Miksi evoluutio ei voi olla totta

-- Koskaan ei jälkeläinen ole eri lajia kuin vanhempansa. Evoluutio oin kiistämätön fakta. --

Siinäpä sievä oxymoron. Siksi juuri evoluutio ei onnistukaan, kun jälkeläinen ei ole koskaan eri lajia kuin vanhempansa. Evoluutioteorian mukaan evoluution pitäisi tuottaa rajattomasti uusia eliölajeja, -sukuja, -heimoja, -lahkoja, -luokkia ja pääluokkia.

"Mihin muuhun perustat koirarotujen olemassaolon kuin mutaatioihin"

Koirarodut ovat jalostuksen tulos. Ei siinä tarvita mutaatioita. Valitaan koko ajan vai tietynlaisia koiria sukua jatkamaan, niin johan katoaa rodun geneettinen monimuotoisuus ja saadaan koiralle juuri tiettyjä ominaisuuksia. Koiran genomi siinä tietenkin köyhtyy, ja evoluutio tietenkin on entistä kauempana.

Koirat ovat niin läheistä sukua susille, että keskinäinen lisääntyminen yleensä onnistuu. Koira siis edustaa käytännössä suden alalajia. Alalajit eivät edusta evoluutiota vaan peruslajin erikoistumista, ja samalla genomin köyhtymistä. Koirien genomi on pakosta köyhempi kuin suden genomi, koska koirat ovat erikoistuneempia. Köyhemmällä genomilla ei mennä kohti uutta eliösukua (evoluutiota), vaan kohti rappeutumista. Luonnon oloissa se merkitsee samalla usein matkaa kohti sukupuuttoa.

Koirien lajia ihminen elättää keinotekoisesti - luonnossa koirat eivät pärjäisi sudelle, vaan sukupuutto olisi ennemmin tai myöhemmin edessä.

Koirien jalostusta darvinistit mielellään väittävät merkiksi ihmisen aiheuttamasta "evoluutiosta". Jalostus kuitenkin rappeuttaa koirien genomia, mikä tiedetään jokaisessa kennelissä. Ei ole siis evoluutiota vaan rappiota. Mitä pitemmälle jalostettu koira, sitä enemmän sillä on perinnöllisiä sairauksia. Tämä ei eroa luonnossa tapahtuvasta lajimuuntelusta, jota darvinistit nimittävät "evoluutioksi".

Viljakasveja ja hedelmiä kyllä mutatoidaan, mutta siinäkin on kyse ihmisen kannalta edullisten geenien sälyttämisestä ja ei-toivottujen geenien hävittämisestä. Jalostetun viljalajikkeen genomi erikoistuu eli siis köyhtyy. Jos jalostamalla saataisiin monipuolisempia lajikkeita, niin miksi maailman geenipankkeihin pyritään varastoimaan etenkin jalostamattomia lajikkeita, joilla kaikki geenit ovat vielä tallessa? Evoluution kanssa jalostuksella ei ole mitään tekemistä.

Anonyymi kirjoitti:

-- Koskaan ei jälkeläinen ole eri lajia kuin vanhempansa. Evoluutio oin kiistämätön fakta. --

Siinäpä sievä oxymoron. Siksi juuri evoluutio ei onnistukaan, kun jälkeläinen ei ole koskaan eri lajia kuin vanhempansa. Evoluutioteorian mukaan evoluution pitäisi tuottaa rajattomasti uusia eliölajeja, -sukuja, -heimoja, -lahkoja, -luokkia ja pääluokkia.

"Mihin muuhun perustat koirarotujen olemassaolon kuin mutaatioihin"

Koirarodut ovat jalostuksen tulos. Ei siinä tarvita mutaatioita. Valitaan koko ajan vai tietynlaisia koiria sukua jatkamaan, niin johan katoaa rodun geneettinen monimuotoisuus ja saadaan koiralle juuri tiettyjä ominaisuuksia. Koiran genomi siinä tietenkin köyhtyy, ja evoluutio tietenkin on entistä kauempana.

Koirat ovat niin läheistä sukua susille, että keskinäinen lisääntyminen yleensä onnistuu. Koira siis edustaa käytännössä suden alalajia. Alalajit eivät edusta evoluutiota vaan peruslajin erikoistumista, ja samalla genomin köyhtymistä. Koirien genomi on pakosta köyhempi kuin suden genomi, koska koirat ovat erikoistuneempia. Köyhemmällä genomilla ei mennä kohti uutta eliösukua (evoluutiota), vaan kohti rappeutumista. Luonnon oloissa se merkitsee samalla usein matkaa kohti sukupuuttoa.

Koirien lajia ihminen elättää keinotekoisesti - luonnossa koirat eivät pärjäisi sudelle, vaan sukupuutto olisi ennemmin tai myöhemmin edessä.

Koirien jalostusta darvinistit mielellään väittävät merkiksi ihmisen aiheuttamasta "evoluutiosta". Jalostus kuitenkin rappeuttaa koirien genomia, mikä tiedetään jokaisessa kennelissä. Ei ole siis evoluutiota vaan rappiota. Mitä pitemmälle jalostettu koira, sitä enemmän sillä on perinnöllisiä sairauksia. Tämä ei eroa luonnossa tapahtuvasta lajimuuntelusta, jota darvinistit nimittävät "evoluutioksi".

Viljakasveja ja hedelmiä kyllä mutatoidaan, mutta siinäkin on kyse ihmisen kannalta edullisten geenien sälyttämisestä ja ei-toivottujen geenien hävittämisestä. Jalostetun viljalajikkeen genomi erikoistuu eli siis köyhtyy. Jos jalostamalla saataisiin monipuolisempia lajikkeita, niin miksi maailman geenipankkeihin pyritään varastoimaan etenkin jalostamattomia lajikkeita, joilla kaikki geenit ovat vielä tallessa? Evoluution kanssa jalostuksella ei ole mitään tekemistä.

Lue lisää

”Koirien lajia ihminen elättää keinotekoisesti - luonnossa koirat eivät pärjäisi sudelle, vaan sukupuutto olisi ennemmin tai myöhemmin edessä.”

Entä pärjäisikö ne oravalle tai jänikselle?

Kretsuille ilmeisesti olkiukkojen mätkiminen riittää todisteeksi mihin vaan? 🙄

Anonyymi kirjoitti:

-- Koskaan ei jälkeläinen ole eri lajia kuin vanhempansa. Evoluutio oin kiistämätön fakta. --

Siinäpä sievä oxymoron. Siksi juuri evoluutio ei onnistukaan, kun jälkeläinen ei ole koskaan eri lajia kuin vanhempansa. Evoluutioteorian mukaan evoluution pitäisi tuottaa rajattomasti uusia eliölajeja, -sukuja, -heimoja, -lahkoja, -luokkia ja pääluokkia.

"Mihin muuhun perustat koirarotujen olemassaolon kuin mutaatioihin"

Koirarodut ovat jalostuksen tulos. Ei siinä tarvita mutaatioita. Valitaan koko ajan vai tietynlaisia koiria sukua jatkamaan, niin johan katoaa rodun geneettinen monimuotoisuus ja saadaan koiralle juuri tiettyjä ominaisuuksia. Koiran genomi siinä tietenkin köyhtyy, ja evoluutio tietenkin on entistä kauempana.

Koirat ovat niin läheistä sukua susille, että keskinäinen lisääntyminen yleensä onnistuu. Koira siis edustaa käytännössä suden alalajia. Alalajit eivät edusta evoluutiota vaan peruslajin erikoistumista, ja samalla genomin köyhtymistä. Koirien genomi on pakosta köyhempi kuin suden genomi, koska koirat ovat erikoistuneempia. Köyhemmällä genomilla ei mennä kohti uutta eliösukua (evoluutiota), vaan kohti rappeutumista. Luonnon oloissa se merkitsee samalla usein matkaa kohti sukupuuttoa.

