Kyselen mielipiteitä vanhan hirsitalon alapohjan uudelleen eristämisestä. Miten on eristetty uudelleen. Kyseesssä siis vanha hirsitalo jossa maavarainen betonilaatta jonka päällä eristeenä sahajauho/kutteri eristys ja sen päällä vanha pontattu lautalattia.
Alapohjan eristys.
TimbermanniJ
38
9308
Vastaukset
- hirsitalo4
En lähtisi alapohjaa eristämään, se kuuluu vanhan hirsitalon rakenteisiin ja pian olet home ongelman kanssa, vanhassa talossa tyyppivika on pieni vedon tunne, näin talo pysyy terveenä, lisäät vanhanlaista eli kutteria sahanjauho seosta lisää,,ns tiivistät,. Lattialaudan alla voi olla tervapaperi jonka lattian ja seinän liitoskohdasta nostat hiukan ylös seinää vasten leveän listan korkeuden verran jää sinne piiloon. Lattia laudat ja paksut tiiviisti päälle, ei mitään laminaattia tai muovimattoja.,lankkujen pintaan venelakkaa pari kolme kertaa tai oikea perinne lattiamaali. Ensimmäiset hirret kannattaa siihen kuuluvalla pellava eristeelle sellaista nauhaa, hamppua tilkitä uudelleen hirsi hirreltä. Jätä sitten väliin nämä muoti ilmiöt missä kaivetaan hirsi näkyville tuvassa revitään pahvit ym pois. Koolaa ja paneloi tupa vaikka uudelleen leveällä paneelilla. Mitään sellaista "uutta materiaalia" ei kannata laittaa, niillä voi helposti pilata talon, vanha on vanha ja uutta siitä ei saa, mutta terveen talon jos kunnioittaa talon historiaa ja rakennus tapoja. Villasukkia iso kori eteiseen.
- JTU
Kyllä alapohjan eristämiseen vaikuttaa ainakin pari tekijää, joista toinen on annettu ja toiseen voit vaikuttaa. Ensimmäinen on ryömimistilan korkeus. Jos se on "riittävä" tuulettuakseen ja tuuletusaukot ovat riittävän suuret, ollaan jo melko hyvällä polulla. Esim alle 50 cm rymimistila ei helposti tuuletu, jos aukot ovat pienet. Toisaalta tuuletusaukkkojen oikea käyttäminen on unohtunut nykyään kokonaan ja monet ovat jopa tukkineet ne. Lopputuloksena on varma talon pilaantuminen ja tuon voi vielä varmistaa laittamalla muovimaton sisälle tai laminaatin.
Terve järkikin kai sanoo, milloin tila on riittävä ja tuuletus hoidettu vanhan ajan tapaan, siis talvella kohtalaisella pakkasella kiinni ja kesällä auki. Vanha kansa taisi määritellä, että kiinni järven jäätyessä ja auki sen sulaessa. Kesäälä erityisesti on tärkeää pitää ne auki täysin, sillä kesäilman kosteus voi olla melko suurikin ja viileämpi rymimistila on altis kosteuden tiivistymiselle ja lattian homehtumiselle.
Nykyisin on toteutettu jopa 20 cm rossipohjia erilaisin tuulettimin ja vippakonstein. Näissä kuitenkin on lopputuloksena varma lattian homehtuminen, sillä ne vaatisivat jo hyvin laajat tuuletusreijät sokkeliin.
Omistamme kesämökin, jossa lattian alapohjaan jostain syystä rakennusmies asensi styroksit, sen päälle lasivillan ja sen päälle höyrynsulkumuovin ja ponttilaudoituksen. Ryömimistila on noin 60 cm ja aukkoja kohtalaisesti, noin joka 2-3 metrin välein 20 cm x 15 cm. Vaikka tuo rakenne onkin hieman riskirajoilla, ei homehtumista ole tapahtunut ja sisällä on hyvin miellyttävä ilma.
Itse laittaisin nyt styroksin sijaan tuuulensuojalevyt, tervapapaperin, vuorivillaa tai kuitueristettä 40 cm , toisen tervapaperin ( en muovia)ja ponttilaudoituksen. Suuri lattieristetä tuhova tekijä ovat hiiret, jotka repivät sitä ja rakentavat käytäviään. Siksi kiinnittäisin huomiota erityisesti kunnollisen jyrsijäverkon asentamiseen, varsinkin reunoille.
