä..mutta ei ole koskaan tutkittu.
Minä en jaksa !

Tarpeettomia missejä ja malleja on katseltu jo vuosikymmeniä.
Kyllä nyt olisi aika valita se vuoden syrjäytyjä ja asunnoton.

Aloittajalle: näytät itse olevasi juuri sellainen. Laita tiedot itsestäsi niin voidaan äänestää suoa

Vuoden syrjäytyjälle pitäisi lisäksi saada huomattava rahapalkinto niin
syrjäytyminen olisi myös taloudellisesti kannattavaa.

Mistä löytyy se ryhdikäs taho, mikä alkaa organisoimaan ponnekkaasti sitä
vuoden syrjäytyjä projektia. Kyllä heikompiosaisetkin tarvitsevat esikuvansa.

Nostakaa syrjäytyminen kunniaan.

Olen pahasti syrjäytynyt.
Hengaan lähinnä himassa,en halua mennä ulos.
Ihmiset ovat antaneet minulle niin paljon väkivaltaa että ihmisten seura ei enää paljoakaan kiinnosta.
Olen köyhä ja sairas.Yksi kaveri auttaa minua joskus jos tarvitsen apua esim.siivoamisessa.En ole maailman pahin erakko mutta omasta mielestäni olen täysin syrjäytynyt tästä yhteiskunnasta,bisse tuntuu joskus ainoalta oikealta kaverilta..
En pääse ennätystenkirjaan koska minulla on vielä muutamia läheisiä joita joskus tapaan.

Syrjäytyneisyys voisi olla virallinenkin termi terveydenhuollossa ja sosiaalipuolella. Se on diagnosoitavissa aika pienellä mittaustiedolla. Jo teletiedoista näkee onko viimeisen kymmenen tai kymmenien vuosien aikana soitettu muualta kuin lähiomaisten taholta. Jos kymmeniin vuosiin ei ole ollut ystäviä ja yhteys on vain Kelaan, on diagnoosille perusteet olemassa. Uskon tällaisia suomalaisia olevan kymmeniä tuhansia. Virallinen diagnoosi tai "diagnoosi" tekisi heistä kohderyhmän erilaisille palveluille ja sosiaaliturvan muodoille. Jos puhelimessa ja muutenkaan ei osaa keskustella, ei nykyaikana varmaankaan helposti työllisty, ei vaikka asianomainen yrittäisi kompensoida tilannettaan ahkeralla työnteolla. Syrjäytyminen ei tarkoita mielenterveyden sairautta vaan yksinäisyyttä ja osattomuutta. Syrjäytymiseen on oltava oikeuskin ja elämän mahhdollisuudet, mutta myös mahdollisuus saada tilanteeseen muutos. Sen vuoksi syrjäytymistä olisi hyvä virallistaa jollakin tavalla, ei välttämättä lakien avulla vaan "elämäntilanne-palveluilla".

Nyt alkaa olla jo kiire syrjäytyjän valinnassa. Ehdotuksiaaaaa !

Kyl mun mielestä se ex-missi Zaporotsetsh oli yksi pahimmista syrjäytyjistä se syrjäytettiin missikruunusta ja kaikista hygieniatuotteista me likaannumme