Koirien lajia ihminen elättää keinotekoisesti - luonnossa koirat eivät pärjäisi sudelle, vaan sukupuutto olisi ennemmin tai myöhemmin edessä.

Koirien jalostusta darvinistit mielellään väittävät merkiksi ihmisen aiheuttamasta "evoluutiosta". Jalostus kuitenkin rappeuttaa koirien genomia, mikä tiedetään jokaisessa kennelissä. Ei ole siis evoluutiota vaan rappiota. Mitä pitemmälle jalostettu koira, sitä enemmän sillä on perinnöllisiä sairauksia. Tämä ei eroa luonnossa tapahtuvasta lajimuuntelusta, jota darvinistit nimittävät "evoluutioksi".

Viljakasveja ja hedelmiä kyllä mutatoidaan, mutta siinäkin on kyse ihmisen kannalta edullisten geenien sälyttämisestä ja ei-toivottujen geenien hävittämisestä. Jalostetun viljalajikkeen genomi erikoistuu eli siis köyhtyy. Jos jalostamalla saataisiin monipuolisempia lajikkeita, niin miksi maailman geenipankkeihin pyritään varastoimaan etenkin jalostamattomia lajikkeita, joilla kaikki geenit ovat vielä tallessa? Evoluution kanssa jalostuksella ei ole mitään tekemistä.

Lue lisää

Lapsi ei koskaan puhu eri kieltä muin vanhempansa, silti kielet kehittyvät ja haarautuvat. Samaan tapaan lajit haarautuvat vaikka lapsi on aina samaa lajia kuin vanhempansa. Koiria elää luonnossa, mm. dingo.

okaro kirjoitti:

Lapsi ei koskaan puhu eri kieltä muin vanhempansa, silti kielet kehittyvät ja haarautuvat. Samaan tapaan lajit haarautuvat vaikka lapsi on aina samaa lajia kuin vanhempansa. Koiria elää luonnossa, mm. dingo.

Lue lisää

-- Lapsi ei koskaan puhu eri kieltä muin vanhempansa, silti kielet kehittyvät ja haarautuvat. --

Totta - kielethän eivät ole riippuvaisia genetiikasta.

-- Samaan tapaan lajit haarautuvat vaikka lapsi on aina samaa lajia kuin vanhempansa. --

Melkoinen oxymoron. Kun kerran lapsi on aina samaa lajia kuin vanhempansa niin miten
laji voi haarautua ...?

--Koiria elää luonnossa, mm. dingo.--

Dingolla ei ole kantalajiaan sutta kilpailijana.

Anonyymi kirjoitti:

-- Lapsi ei koskaan puhu eri kieltä muin vanhempansa, silti kielet kehittyvät ja haarautuvat. --

Totta - kielethän eivät ole riippuvaisia genetiikasta.

-- Samaan tapaan lajit haarautuvat vaikka lapsi on aina samaa lajia kuin vanhempansa. --

Melkoinen oxymoron. Kun kerran lapsi on aina samaa lajia kuin vanhempansa niin miten
laji voi haarautua ...?

--Koiria elää luonnossa, mm. dingo.--

Dingolla ei ole kantalajiaan sutta kilpailijana.

Lue lisää

Kieli ei riipu genetiikasta, mutta kyse on silti samantyyppisestä ilmiöstä, jossa hidas muuttuminen johtaa haarautumisiin ja suuriin eroihin. Samaan tapaan lajit haarautuvat kuin kieletkin. Evoluutioon usein juuri liittyykin maantieteellinen eristäytyminen.

Lajinsisäinen muuntelu on todellisuutta. Lajiutumisesta ei ole missään merkkiäkään. TÄMÄ ON FAKTA.

Anonyymi kirjoitti:

Lajinsisäinen muuntelu on todellisuutta. Lajiutumisesta ei ole missään merkkiäkään. TÄMÄ ON FAKTA.

Juuri näin. Samoin kuin kielensisäistä murteiden syntymistä kyllä tapahtuu, mutta ei ole mitään todisteita, että koskaan olisi yhdestä kantakielestä syntynyt kaksi eri kieltä. Jumala loi englannin englanniksi, latinan latinaksi ja suomen suomeksi, eikä tuo tule koskaan muuttumaan.

Vaikka savolaiset ja turkulaiset eristettäisiin toisistaan miljoonaksi vuodeksi ja nuo murteet kehittyisivät niin erilaisiksi, ettei kummatkaan enää ymmärrä toisiaan eikä kukaan edes pystyisi tunnistamaan niitä samaksi kieleksi, niin kyllä ne molemmat silti ovat suomen murteita, eikä mitään uusia kieliä. Aivan naurettavaa luulla muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Lajinsisäinen muuntelu on todellisuutta. Lajiutumisesta ei ole missään merkkiäkään. TÄMÄ ON FAKTA.

--Lajinsisäinen muuntelu on todellisuutta. Lajiutumisesta ei ole missään merkkiäkään. TÄMÄ ON FAKTA.--

Jep. Tosin jos alalajit katsotaan "lajiutumiseksi" niin sitten lajiutumista tapahtuu. Alalajit kuitenkin edustavat geneettistä erikoistumista eli niillä on yksipuolisesti erikoistuneita geenejä. Genomin köyhtyminen ei tietenkään johda evoluutioon vaan geneettiseen umpikujaan.

Anonyymi kirjoitti:

--Lajinsisäinen muuntelu on todellisuutta. Lajiutumisesta ei ole missään merkkiäkään. TÄMÄ ON FAKTA.--

Jep. Tosin jos alalajit katsotaan "lajiutumiseksi" niin sitten lajiutumista tapahtuu. Alalajit kuitenkin edustavat geneettistä erikoistumista eli niillä on yksipuolisesti erikoistuneita geenejä. Genomin köyhtyminen ei tietenkään johda evoluutioon vaan geneettiseen umpikujaan.

Lue lisää

Eikö niin, että todisteena tuosta on ne lukemattomat sukupuutot? No, miksi kaikki lajit eivät vielä ole kuolleet sukupuuttoon?

--Vain hyödylliset mutaatiot voivat menestyä.--

Mutaatio on aina geenivaurio. Jos ei niin olisi, solujen DNA:ssa ei olisi mutaatioiden torjuntamekanismia, joka pyrkii torjumaan KAIKKI mutaatiot. Evoluutioteorian tekohengittämiseksi täytyy geenejä vaurioittavat mutaatiot esitellä jonkinlaisina älykkäinä "geenikoodareina". Teoria on absurdi. Miksi mutaatiot tuottaisivat rakenteita joiden tehtävänä on estää mutaatiot?

J.Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.”

[Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997.] [Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.]

R.Lande: "90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.”
Gerrish ja Lenski arvioivat että hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000.
[Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.] [Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.]

Mm. T. Ohta, M. Kimura ja S. Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata.
[Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.] [Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.] [Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.]

Mutaatiot voivat dilutoitua, mutta silti ne kumuloituvat eliön perimään. Koska haitallisia mutaatioita on jopa miljoona kertaa enemmän kuin hyödyllisiä, niin paljon ei vaadita sen tajuamiseen, että evoluutio mutaatioiden kautta on käytännössä mahdoton. Geeniperimän köyhtyminen (rappeutuminen) eristyneessä populaatiossa on samasta syystä väistämätöntä.

Luonnonvalinta voisi teoriassa suosia jotain edullista mutaatiota jos sellainen olisi olemassa. Darvinistien markkinoimia "hyödyllisiä" mutaatioita on kuitenkin niin olemattoman vähän, että jos niiden haluttaisiin kumuloituvan populaatiossa, niin ko. populaatiossa pitäisi tapahtua jatkuvasti useita samanlaisia sattumanvaraisia mutaatioita jotta kyseinen vaurioitunut geeni saataisiin yleistymään eikä se dilutoituisi ja lopulta katoaisi.