Kaikki nämä ratkaisut ovat pitkälle kokeiluja . - remppamies1
Hyviä vastauksia ei vastattu kysyjän kysymykseen "maanvarainen betonilaatta" oli kyseessä.
Käytä saman kaltaista tuotetta JOS kaikki kuivaa ja hyvää alapohjassa kun aukaiset ja tutkit sen ensin.
"Kyseesssä siis vanha hirsitalo jossa maavarainen betonilaatta jonka päällä eristeenä sahajauho/kutteri eristys ja sen päällä vanha pontattu lautalattia." - Rakennus.mies
Kutterinlastut/sahanpurut pois ja tilalle puukuitueriste, lattianiskojen päälle ilmansulkupaperi ja uusi ponttilauta tai pontattu lattialastulevy jonka päälle lattiamateriaali tai lautakoolaus ja 3-kerroskipsi johon samalla lattialämmitys.
Puukuitueriste on kosteusteknisesti vastaavaa kuin lastut/purut, mutta lämmöneristävyydeltään huomattavasti parempi. - TimbermanniJ
Niin että sen vanhan maanpäällä olevan betonilaatan päälle ei sitten kannata laittaa mitään esim. Uretaani tai Styrox levyä niin kuin katkoksi ja sitten sen päälle puhallusvillaa, vaan suoraan laatan päälle puhallusvilla ja se on sit siinä.
Perimätiedon mukaan pohjalaatan pinta on valun ja kuivumisen jälkeen pietty kosteussulku mielesssä, ja sitten hutaistu sahajauho/kutteri seos päälle.
Ovat olleet jo sillon tehessä kaukaa viisaita et katkaisevat kosteuden nousua maasta päin. Joten kyllä se selluvilla varmasti toimii suoraan sen laatan päällä eikä siitä tule mitään home/laho pommia. - raksaaja
Maanvarainen laatta on aina kylmä. Onkohan oikeasti sellaisesta kyse?
Fysiikan lakien mukaan, jos on puulattia, kutteripuru, betonilaatta ja täyttömaa niin sen pitäisi 100% varmuudella mädäntyä.
Koska alkuperäisellä niin ei ole käynyt on pinnassa ollut kova vesihöyryn vastus ja/tai kutterit on pääseet kuivumaan vetoisan rakenteen johdosta.
Omat kokemukset vm56 talosta on sen suuntaiset että betonin päälle muinoin sivellyllä "kylmäbitumilla" ei ole mitään merkitystä. Se on hapertunut jo kauan sitten.
Eli loppuviimein ei tiedä onko alkuperäinen säilynyt kuivan sisäilman vai läpäisevän betonin vai läpäisemättömän betonin vaiko minkä johdosta.
Eristämättömän maanvaraisen laatan toimivaksi saaminen ei ole simppeli/pomminvarma juttu:
-voisi tehdä eristyksen SPU/finfoam levytyksellä suoraan betonilaatan päältä (mutta sinne betonilaattaan ei saisi alhaaltapäin nousta kosteus, eikä sinne saa päästä huoneilman kosteus, miten varmistella???? riippuu tapauksesta)
-jos kutterit on ok, voisi ne jättää sinne ja lisätä tarpeen mukaan ekovillaa, päälle voimakkaan ilmanvastuksen paperi tai höyrynsulkumuovi ja lattia (noin teimme vm56 taloon).
Ja ennen kuin tekisin moiselle töllille yhtikäs mitään kaivaisin salaojituksen uusiksi yms jne.- rane2
Tuosta pitäisi AINA alkaa ja sitten vasta lisää tekemään.
"Ja ennen kuin tekisin moiselle töllille yhtikäs mitään kaivaisin salaojituksen uusiksi yms jne." - jämpti2
Ihan takuuvarmasti voi sanoa, että 1956 ei ollut siveltävää "kylmäbitumia" vaan pihalla on ollut pönttö jossa bitumit on sulatettu ja KUUMANA levitetty betonin päälle.
Yhden vastaavan kohteen olen korjannut ja siellä kosteuden syy oli katkennut betoninen viemäriputki josta sitten oli vettä päässyt pietyn betonilaatan päälle ja märännyttänyt kutterinlastu/purun.
Imuauto imi kaikki kutterit/purutpois, laattaa kuivattiin tovi ja kuivausfirma suihkutti jonkin aineen minkä pitäisi tappaa mikrobeja.
Uudet lattianiskat paikoileen jotka tuettiin puutötsillä betonin päälle asennettuun kyllästettyyn lautaan, niskojen päälle harvalaudoitus ja tila täytettiin ekovillalla.
Villa tiiviisti lautojen yläpinnan tasalle jonka päälle ilmansulkukartonki ja 3-kerroskipsilattia jossa vesikiertoinen lattialämmitys. - raksaaja
"kylmäbitumista"
Tiedä sitten mitä on ollut mutta se oli muuttunut "pölyksi" betonin pinnalla. Sen sai pois kevyesti nylon harjalla harjaamalla.
Oma kokemus bitumimassoista on että ei ne helpolla pölyksi muutu, mutta ehkäpä sitä aikoinaan on liikaa ohennettu ennen sivelyä. - Jämpti2
No tuohon aikaa ei ollut olemassa siveltäviä kylmäbitumeja, vaan ne sulatettiin aina pihalla yleensä metalliastiassa jota lämmitettiin kaasulla ja sula bitumi harjattiin betonin pintaan. Kuumabitumi EI muutu ajan kanssa juuri miksikään alapohjassa, korkeitaan voi halkeilla hieman.
Mieleen tulee, että jos sinne on sivelty jonkin sortin tervaa joka on sitten kuivunut "pölyksi"
- TimbermanniJ
Se on yli satavuotias tönö. Silloin kun toi on ranennettu ei ole perustus salaojituksia oltu keksittykään. Saati sadevesijärjestelmiä .Ensimmäiset sadevesikourut taloon on tullut vuonna 2012. Sitä ennen hulevedet on tulleet 40 cm päähän kivijalasta. 50 luvulla kun tämä nykyinen pohjalaatta on tehty on myös kivijalan sisäpuolelle perimä tiedon mukaan valettu "lisäsokkeli" jonka sisäpinta ja pohjalaatan pinta on pietty. Kuten joku edellä kirjoitti pikipytty pihalla ja siitä kuuma piki sively pintaan menetelmällä. Hyvin tuo on ainakin yli 60 vuotta kestänyt. Olis tuo varmaan jo 60 vuodessa tapansa näyttänyt.
- ninnanunnan
Ihan totta. 60 vuotta on jo sen verran pitkä aika, kun lähdetään miettimään alapohjaan kohdistuvaa kosteutta. Näkemykseni mukaan alapohjan voisi korjata molemmista suunnista ja yläkautta esimerkiksi https://kodinplaza.fi/ mukaan siten, että lattiakerros avattaisiin ja tämän avulla pystyttäisiin näkemään eristeiden kunto ja arvioida tarkemmin tehtävät toimenpiteet.
- Niinnonäin
Jos alapohjasi on vielä remontoimatta niin ehdottaisin sinulle seuraavaa, noin kahden metrin päästä ulkoseinistä poistat yhden lattialaudan (sirkelillä vaan halki) sen poistettuasi näet koolauksien väliin. Tyhjät tilat puhalletaan selluvillaa täyteen, (puhaltimella täytyy olla kova paine jotta varmasti villa tiivistyy) tyhjät tilat täytettyäsi pyydät puuseppätaitoista henkilöä höyläämään uuden lattialaudan ja maali päälle niin se on siinä. Tämän työtavan suurena etuna on että huonetta ei tarvi tyhjentää tai lattioita enempää aukoa.
- R_Soranen
Eipä näemmä kenenkään rakennusälykön mieleen näemmä ole juolahtanut että paras eriste alapohjaan taitaa olla kevytsora jolla allekirjoittanut aikoo tulevana kesänä oman hirsitalonsa alapohjan täyttää.
- Jämpti2
Ei juolahtanut ehkä siinä mielessä, kun yleensä remontoidessa myös parannetaan lämmöneristävyyttä ja kevytsoran lämmöneristävyys on suunnilleen sama kuin kutterilastu/sahanpurueristeen, mikäli nykyisen eriste korvataan ekovillalla saadaan samalla parempi lämmöneristävyys ja rakenteen kosteustekninen toiminta ei kuitenkaan muutu.
Kevytsoran käyttö kyseisessä rakenteessa antaa ainoastaan paremman suojan kosteutta vastaan, mutta lähtökohta tulisi olla, että kosteuden pääsy eristeisiin on estetty. - hirrenvetäjä
Kaikki eivät katso asiaa pelkästään lämmöneristyksen kannalta kuten bulkkirakentajat.