Evoluutioon ei parhaassakaan tapauksessa päästäisi, koska luonnonvalinta kyllä karsii heikkoja yksilöitä mutta ei jakele populaatiolle uusia geenejä. Populaation pitää pärjätä niillä geeneillä joita sillä on.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Samoin kuin kielensisäistä murteiden syntymistä kyllä tapahtuu, mutta ei ole mitään todisteita, että koskaan olisi yhdestä kantakielestä syntynyt kaksi eri kieltä. Jumala loi englannin englanniksi, latinan latinaksi ja suomen suomeksi, eikä tuo tule koskaan muuttumaan.

Vaikka savolaiset ja turkulaiset eristettäisiin toisistaan miljoonaksi vuodeksi ja nuo murteet kehittyisivät niin erilaisiksi, ettei kummatkaan enää ymmärrä toisiaan eikä kukaan edes pystyisi tunnistamaan niitä samaksi kieleksi, niin kyllä ne molemmat silti ovat suomen murteita, eikä mitään uusia kieliä. Aivan naurettavaa luulla muuta.

Lue lisää

-- ei ole mitään todisteita, että koskaan olisi yhdestä kantakielestä syntynyt kaksi eri kieltä. -

Varsin kömpelöä analogiaa tässä yritetään kehitellä. Kielten kehittyminen ja muuntuminen eivät ole geenien koordinoimia tapahtumia, kuten eliöiden kehittyminen ja muuntuminen. Kielet voivat kehittyä ja muuntua periaatteessa rajattomasti, mutta geenit eivät edusta rajatonta informaatiota.

Anonyymi kirjoitti:

--Vain hyödylliset mutaatiot voivat menestyä.--

Mutaatio on aina geenivaurio. Jos ei niin olisi, solujen DNA:ssa ei olisi mutaatioiden torjuntamekanismia, joka pyrkii torjumaan KAIKKI mutaatiot. Evoluutioteorian tekohengittämiseksi täytyy geenejä vaurioittavat mutaatiot esitellä jonkinlaisina älykkäinä "geenikoodareina". Teoria on absurdi. Miksi mutaatiot tuottaisivat rakenteita joiden tehtävänä on estää mutaatiot?

J.Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.”

[Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997.] [Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.]

R.Lande: "90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.”
Gerrish ja Lenski arvioivat että hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000.
[Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.] [Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.]

Mm. T. Ohta, M. Kimura ja S. Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata.
[Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.] [Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.] [Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.]

Mutaatiot voivat dilutoitua, mutta silti ne kumuloituvat eliön perimään. Koska haitallisia mutaatioita on jopa miljoona kertaa enemmän kuin hyödyllisiä, niin paljon ei vaadita sen tajuamiseen, että evoluutio mutaatioiden kautta on käytännössä mahdoton. Geeniperimän köyhtyminen (rappeutuminen) eristyneessä populaatiossa on samasta syystä väistämätöntä.

Luonnonvalinta voisi teoriassa suosia jotain edullista mutaatiota jos sellainen olisi olemassa. Darvinistien markkinoimia "hyödyllisiä" mutaatioita on kuitenkin niin olemattoman vähän, että jos niiden haluttaisiin kumuloituvan populaatiossa, niin ko. populaatiossa pitäisi tapahtua jatkuvasti useita samanlaisia sattumanvaraisia mutaatioita jotta kyseinen vaurioitunut geeni saataisiin yleistymään eikä se dilutoituisi ja lopulta katoaisi.

Evoluutioon ei parhaassakaan tapauksessa päästäisi, koska luonnonvalinta kyllä karsii heikkoja yksilöitä mutta ei jakele populaatiolle uusia geenejä. Populaation pitää pärjätä niillä geeneillä joita sillä on.

Lue lisää

Oliko nuo viittaukset tieteellisiin tutkimuksiin, vai vain kirjoihin? Ymmärrätkö mikä ero niissä on? 🙄

Anonyymi kirjoitti:

Eikö niin, että todisteena tuosta on ne lukemattomat sukupuutot? No, miksi kaikki lajit eivät vielä ole kuolleet sukupuuttoon?

-- Eikö niin, että todisteena tuosta on ne lukemattomat sukupuutot? --

Kyllä. Varsinkin menneisyyden sukupuutot todistavat liian pitkälle sopeutuneista (erikoistuneista) lajeista, jotka ovat olosuhteiden uudestaan muuttuessa olleet kyvyttömiä enää sopeutumaan. Nythän ihmisen vaikutus sukupuuttoihin on lisääntynyt.

Genomitasolla pitkälle kehittynyt sopeutuminen tarkoittaa yksipuoliseksi kehittynyttä genomia, eli eliön genomin köyhtymistä. Alalajit syntyvät aina sopeutumina olosuhteisiin. Sopeutuminen tapahtuu tiettyjen geenien yleistymisenä ja vähemmän hyödyllisten häviämisenä. Ikävä esimerkki ovat liian pitkälle jalostetut koirat, jotka ovat eläinlääkärien vakioasiakkaita.

-- No, miksi kaikki lajit eivät vielä ole kuolleet sukupuuttoon?--

Hyvä kysymys. Loogisesti ajatellen syy löytyy edeltä. Ennen ihmisen merkittävää vaikutusta sukupuuttoon kuoltiin ilmeisesti liian pitkälle edenneen erikoistumisen seurauksena. Eiväthän kaikki lajit tietenkään erikoistuneet liian pitkälle, eivätkä myöskään samanaikaisesti.

Mielenkiintoinen esimerkkitapaus löytyy nykyaikana gepardista, joka on hyvin pitkälle erikoistunut, ja jonka arvellaan olevan sukupuuton partaalla. Se on lyömätön "pikajuoksukone", mutta kaikissa muissa suhteissa se sitten häviääkin leijonalle, leopardille ja hyeenalle. Jokainen niistä vie siltä helposti saaliin paikalle osuessaan. Se ei ole tarpeeksi iso pystyäkseen pitämään puolensa, eikä tarpeeksi pieni elämään servaalin tavoin piilottelevaa elämää. Se on vain pitkälle erikoistunut juoksija.

Jos verrataan urheiluun, niin huippuluokan kymmenottelija on enemmän tai vähemmän hyvä kymmenessä (ja mahdollisesti useammassakin) lajissa, kun taas huippusprintteri tai kuulantyöntäjä tuskin pärjää hänelle muussa kuin omassa lajissaan.

Pohjois-Amerikassa on elänyt gepardin kaltainen peto, joka jo kuolikin sukupuuttoon. Arvellaan, että Pohjois-Amerikan nopein juoksija hanka-antilooppi (Pronghorn) kehittyi nopeaksi, koska se oli ko. pedon tavallinen saaliseläin. Nykyään se on "tarpeettoman nopea".

Anonyymi kirjoitti:

-- Eikö niin, että todisteena tuosta on ne lukemattomat sukupuutot? --

Kyllä. Varsinkin menneisyyden sukupuutot todistavat liian pitkälle sopeutuneista (erikoistuneista) lajeista, jotka ovat olosuhteiden uudestaan muuttuessa olleet kyvyttömiä enää sopeutumaan. Nythän ihmisen vaikutus sukupuuttoihin on lisääntynyt.

Genomitasolla pitkälle kehittynyt sopeutuminen tarkoittaa yksipuoliseksi kehittynyttä genomia, eli eliön genomin köyhtymistä. Alalajit syntyvät aina sopeutumina olosuhteisiin. Sopeutuminen tapahtuu tiettyjen geenien yleistymisenä ja vähemmän hyödyllisten häviämisenä. Ikävä esimerkki ovat liian pitkälle jalostetut koirat, jotka ovat eläinlääkärien vakioasiakkaita.

-- No, miksi kaikki lajit eivät vielä ole kuolleet sukupuuttoon?--

Hyvä kysymys. Loogisesti ajatellen syy löytyy edeltä. Ennen ihmisen merkittävää vaikutusta sukupuuttoon kuoltiin ilmeisesti liian pitkälle edenneen erikoistumisen seurauksena. Eiväthän kaikki lajit tietenkään erikoistuneet liian pitkälle, eivätkä myöskään samanaikaisesti.

Mielenkiintoinen esimerkkitapaus löytyy nykyaikana gepardista, joka on hyvin pitkälle erikoistunut, ja jonka arvellaan olevan sukupuuton partaalla. Se on lyömätön "pikajuoksukone", mutta kaikissa muissa suhteissa se sitten häviääkin leijonalle, leopardille ja hyeenalle. Jokainen niistä vie siltä helposti saaliin paikalle osuessaan. Se ei ole tarpeeksi iso pystyäkseen pitämään puolensa, eikä tarpeeksi pieni elämään servaalin tavoin piilottelevaa elämää. Se on vain pitkälle erikoistunut juoksija.

Jos verrataan urheiluun, niin huippuluokan kymmenottelija on enemmän tai vähemmän hyvä kymmenessä (ja mahdollisesti useammassakin) lajissa, kun taas huippusprintteri tai kuulantyöntäjä tuskin pärjää hänelle muussa kuin omassa lajissaan.

Pohjois-Amerikassa on elänyt gepardin kaltainen peto, joka jo kuolikin sukupuuttoon. Arvellaan, että Pohjois-Amerikan nopein juoksija hanka-antilooppi (Pronghorn) kehittyi nopeaksi, koska se oli ko. pedon tavallinen saaliseläin. Nykyään se on "tarpeettoman nopea".

Lue lisää

”Genomitasolla pitkälle kehittynyt sopeutuminen tarkoittaa yksipuoliseksi kehittynyttä genomia, eli eliön genomin köyhtymistä. Alalajit syntyvät aina sopeutumina olosuhteisiin. Sopeutuminen tapahtuu tiettyjen geenien yleistymisenä ja vähemmän hyödyllisten häviämisenä.”

Tästä hyvänä esimerkkinä ovat krokotiilit. 🤣🤣🤣🤣👍🖕

” -- No, miksi kaikki lajit eivät vielä ole kuolleet sukupuuttoon?--

Hyvä kysymys. Loogisesti ajatellen syy löytyy edeltä. Ennen ihmisen merkittävää vaikutusta sukupuuttoon kuoltiin ilmeisesti liian pitkälle edenneen erikoistumisen seurauksena. Eiväthän kaikki lajit tietenkään erikoistuneet liian pitkälle, eivätkä myöskään samanaikaisesti.”

Kuten krokotiilit? 🤣🤣🤣🤣

”Mielenkiintoinen esimerkkitapaus löytyy nykyaikana gepardista, joka on hyvin pitkälle erikoistunut, ja jonka arvellaan olevan sukupuuton partaalla. Se on lyömätön "pikajuoksukone", mutta kaikissa muissa suhteissa se sitten häviääkin leijonalle, leopardille ja hyeenalle. Jokainen niistä vie siltä helposti saaliin paikalle osuessaan. Se ei ole tarpeeksi iso pystyäkseen pitämään puolensa, eikä tarpeeksi pieni elämään servaalin tavoin piilottelevaa elämää. Se on vain pitkälle erikoistunut juoksija.”

Tässä on vähän parempi arvelu:

”Gepardikanta on hupenemassa elinympäristön muutosten, saaliseläinten vähenemisen sekä lajia heikentävän sisäsiittoisuuden vuoksi.”

”Jos verrataan urheiluun, niin huippuluokan kymmenottelija on enemmän tai vähemmän hyvä kymmenessä (ja mahdollisesti useammassakin) lajissa, kun taas huippusprintteri tai kuulantyöntäjä tuskin pärjää hänelle muussa kuin omassa lajissaan”

Ja jos tädillä olisi munat, se olisi setä. (Eli aivan jäätävän hyviä todisteita sulta taas löytyy.) 🤣🤣🤣🤣

”Pohjois-Amerikassa on elänyt gepardin kaltainen peto, joka jo kuolikin sukupuuttoon. Arvellaan, että Pohjois-Amerikan nopein juoksija hanka-antilooppi (Pronghorn) kehittyi nopeaksi, koska se oli ko. pedon tavallinen saaliseläin. Nykyään se on "tarpeettoman nopea".

Heikin ja Kaijan serkun veli Viljo oli perso viinalle. Sukulaiset arvelevat, että Kaijan ja Viljon lapsi oli kuollessaan matkalla Alkoon, pimeällä ”taksilla”. 🤣🤣🤣🤣

Ei saatana, ja vielä jotkut kehtaa pitää teitä tyhminä… vaikka olette idiootteja! 👍

- Olisko evoluutio luomista?-

Charles Darwinin teorian määrittelemää evoluutiota (lajien rajaton muuntelu uusiksi lajeiksi) ei ole tieteellisesti todistettu tapahtuneen.

Anonyymi kirjoitti:

- Olisko evoluutio luomista?-

Charles Darwinin teorian määrittelemää evoluutiota (lajien rajaton muuntelu uusiksi lajeiksi) ei ole tieteellisesti todistettu tapahtuneen.

Lue lisää

…kretujen keskuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

…kretujen keskuudessa.

Onko sinulla jokin empiiriseen kokeeseen perustuva todiste evoluutiosta? Kaikki tietävät kyllä niistä empiiristä kokeista, joilla evolutionistit ovat yli 100 vuotta yrittäneet turhaan todistaa evoluution. Evoluutio on siis todistettu - nimittäin todistettu fiktioksi.

Anonyymi kirjoitti:

Onko sinulla jokin empiiriseen kokeeseen perustuva todiste evoluutiosta? Kaikki tietävät kyllä niistä empiiristä kokeista, joilla evolutionistit ovat yli 100 vuotta yrittäneet turhaan todistaa evoluution. Evoluutio on siis todistettu - nimittäin todistettu fiktioksi.

Lue lisää

Missä niin on todistettu?

Anonyymi kirjoitti:

Missä niin on todistettu?

Helluntaiseurakunnan kokouksessa toissa sunnuntaina.

Anonyymi kirjoitti:

Helluntaiseurakunnan kokouksessa toissa sunnuntaina.

Siinä samassa, jossa pappi tuli Uskoon?

--Mutaatiot eivät aina ole haitallisia vaan osa niistä on hyödyllisiä lajille.--

Hyödyllisiä mutaatioita on mutaatioiden kokonaismäärästä niin vähän, että eräiden tutkijoiden mielestä niitä ei voi edes tilastoida. Sitä paitsi objektiivisesti hyödyllisten mutaatioiden todellinen määrä on nolla tai lähes nolla, koska lähes jokainen "hyödyllinen" mutaatio perii kohteeltaan hinnan jonkin riskin muodossa. Esimerkiksi sirppisoluanemia torjuu malariaa, mutta jos se on molemmilla vanhemmilla niin jälkeläinen kuolee.

Mitä tulee laktoosi-intoleranssiin, niin on jokseenkin mahdotonta yhdistää sitä evoluutioon ts. uusien lajien syntymiseen. Evoluutioteorian oikeellisuus edellyttää mutaatioita, jotka ovat samanaikaisesti sekä hyödyllisiä että informaatiota lisääviä, mutta tämän kaltaisista mutaatioista ei ole yhtäkään kunnollista havaintoa.

Anonyymi kirjoitti:

--Mutaatiot eivät aina ole haitallisia vaan osa niistä on hyödyllisiä lajille.--

Hyödyllisiä mutaatioita on mutaatioiden kokonaismäärästä niin vähän, että eräiden tutkijoiden mielestä niitä ei voi edes tilastoida. Sitä paitsi objektiivisesti hyödyllisten mutaatioiden todellinen määrä on nolla tai lähes nolla, koska lähes jokainen "hyödyllinen" mutaatio perii kohteeltaan hinnan jonkin riskin muodossa. Esimerkiksi sirppisoluanemia torjuu malariaa, mutta jos se on molemmilla vanhemmilla niin jälkeläinen kuolee.