Vanhoissa hirsitalossa on tehtävä toisentyyppisiä ratkaisuja kuin betonislummeissa! - Jämpti2
Ja sun mielestä kevytsora on parempi vaihtoehto hirsirakennukseen kuin puukuitueriste vai? HAH.
Moni ostaa vanhan RM-talon tai hirsitalon, kun se täytyy olla hengittävä eikä edes tiedä mitä koko sana oikeasti tarkoittaa. - R_Soranen
Nämä bulkkiraksaajat jotka ovat lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneet betonislummissa ja ammattikoulussa parhaiten on päähän uponnut oppi muovin ja kivivillan työntämisestä joka paikkaan slummitalojen tapaan joka sitten näkyykin piloille korjattuina hirsitaloina!
Vaikka kuinka nämä viisaat ns. "raksaoppineet" pitävät Panu Kailan oppeja turhina niin kyllä niissä oikeaa ajatusta löytyy!
Jotkut ovat saaneet elämänsä aidossa muovittomassa ja villattomassa hirsitalossa asua kuten allekirjoittanutkin ja aikoo asua edelleen!
- annamunkaikkikestää
On kyllä aika järjen köyhyyttä laittaa jotain imukykyistä eristettä maavaraisen laatan päälle, joka höyrysulusta ei ole kunnollista varmuutta. Tekee kyllä varsinaisen riskirakenteen.
Monet puhuvat suu vaahdossa vanhojen rakenteiden ihanuuksista ja hengittävyydestä. Harva kuitenkin tietää, että aikoinaan rakenteet tehtiin sillä periaatteella, että kun ne lahoavat niin ne sitten vaihdetaan. Vanhoissa hirsitaloissa oli lattioissa seinien vierillä multapenkit, jotka lahottivat lattiarakenteet. Tätä ei pidetty mitenkään ongelmallisena, koska se oli tietoinen valinta pysittäessä tedä vedoton lattia.
Miksi nykyjään pitäisi tehdä vastaavia rakenteita kun kerran on saatavilla parempiakin vaihtoehtoja.
Rakennetta ei pysty annetuilla lähtötiedoilla saneeraamaan. Vaan pitäisi tietää huomattavasti enemmän eri pintojen korkeussuhteista ja rakenteiden toteutustavoista. Miten esim. hirsiseinät liittyvät maavaraiseen laattaan, minkälainen kivijalka, millä tasolla laatta on suhteessa kivijalkaan, mitä laatan alta löytyy ym. ym.
Jos laatta on aikoinaan pietty, niin mitä järkeä on sulloa sinne "hengittävää" eristettä"? Eihän rakenne mihinkään ole aikaisemminkaan hengittänyt. Piki on kuin muovilla vuoraisi.
Miksi ylipäätänsä haluat eristää lattian uudelleen, jos se kerran on kunnossa? Jos lattia on kylmä ja vetoinen, et siitä parempaa saa ellet muuta rakennetta radikaalisti.- Jämpti2
Juuri tässä on taas yksi "asiantuntija" Jos laatta on aikoinaan pietty, niin mitä järkeä on sulloa sinne "hengittävää" eristettä"?
Eli et tiedä mitä sana hengittävä rakenteessa tarkoittaa. - tosijämpti
Jämpti2 kirjoitti:
Juuri tässä on taas yksi "asiantuntija" Jos laatta on aikoinaan pietty, niin mitä järkeä on sulloa sinne "hengittävää" eristettä"?
Eli et tiedä mitä sana hengittävä rakenteessa tarkoittaa.Hengittävyys tarkoittaa sitä, että rakenne pystyy välillä varaamaan kosteutta ja sitten sitten luovuttamaan kosteustasapainon muuttuessa.
Maavaraisen betonilaatan tapauksessa tämä on aina riskirakenne. - Jämpti2
tosijämpti kirjoitti:
Hengittävyys tarkoittaa sitä, että rakenne pystyy välillä varaamaan kosteutta ja sitten sitten luovuttamaan kosteustasapainon muuttuessa.
Maavaraisen betonilaatan tapauksessa tämä on aina riskirakenne.Juuri näin eli bitumilla ei ollut mitään vaikutusta rakenteen hengittävyyteen, koska hengittävä eriste eli tässä tapauksessa kutterilastu/sahanpuru pystyy sitomaan kosteutta ja luovuttamaan sitä sisäilmaan.