Mitä tulee laktoosi-intoleranssiin, niin on jokseenkin mahdotonta yhdistää sitä evoluutioon ts. uusien lajien syntymiseen. Evoluutioteorian oikeellisuus edellyttää mutaatioita, jotka ovat samanaikaisesti sekä hyödyllisiä että informaatiota lisääviä, mutta tämän kaltaisista mutaatioista ei ole yhtäkään kunnollista havaintoa.

Lue lisää

Eräiden… objektiivisesti… lähes… jokseekin… kunnollista… todella vahva mutuilu voittaa aina faktat. 🤣🤣🤣

-- Esimerkki hyödyllisestä mutaatiosta ihmisellä on laktoositoleranssi (ei siis laktoosi-intoleranssi).--

Niin, laktoosi-intoleranssi on ihmisen alkuperäinen normaali olotila. Onko maito sitten aikuiselle ihmiselle jotenkin erityisen hyödyllinen elintarvike on toinen asia. Suurin osa maailman aikuisista ei sitä käytä eikä tarvitse. Evoluutiosta ei ole kysymys, ihminen pysyy ihmisenä eikä laktoositoleranssi sitä tosiasiaa muuta.

Eliön elinkelpoisuutta objektiivisesti parantavasta mutaatiosta ei tieteellä ole havaintoa. Ehkä tuo laktoositoleranssi voisi olla jotenkin sellainen. Tosin sen kaikkia vaikutuksia ei välttämättä vielä tunneta.

Sairaalabakteerille on kehittynyt antibioottiresistanssi, joka on vaatinut tietyn geenin muuttumista dominoivaksi. Samalla se on menettänyt geneettistä monimuotoisuuttaan. Sairaalan ulkopuolella sairaalabakteeri häviää kilpailun monipuolisemman genomin omaaville lajitovereilleen. Uusien antibioottien keksiminen ajaa sairaalabakteeria sopeutumaan yhä pitemmälle, joten sen genomi köyhtyy. Lopulta raja tulee väistämättä vastaan, kun genomin erikoistumisvara on käytetty loppuun.

Galapagossaarten tynkäsiipinen merimetso on menettänyt siipiä kasvattavan geenin, mutta se pärjää koska sillä ei ole siellä luontaisia vihollisia. Siipien menetys on pysyvä koska ao. geeni on menetetty. Normaalioloissa se ei pärjäisi.

Mutaatio aiheuttaa sirppisoluanemiaa joka torjuu malariaa. Mutta jos molemmilla vanhemmilla on sama mutaatio, heidän lapsensa kuolee.

Siivetön kärpänen menetti siipensä mutaatiossa. Jos mutaatio sattui tuulisella luodolla olevassa kärpäspopulaatiossa niin siitä saattaa olla hyötyäkin, mutta yleisesti ottaen siivet ovat hyödyllisempiä.

Ns. "hyödylliset" mutaatiot tuovat tavallisimmin tullessaan jonkin haitan. Pahimpia ovat lievästi haitalliset mutaatiot, joita DNA:n mutaationkorjausmekanismi ei havaitse, ja jotka kasautuessaan luovat "miinan" joka jossain vaiheessa aiheuttaa tuhoa eliön jälkeläisissä.

Anonyymi kirjoitti:

Eräiden… objektiivisesti… lähes… jokseekin… kunnollista… todella vahva mutuilu voittaa aina faktat. 🤣🤣🤣

-- Eräiden… objektiivisesti… lähes… jokseekin… kunnollista… todella vahva mutuilu voittaa aina faktat--

SInulla on jo suomen kielioppikin hakusessa. Eivät adverbit ja adjektiivit kumoa faktoja vaan tukevat niitä.

Anonyymi kirjoitti:

-- Esimerkki hyödyllisestä mutaatiosta ihmisellä on laktoositoleranssi (ei siis laktoosi-intoleranssi).--

Niin, laktoosi-intoleranssi on ihmisen alkuperäinen normaali olotila. Onko maito sitten aikuiselle ihmiselle jotenkin erityisen hyödyllinen elintarvike on toinen asia. Suurin osa maailman aikuisista ei sitä käytä eikä tarvitse. Evoluutiosta ei ole kysymys, ihminen pysyy ihmisenä eikä laktoositoleranssi sitä tosiasiaa muuta.

Eliön elinkelpoisuutta objektiivisesti parantavasta mutaatiosta ei tieteellä ole havaintoa. Ehkä tuo laktoositoleranssi voisi olla jotenkin sellainen. Tosin sen kaikkia vaikutuksia ei välttämättä vielä tunneta.

Sairaalabakteerille on kehittynyt antibioottiresistanssi, joka on vaatinut tietyn geenin muuttumista dominoivaksi. Samalla se on menettänyt geneettistä monimuotoisuuttaan. Sairaalan ulkopuolella sairaalabakteeri häviää kilpailun monipuolisemman genomin omaaville lajitovereilleen. Uusien antibioottien keksiminen ajaa sairaalabakteeria sopeutumaan yhä pitemmälle, joten sen genomi köyhtyy. Lopulta raja tulee väistämättä vastaan, kun genomin erikoistumisvara on käytetty loppuun.

Galapagossaarten tynkäsiipinen merimetso on menettänyt siipiä kasvattavan geenin, mutta se pärjää koska sillä ei ole siellä luontaisia vihollisia. Siipien menetys on pysyvä koska ao. geeni on menetetty. Normaalioloissa se ei pärjäisi.

Mutaatio aiheuttaa sirppisoluanemiaa joka torjuu malariaa. Mutta jos molemmilla vanhemmilla on sama mutaatio, heidän lapsensa kuolee.

Siivetön kärpänen menetti siipensä mutaatiossa. Jos mutaatio sattui tuulisella luodolla olevassa kärpäspopulaatiossa niin siitä saattaa olla hyötyäkin, mutta yleisesti ottaen siivet ovat hyödyllisempiä.

Ns. "hyödylliset" mutaatiot tuovat tavallisimmin tullessaan jonkin haitan. Pahimpia ovat lievästi haitalliset mutaatiot, joita DNA:n mutaationkorjausmekanismi ei havaitse, ja jotka kasautuessaan luovat "miinan" joka jossain vaiheessa aiheuttaa tuhoa eliön jälkeläisissä.

Lue lisää

”Niin, laktoosi-intoleranssi on ihmisen alkuperäinen normaali olotila. Onko maito sitten aikuiselle ihmiselle jotenkin erityisen hyödyllinen elintarvike on toinen asia. Suurin osa maailman aikuisista ei sitä käytä eikä tarvitse. Evoluutiosta ei ole kysymys, ihminen pysyy ihmisenä eikä laktoositoleranssi sitä tosiasiaa muuta.”

Eikä siitä maidosta vauvoillekaan ole mitään hyötyä… 🤣🤣🤣

”Sairaalan ulkopuolella sairaalabakteeri häviää kilpailun monipuolisemman genomin omaaville lajitovereilleen.”

Ei helvetti, tuolla saat aivan varmasti Nobelin. Nyt vaan kaikki potilaat, joilla on sairaalabakteeri, ulos sairaaloista! 🤣🤣🤣

Anonyymi kirjoitti:

-- Eräiden… objektiivisesti… lähes… jokseekin… kunnollista… todella vahva mutuilu voittaa aina faktat--

SInulla on jo suomen kielioppikin hakusessa. Eivät adverbit ja adjektiivit kumoa faktoja vaan tukevat niitä.

Lue lisää

Ehkä… mahdollisesti… jopa… eräissä tapauksissa 👍

Millä tavalla "noin 100 geenimutaatiota joka päivä" todistaisi evoluutiosta? Millä perusteella mikään määrä mutaatioita todistaisi evoluutiosta?

Anonyymi kirjoitti:

Millä tavalla "noin 100 geenimutaatiota joka päivä" todistaisi evoluutiosta? Millä perusteella mikään määrä mutaatioita todistaisi evoluutiosta?

Niin, eiväthän mutaatiot ole mitään muutoksia? 🙄

Aivan niin.. aloittaja luuli että mutaation on iso hyppäys ja samalla tarttuu koko sukupolveen samantein.
Todellisuudessa mutaatio on pieni muutos joka on viide sukupolven päästä vasta noin 200henkilössä jos heissäkään.

Ihmisen genomi rappeutuu nopeasti. Genomissamme on yli 200 000 sairautta aiheuttavaa mutaatiota populaatiotasolla. Määrä lisääntyy nopeasti. Joka viides ihminen kantaa perimässään geenivirhettä, joka on yhdistetty geneettiseen sairauteen. Nykytiede ei tunne ainuttakaan objektiivisesti hyödyllistä satunnaista mutaatiota.

J.Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.” [Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997. Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.]

R.Lande: "90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.” Gerrish ja Lenski arvioivatettä hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000. [Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.] [Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.]

Mm. T. Ohta, M. Kimura ja S. Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata. [Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.] [Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.] [Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.]

Mutaatiot eivät katoa vaan kumuloituvat eliön perimään. Koska haitallisia mutaatioita on jopa miljoona kertaa enemmän kuin hyödyllisiä, niin evoluutio mutaatioiden kautta on käytännössä mahdotonta. Geeniperimän köyhtyminen (rappeutuminen) on samasta syystä väistämätöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisen genomi rappeutuu nopeasti. Genomissamme on yli 200 000 sairautta aiheuttavaa mutaatiota populaatiotasolla. Määrä lisääntyy nopeasti. Joka viides ihminen kantaa perimässään geenivirhettä, joka on yhdistetty geneettiseen sairauteen. Nykytiede ei tunne ainuttakaan objektiivisesti hyödyllistä satunnaista mutaatiota.

J.Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.” [Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997. Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.]

R.Lande: "90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.” Gerrish ja Lenski arvioivatettä hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000. [Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.] [Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.]

Mm. T. Ohta, M. Kimura ja S. Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata. [Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.] [Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.] [Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.]

Mutaatiot eivät katoa vaan kumuloituvat eliön perimään. Koska haitallisia mutaatioita on jopa miljoona kertaa enemmän kuin hyödyllisiä, niin evoluutio mutaatioiden kautta on käytännössä mahdotonta. Geeniperimän köyhtyminen (rappeutuminen) on samasta syystä väistämätöntä.

Lue lisää

Miksi ihmisiä vielä on, vaikka niin moni laji on jo kuollut sukupuuttoon?

-- Mitä se haittaa, jos joskus tapahtuu "haitallinen" mutaatio. Se luultavasti karsiutuu nopeasti pois. Jos mutaatio on "hyödyllinen", se alkaa levitä populaatiossa. --

Jos jonkin populaation jonkin yksilön johonkin geeniin ilmaantuisi hyödyllinen mutaatio, niin millä logiikalla se selviäisi DNA:n mutaationtorjuntamekanismista paremmin kuin hyödyttömät tai haitalliset mutaatiot, joita on miljoona kertaa enemmän?

J.Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.”
[Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997.] [Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.]

R.Lande: "90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.”
Gerrish ja Lenski arvioivat että hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000.
[Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.] [Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.]

Mm. T. Ohta, M. Kimura ja S. Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata.
[Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.] [Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.] [Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.]

Jos jonkin populaation jonkin yksilön johonkin geeniin ilmaantuisi sattumalta "hyödyllinen" mutaatio, niin sen leviäminen populaatioon vaatisi perusedellytyksenä sen, että jokin saman populaation vastakkaista sukupuolta oleva yksilö sattumalta saisi saman mutaation sattumalta riittävän samanaikaisesti, ja lisäksi juuri nämä kaksi yksilöä parittelisivat sattumalta toistensa kanssa.

Jos parittelukumppanina ei olisi saman geenivaurion (mutaation) kantaja, niin kyseinen
"hyödyllinen mutaatio" dilutoituisi pois parissa sukupolvessa.

Jos nyt kuitenkin molemmilla vanhemmilla olisi sama mutaatio, niin he saisivat lapsia joilla on sama mutaatio. Sen jälkeen olisi kuitenkin edessä sama dilemma: Jotta mutaatio leviäisi, jälkeläisten pitäisi - kuten vanhempiensa - yhtä lailla löytää sattumalta parittelukumppaniksi saman mutaation sattumalta saaneita yksilöitä. Jos ei kaikilla ole tätä sattumalta ilmestynyttä ja satunnaisesti juuri oikeaan yksilöön osunutta juuri samanlaista mutaatiota, niin mutaatio alkaisi jälleen dilutoitua, joskin se säilyisi populaatiossa resessiivisenä hieman pitempään.

Eli ei siinä helposti sellaista ihmettä tapahtuisi, että lukemattomien sattumien yhteistuloksena "hyödyllinen mutaatio" säilyisi populaatiossa. Evoluutioon mutaatio ei johtaisi vaikka se säilyisikin populaatiossa, koska populaation yksilöiden anatominen perusrakenne on koodattu populaation naaraiden munasoluun eikä geeneihin.

Niin että hyvästi evoluutiotoiveet, jälleen kerran.

uifuihids kirjoitti:

Aivan niin.. aloittaja luuli että mutaation on iso hyppäys ja samalla tarttuu koko sukupolveen samantein.
Todellisuudessa mutaatio on pieni muutos joka on viide sukupolven päästä vasta noin 200henkilössä jos heissäkään.

Lue lisää

--Aivan niin.. aloittaja luuli että mutaation on iso hyppäys ja samalla tarttuu koko sukupolveen samantein.--

Itse asiassa aloittaja teki juuri päinvastaisen toteamuksen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ihmisiä vielä on, vaikka niin moni laji on jo kuollut sukupuuttoon?

-- Miksi ihmisiä vielä on, vaikka niin moni laji on jo kuollut sukupuuttoon?--

Lääketieteen kehitys pitää meitä keinotekoisesti hengissä, mutta ihmisen sukupuutto toteutuu silti parin sadan vuoden sisällä. Lopulta nimittäin geneettiset sairaudet vievät ihmislajista voiton kaikista pyristelyistä huolimatta. Eihän lääketieteellä edes ole merkittävää kykyä korjata perinnöllisiä sairauksia ainakaan laajassa mitassa.

Anonyymi kirjoitti:

-- Mitä se haittaa, jos joskus tapahtuu "haitallinen" mutaatio. Se luultavasti karsiutuu nopeasti pois. Jos mutaatio on "hyödyllinen", se alkaa levitä populaatiossa. --

Jos jonkin populaation jonkin yksilön johonkin geeniin ilmaantuisi hyödyllinen mutaatio, niin millä logiikalla se selviäisi DNA:n mutaationtorjuntamekanismista paremmin kuin hyödyttömät tai haitalliset mutaatiot, joita on miljoona kertaa enemmän?

J.Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.”
[Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997.] [Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.]

R.Lande: "90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.”
Gerrish ja Lenski arvioivat että hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000.
[Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.] [Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.]

Mm. T. Ohta, M. Kimura ja S. Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata.
[Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.] [Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.] [Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.]

Jos jonkin populaation jonkin yksilön johonkin geeniin ilmaantuisi sattumalta "hyödyllinen" mutaatio, niin sen leviäminen populaatioon vaatisi perusedellytyksenä sen, että jokin saman populaation vastakkaista sukupuolta oleva yksilö sattumalta saisi saman mutaation sattumalta riittävän samanaikaisesti, ja lisäksi juuri nämä kaksi yksilöä parittelisivat sattumalta toistensa kanssa.