Mistään muusta en kommentissani puhunutkaan.
Tämänkaltaisia rakenteita joissa betonilaatta on pietty ja päälle tehty puulattia on useissa rintamamiestaloissa ja suurinosa niistä om toiminut moitteetta yli 50 vuotta niin miksi muuttaa sitä jos se kerran toimii, eristeet toki voi vaihtaa puuuitueristeeksi, mutta se ei vaikuta rakenteen toimintaan. - annamunkaikkikestää
Todennäköisesti lattia on pysynyt terveenä, koska siinä ei ole ilmasulkua lainkaan. Maakosteus nousee betonin läpi ja imeytyy kutterilastuihin ja huono ilmatiiveys puhaltaa lastujen kosteuden pois. Lattia tuulettuu huonetilan puolelle.
Jos lattia eristetään "hengittävällä" eristeellä ja ilmantiiveyttä lisätään kunnollisella ilmasululla, niin voisin melkein lyödä vetoa, että lattia kostuu ja homehtuu piloille muutamassa vuodessa.
Monia rintamamiestaloja on eristetty piloille kun ei ymmärretä mistä rakenteen terveenä pysyminen on johtunut. - Panu_kailottaja
Mihin se bitumi hävisi laatan pinnasta?
Ilmansulku EI estä kosteuden kulkeutumista.
Onhan noissa usein tervapaperi tai rakennuspaperi ollut ilmansulkuna, että ei se juuri siitä mihinkään muut jos purut vaihdetaan puukuitueristeeseen ja laitetaan ilmansulkupahvi.
Sisäilmankosteus on kuitenkin lähes aina suurempi kuin ulkoilmankosteus ja kohteesta riippuen ei ole sanottua, että betonilaatan alla on maakosteutta ollenkaan, toki jossain voi olla runsaastikin mutta sen takia ne onkin käsitelty bitumilla, että kosteus ei pääsisi eristeisiin.
Monessa rintamamiestalossa on muovimatto lattialla miten hyvin sen läpi pääsee kosteus?
Kannattaa lopettaa vedonlyönti jos olet noin kujalla. - annamunkaikkikestää
Panu_kailottaja kirjoitti:
Mihin se bitumi hävisi laatan pinnasta?
Ilmansulku EI estä kosteuden kulkeutumista.
Onhan noissa usein tervapaperi tai rakennuspaperi ollut ilmansulkuna, että ei se juuri siitä mihinkään muut jos purut vaihdetaan puukuitueristeeseen ja laitetaan ilmansulkupahvi.
Sisäilmankosteus on kuitenkin lähes aina suurempi kuin ulkoilmankosteus ja kohteesta riippuen ei ole sanottua, että betonilaatan alla on maakosteutta ollenkaan, toki jossain voi olla runsaastikin mutta sen takia ne onkin käsitelty bitumilla, että kosteus ei pääsisi eristeisiin.
Monessa rintamamiestalossa on muovimatto lattialla miten hyvin sen läpi pääsee kosteus?
Kannattaa lopettaa vedonlyönti jos olet noin kujalla.Vanha bitumisively on jo aikoja sitten menettänyt merkityksensä. Haihtuvien yhdisteiden kadottua ja kovettuneen bitumin halkeiltua sillä ei ole minkäänllaista merkitystä.
Ilmasulku ei estä kosteuden haihtumista, mutta luulisi sinunkin ymmärtävän sen estävän ilmavirtauksia. Kosteus nousee laatan läpi ja imeytyy kutterilastuihin. Jos lattian ilmasulkua parannetaan niin kosteutta nousee enemmän kuin ehtii siirtyä ilmasulun läpi huonetilaan. Lattian sisälle tiivistyy kastepisteeseen kosteutta. Aikoinaan ilmasulkua ei pidetty niin tärkeänä, koska talvellahan asunnoissa oli aina kylmät lattiat. Kylmä lattia tarkoittaal attiavetoa ja rakenteen pysymistä kuivana.
Suosittelen tutustumaan aikaisemmin mainittuun linkkiin kyseisen rakenneratkaisun ongelmista. - Panu_kailottaja
Minulla on käytännön kokemusta asioista toisin kuin sinun tietämys näyttää olevan vain se mitä olet linkistä lukenut.