Jos parittelukumppanina ei olisi saman geenivaurion (mutaation) kantaja, niin kyseinen
"hyödyllinen mutaatio" dilutoituisi pois parissa sukupolvessa.

Jos nyt kuitenkin molemmilla vanhemmilla olisi sama mutaatio, niin he saisivat lapsia joilla on sama mutaatio. Sen jälkeen olisi kuitenkin edessä sama dilemma: Jotta mutaatio leviäisi, jälkeläisten pitäisi - kuten vanhempiensa - yhtä lailla löytää sattumalta parittelukumppaniksi saman mutaation sattumalta saaneita yksilöitä. Jos ei kaikilla ole tätä sattumalta ilmestynyttä ja satunnaisesti juuri oikeaan yksilöön osunutta juuri samanlaista mutaatiota, niin mutaatio alkaisi jälleen dilutoitua, joskin se säilyisi populaatiossa resessiivisenä hieman pitempään.

Eli ei siinä helposti sellaista ihmettä tapahtuisi, että lukemattomien sattumien yhteistuloksena "hyödyllinen mutaatio" säilyisi populaatiossa. Evoluutioon mutaatio ei johtaisi vaikka se säilyisikin populaatiossa, koska populaation yksilöiden anatominen perusrakenne on koodattu populaation naaraiden munasoluun eikä geeneihin.

Niin että hyvästi evoluutiotoiveet, jälleen kerran.

Lue lisää

Hyvästi faktoille, jälleen kerran.

Anonyymi kirjoitti:

-- Miksi ihmisiä vielä on, vaikka niin moni laji on jo kuollut sukupuuttoon?--

Lääketieteen kehitys pitää meitä keinotekoisesti hengissä, mutta ihmisen sukupuutto toteutuu silti parin sadan vuoden sisällä. Lopulta nimittäin geneettiset sairaudet vievät ihmislajista voiton kaikista pyristelyistä huolimatta. Eihän lääketieteellä edes ole merkittävää kykyä korjata perinnöllisiä sairauksia ainakaan laajassa mitassa.

Lue lisää

Mihinköhän ne geneettiset sairaudet viittaavat? 🤣🤣🤣

Mutaatioita sytyy ja tervekään elimistö ei korjaa kaikkia. Logiikasi on kelvotonta ja höpinäsu koiran haamuista lapsellista.

Kädet myös oudot, siinä sanottiinkin ettei ole peukaloa.
Niin nyt evoluutio ei ihmisen kohdalla toimi ollenkaan. Koska huonokin yksilö voi saada jälkeläisiä ja jopa kännikansa helpommin kuin viisaat ja älykkää. Viisaat ovat mieluummin sinkkuja ja lapsettomia, kun alkavat lisääntymään. Vahinkolasten osuu on aika suuri, jolloin evoluutio kautta sen osuus kasvaa jatkossa. Mitä se tuonee tullessaan?

hjkhjikhujia kirjoitti:

Kädet myös oudot, siinä sanottiinkin ettei ole peukaloa.
Niin nyt evoluutio ei ihmisen kohdalla toimi ollenkaan. Koska huonokin yksilö voi saada jälkeläisiä ja jopa kännikansa helpommin kuin viisaat ja älykkää. Viisaat ovat mieluummin sinkkuja ja lapsettomia, kun alkavat lisääntymään. Vahinkolasten osuu on aika suuri, jolloin evoluutio kautta sen osuus kasvaa jatkossa. Mitä se tuonee tullessaan?

Lue lisää

suurinpiirtein saman kun kirkon kieltämä ehkäisykin :)

Vika on sinun kohdallasi paimentolaisten uskonnollisten uskomusten sokeasta tottelemisesta. Huvittavaa, että nykypäivänä osa ihmisistä nojaa vielä yli 2000 vuotta vanhaan maailmankuvaan.

Kamelikuskin-maailma kirjoitti:

Vika on sinun kohdallasi paimentolaisten uskonnollisten uskomusten sokeasta tottelemisesta. Huvittavaa, että nykypäivänä osa ihmisistä nojaa vielä yli 2000 vuotta vanhaan maailmankuvaan.

Lue lisää

-- Huvittavaa, että nykypäivänä osa ihmisistä nojaa vielä yli 2000 vuotta vanhaan maailmankuvaan.--

Olihan se uskottavampi kuin evoluutioteoria.

Anonyymi kirjoitti:

-- Huvittavaa, että nykypäivänä osa ihmisistä nojaa vielä yli 2000 vuotta vanhaan maailmankuvaan.--

Olihan se uskottavampi kuin evoluutioteoria.

2000 vuotta sitten?

Eli te olette vain 2 000 vuotta ajasta jäljessä. 👍

Hupsista! Piti siis sanoa OSTEOPOROOSI eikä laktoosi-intoleranssi toisen kappaleeni lopussa.

Kretionistie uusi keppihevonen epigenetiikka ei selitä luonnossa havaittua evoluutiota. Juttusi informaatiosta ovat aivan yhtä lapsellisia kuin höpötyksesi kressupalstoillakin. Ei edes väärin

"Esim. laktoosi-intoleranssi ei ole oikeastaan sairaus vaan johtuu siitä että ihmisen geenit toimivat normaalisti ja lopettavat laktaasi-entsyymin tuotannon ihmisen vanhetessa. Tämä johtuu siitä, että laktoosi on todettu haitalliseksi aineeksi monissa eri tutkimuksissa, joiden mukaan esim. laktoosi-intoleranssikin voi johtua laktoosista."

Eli geenit lopettavat laktaasin tuottamisen koska se on tutkimuksissa todettu haitalliseksi aineeksi?

Jos joku tutkimus osoittaakin laktaasin hyödylliseksi, niin alkavatko geenit taas tuottamaan sitä?

Olet (tahattomasti) hauska. ;D

Valtava_kääpiö kirjoitti:

"Esim. laktoosi-intoleranssi ei ole oikeastaan sairaus vaan johtuu siitä että ihmisen geenit toimivat normaalisti ja lopettavat laktaasi-entsyymin tuotannon ihmisen vanhetessa. Tämä johtuu siitä, että laktoosi on todettu haitalliseksi aineeksi monissa eri tutkimuksissa, joiden mukaan esim. laktoosi-intoleranssikin voi johtua laktoosista."

Eli geenit lopettavat laktaasin tuottamisen koska se on tutkimuksissa todettu haitalliseksi aineeksi?

Jos joku tutkimus osoittaakin laktaasin hyödylliseksi, niin alkavatko geenit taas tuottamaan sitä?

Lue lisää

Arvasin, että tuo selitys olisi liian monimutkainen evokeille. Ilmanko eivät ymmärrä mitään niistäkään todisteista, joita heille esitetään evoluutioteorian vääryydestä.

Kyllä tämä joskus tuntuu niin epätoivoiselle. Miksi Jumala loi evokit tänne opetettaviksi kun eivät kuitenkaan opi.

Raitis-rapajuoppo kirjoitti:

Kretionistie uusi keppihevonen epigenetiikka ei selitä luonnossa havaittua evoluutiota. Juttusi informaatiosta ovat aivan yhtä lapsellisia kuin höpötyksesi kressupalstoillakin. Ei edes väärin

Lue lisää

"Kretionistie uusi keppihevonen epigenetiikka ei selitä luonnossa havaittua evoluutiota."

Kyllä maar selittävät. Kasveilla tapahtuva nopea evoluutio ja vaikka nyt sitten kissaeläimillä havaittavissa oleva turkin värin, muodon ja tuuheuden vaihtelu johtuu aina epigeneettisistä tekijöistä - ei sattumasta.

Evoluution mukaan muutokset vaativat miljoonia vuosia joten epägeneettisiä muutoksia ei voi edes teoriassa selittää evoteorialla koska ne eivät sovellu evoteorian mukaisiin ennusteisiin.