Melko hatarat lattiat sun talossa on jos ilmansulkupaperi on ainoa mikä estää ilmavirtauksia.
Noissa lattioissa on yleensä umpilaudoitus ja paremmissa se on tehty raakaponttilaudasta, vuosien saatossa siihen päälle on yleensä asennettu milloin mitäkin, esim. kovalevy ja sen päälle MUOVImatto.
Muutamia lattioita remointoineena yhdessä kohteessa oli 3 muovimattoa päällekkäin ja minkäänlaista kosteutta ei ollut missään vaikka eristeenä oli käytetty sammalta, osassa lattioita oli sahanpurua.
Jos väität, että tuollaisesta lattiasta ilma kulkeutuu sisätilaan usean tai pelkästään yhden muovimaton läpi niin suurin ilmavirtaus taitaa käydä kahden korvan välillä.
Ai niin, en tiedä millaisella bitumilla noita on tehty, mutta lattiat jotka olen remontoinut niin bitumi on ollut täysin yhtenäinen ja halkeilematon. - Anonyymi
Panu_kailottaja kirjoitti:
Minulla on käytännön kokemusta asioista toisin kuin sinun tietämys näyttää olevan vain se mitä olet linkistä lukenut.
Melko hatarat lattiat sun talossa on jos ilmansulkupaperi on ainoa mikä estää ilmavirtauksia.
Noissa lattioissa on yleensä umpilaudoitus ja paremmissa se on tehty raakaponttilaudasta, vuosien saatossa siihen päälle on yleensä asennettu milloin mitäkin, esim. kovalevy ja sen päälle MUOVImatto.
Muutamia lattioita remointoineena yhdessä kohteessa oli 3 muovimattoa päällekkäin ja minkäänlaista kosteutta ei ollut missään vaikka eristeenä oli käytetty sammalta, osassa lattioita oli sahanpurua.
Jos väität, että tuollaisesta lattiasta ilma kulkeutuu sisätilaan usean tai pelkästään yhden muovimaton läpi niin suurin ilmavirtaus taitaa käydä kahden korvan välillä.
Ai niin, en tiedä millaisella bitumilla noita on tehty, mutta lattiat jotka olen remontoinut niin bitumi on ollut täysin yhtenäinen ja halkeilematon.Muovimatot ja levyt mitään estä, ilmanpaine pitää huolen että epäpuhdas ilma löytää rahoista ja listojen välistä huoneilmaan. Tästä on kokemusta.
- Noskaliini
Teet samanlaisen rakenteen, mitä lattian alta löytyy, uudenaikaiset eristeett on riski.
- läheskädetön
Jos tuo maavarainen laatta on kivijalkaa matalammalla, niin finfoamit tiiviisti uretaanilla kaukaloon. Tulee yhtenäinen imemätön tiivis höyrysulku. Tämän päälle lattiarakenne pienella ilmavälillä. Hirsiseinän ja lattian liitoskohta on ongelmallinen ja se pitäisi nähdä tarkemmin. Tuohon kohtaan täytyy saada kunnollinen ilmasulku, joka toimii myös liikuntasaumana.
- tietoa_bulkkiraksaajille
Wanhaan hyvään aikaa taloissa oli lattioina lankkulattiat ilman pontteja joiden rakojen kautta alapohja tuulettui ja pysyi kunnossa vuosikymmeniä ellei satoja!
Mutta jos lattiat muutetaan vaikkapa lastulevyillä tehdyksi niin se vaatii muutoksia alapohjan eristeisiinkin.
Sitä paitsi harvemmin pelkkää bitumikerrosta yksin on käytetty kosteuden eristämiseen, alapohjassa, wanhan hyvän tavan mukaan esim kolme kerrosta tuohilevyjä joiden väliin kuuma bitumi on valettu toimii isältä pojanpojalle jne eikä halkeile.
Sama tapa toimii loistavasti myös alimman hirren alla kosteuskatkona.- voihanvirsut
Jos aikoinaan käytettiin tuohta, niin silloin ei kyllä tiedetty bitumista mitään...
- selvää_huolimattomuutta
Tämä pitää oikaista, tietenkin piti puhua pikeämisestä eikä mistään bitumista!!
- k2-
Ketjussa puhuu sellaiset ihmiset joilla ei ole käytännön kokemusta, vanhoista rakennuksista.
Purkamalla muutaman vanhan rakennuksen lattiarakenteet niin immeiselle tulee todellinen a'haa eläymys.- punaraitaa
Paitsi ettei "oikeaoppinen" bulkkiraksaaja ymmärrä sittenkään näkemäänsä!
- k1-
-50-60 vuotta vanhoja hirsirakennuksia olen purkanut ja uusinut alahirsiä muutamasta rakennuksesta ja aina, kun tuohi on alahirren alla niin kovaa puuta hirsi.
Ilman tuohta oleva hirsi on aina puoliväliin laho, vaikka muuten kuiva raknnuspaikka.
Pietty betoni suojaa lattiarakenteet täysin joten aina kattohuopa alajuoksun - Rintamamiestalokalliolla
Kysyisin, että jos valaa uuden maavaraisen laatan ja vaihtaa alle lecasoraa 20cm, niin käsitelläänkö laatan pintaa jotenkin? Laatan päälle laitan myös lecasoraa ja sitten uudet purut.
Alaohjauspuun pintaan naputtelen huopakaistaleet. - raksaaja-sh
Tämä rakenne:
"maavarainen betonilaatta jonka päällä eristeenä sahajauho/kutteri eristys"
On rakennusfysiikan kannalta ihan päin p*rsettä.
Sisäilman kosteus tiivistyy ympäri vuoden sinne betoniin ja aiheuttaa suuren riskin homevaurioille.
Lämpöeristetyn rakenteen tiivein pinta on oltava päälimmäisenä.
"Kysyisin, että jos valaa uuden maavaraisen laatan ja vaihtaa alle lecasoraa 20cm, niin käsitelläänkö laatan pintaa jotenkin?"
Laittaisin kaiken lämmöneristeen sinne laatan alle, jottei kastepiste tule betoniin.
Esim.lecasoraa20cm 100mmEPS:ää beroni.
Toki pitää rakenne olla myös reunoilta uudelleen mietitty.
Entisajan "päinpersausta" rakennetut on monasti selvinneet siksi että puulämmitys on pitänyt sisäilman korppukuivana, kuiva ulkoilma on virrannut rakenteissa kuivaten niitä, eikä vesi ole juossut sisään vaan pesulla on käyty ulkona.
"Laatan päälle laitan myös lecasoraa ja sitten uudet purut. "
Ei hitossa!
Jos noin teet niin joudut tekemään pomminvarman höyrynsulun siihen päälimmäiseksi.
Jos ehdoin tahdoin haluat semn esihistoriallisen väärän betonin sinne alle, laita sen päälle finfoam eristys.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miikka Pentikäinen, 28, on kuollut
– Classicin liigaottelu siirtyi Lahtelaisen LASBin ja Classicin oli määrä kohdata keskiviikkona. https://www.aamulehti8113003Tiedättekö naiset, että miehelle kannattaa antaa vasta...
Kun hän on jo kiintynyt teihin. Naisilla erittyy oksitosiinia sek.sin yhteydessä, mikä saa meidät rakastumaan heihin mel2322410Queen of Fucking Everything jakaa mielipiteitä - Mitä tykkäät sarjasta, kolahtiko?
Tiina Lymin käsikirjoittama ja ohjaama tv-sarja on varmasti yksi tämän vuoden puhutuimmista. Mitä tykkäät mustaa huumori751975Kulkeeko rumuus ja tyhmyys?
Käsi kädessä?Enkä tarkoita nyt pelkästään ulkoista..jos ihminen ei osaa kuin väännellä naamaansa ja irvistellä sekä saks141775- 991528
Pyydän yhteydenottoja kiusatuilta
Hei, pyydän, että laitat mulle sähköpostia, jos sua on kiusattu palstalla tai jopa tuolla oikeassa elämässä jollakin tav1821450Täytyy sanoa että on tämä aika mielenkiintoinen tilanne..
Ihan en osaa vielä yhdistellä palasia, toisaalta tarvitseeko edes. Et vaan taida pystyä kokonaan päästämään irti, ja jos231253- 541186
Elon Musk jakoi ja julkaisi erittäin järkyttävän raiskausrikostilaston Suomesta.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010944944.html?fbclid=IwY2xjawHowCJleHRuA2FlbQIxMAABHW3j9H5mtzuitMIUEdaZ-5hPybOXgZVj_2231155- 311075