"Juttusi informaatiosta ovat aivan yhtä lapsellisia kuin höpötyksesi kressupalstoillakin. Ei edes väärin"

Noinko evokki reagoi - ad hominemilla, kun kokee olemassaolonsa ja elämänkäsityksensä maailmasta olevan uhattuna?

Juttuni geneettisestä informaatiosta perustuvat tieteellisiin havaintoihin kuten varsin hyvin tiedät.

Ei kai minun tarvitse tieteellisiä havaintoja tällä palstalla eritoten kerrata, kuten maissikasvien nopeaa muuntautumista kasvihuoneessa 5. vuoden sisällä vai oletteko te todellakin niin tietämättömiä ettette ole edes päivän tasalla modernin tieteen tutkimustuloksista?

http://newsdesk.si.edu/releases/greenhouse-time-machine-sheds-light-corn-domestication

Auo päätäsi miten tahdot mutta minä en ole virheellistä argumenttia esittänyt tässä threadissa. Jos et osaa ainoatakaan virhettä esittää argumenteistani, niin ole sitten hiljaa.

Valtava_kääpiö kirjoitti:

"Esim. laktoosi-intoleranssi ei ole oikeastaan sairaus vaan johtuu siitä että ihmisen geenit toimivat normaalisti ja lopettavat laktaasi-entsyymin tuotannon ihmisen vanhetessa. Tämä johtuu siitä, että laktoosi on todettu haitalliseksi aineeksi monissa eri tutkimuksissa, joiden mukaan esim. laktoosi-intoleranssikin voi johtua laktoosista."

Eli geenit lopettavat laktaasin tuottamisen koska se on tutkimuksissa todettu haitalliseksi aineeksi?

Jos joku tutkimus osoittaakin laktaasin hyödylliseksi, niin alkavatko geenit taas tuottamaan sitä?

Lue lisää

"Eli geenit lopettavat laktaasin tuottamisen koska se on tutkimuksissa todettu haitalliseksi aineeksi?"

Kyllä maar!

"Jos joku tutkimus osoittaakin laktaasin hyödylliseksi, niin alkavatko geenit taas tuottamaan sitä?"

Rikkoutuneet geenit johtavat siihen, että laktaasientsyymin tuottaminen ei jatku aikuisiällä. Koska Jumala on ohjelmoinut geenit lopettamaan laktaasi-entsyymin tuotannon aikuisiällä, on tieteellisesti perusteltua olettaa, että tälle on joku järkiperäinen(puhtaasti fysiologinen) syy. Nykytutkimusten perusteella kreationistinen huippututkimus on arvioinut, että tämä johtuu laktaasin haitoista.

Tietävä__Kreationisti kirjoitti:

"Eli geenit lopettavat laktaasin tuottamisen koska se on tutkimuksissa todettu haitalliseksi aineeksi?"

Kyllä maar!

"Jos joku tutkimus osoittaakin laktaasin hyödylliseksi, niin alkavatko geenit taas tuottamaan sitä?"

Rikkoutuneet geenit johtavat siihen, että laktaasientsyymin tuottaminen ei jatku aikuisiällä. Koska Jumala on ohjelmoinut geenit lopettamaan laktaasi-entsyymin tuotannon aikuisiällä, on tieteellisesti perusteltua olettaa, että tälle on joku järkiperäinen(puhtaasti fysiologinen) syy. Nykytutkimusten perusteella kreationistinen huippututkimus on arvioinut, että tämä johtuu laktaasin haitoista.

Lue lisää

Näytä minulle yksikin kreationistien tuottama tieteellinen artikkeli, joka on julkaistu arvostetussa vertaisarvoidussa tiedelehdessä. Huippututkimus kun julkaisee sellaisia jatkuvasti.
Kreationistista tieteellistä tutkimusta ei ole olemassakaan.

agnoskepo kirjoitti:

Näytä minulle yksikin kreationistien tuottama tieteellinen artikkeli, joka on julkaistu arvostetussa vertaisarvoidussa tiedelehdessä. Huippututkimus kun julkaisee sellaisia jatkuvasti.
Kreationistista tieteellistä tutkimusta ei ole olemassakaan.

Lue lisää

Eipä tietenkään ole. Evoluutioteoreetikkojen ja evoluutiouskovien ajatushautomot ei edes julkaise toisinajattelevien kirjoituksia koska he eivät sulata poikkeavaa ajattelua missään muodossa.
Oletko kuullut koskaan termiä "itsesensuuri"?
Tiedeyhteisöistä lentää ulos varsin pian jos osoittaa valtavirrasta poikkeavaa ajattelua.
Tiedeyhteisöt ovat varsin tarkkoja yksimielisyydestään eli "aidan ylitse hyppiviä tai aidan alitse ryömijöitä" ei hyväksytä. Tiedeyhteisö on tavallaan pakkoleiri jonka ympärillä on piikkilankaa-aita. Jos joku pakenee tästä yhteisöstä niin saakin olla sitten pysyvästi poissa. (toisinaan ryhdytään jopa radikaalisiin toimiin heikkouskoisia tai toisinajattelevia kohtaan)

Tieteen pakkoleiri on "aika hyvin vartioitu" toisinajattelua kohtaan. Tieteen auktoriteetteja ei voi uhmata seurauksitta. Tiedeyhteisöissä on luja sisäinen kuri jossa päälinjoista ei poiketa.

Tiedeyhteisöjen mantra on:
samassa veneessä ollaan, jos hassusti käy niin yhdessä hukumme kaikki

Niin, vertaisarviointi on eräänlainen huutoäänestys, jossa keskinkertaisin ajatusmalli voittaa. Näin käy yksinkertaisesti siksi, että suuri osa vertaisarvioijista sijoittuu alallaan Gaussin käyrän keskivaiheille eivätkä edes tajua yhtään monimutkaisempia tai haastavampia ajatusmalleja. Päin vastoin, he kokevat ne uhkaavina ja ne hylätään saman tien oman urakehityksen varmistamiseksi.

Tiedeyhteisössä vallitsee pelon ilmapiiri, jossa poikkeamia tiukoista dogmista ei sallita. Vastaavanlaista on viimeksi nähty keskiajalla.

--esim jääkarhu syntyi kun sen turkin värin määräämä Dna "kopioitu" väärin ja siitä tuli valkoinen --

Tuo teoria edellyttää, että virhe olisi saatu periytymään merkittävän suureen populaatioon. Se on epätodennäköistä, sillä tuollaiset geenivirheet yleensä dilutoituvat usean sukupolven vaihtumisen myötä. Darwin ei tuntenut mutaatioita eikä aikalaisensa Mendelin periytymislakeja. Nykyiset darvinistit eivät ole niistä ajoista juuri viisastuneet. Hyödyllisen mutaation pysyvyys populaatiossa on erittäin pieni.

”Oletetaan että yksinomaan A1A1 –yksilöistä koostuvaan populaatioon syntyy yksi mutaatio. Oletetaan että yksi A1 –alleeli mutatoituu A2 –alleeliksi. Tällöin syntyy yksi A1A2 –yksilö. Tämän heterotsygootin (eriperinteisen) täytyy pariutua A1A1 –homotsygootin kanssa. Jos jälkeläisiä ei synny mutaatio häviää. Jos pariutumisen tuloksena syntyy yksi jälkeläinen, niin todennäköisyys että mutaatio häviää ja että syntyy A1A1 –yksilö on 1:2. Jos syntyy kaksi jälkeläistä, niin mutaation häviämisen todennäköisyys on 1:4.

Oletetaan että populaation koko pysyy vakaana, ja että jokaisessa perheessä on kaksi jälkeläistä. Tällöin todennäköisyys, että mutanttialleeli häviää populaatiosta yhdessä sukupolvessa, on 0,367879. Jos mutantti ei häviä ensimmäisessä sukupolvessa, on sillä tietenkin seuraavassa sukupolvessa sama häviämisriski. Nyt siis todennäköisyydellä 0,5315 se häviää toisessa sukupolvessa syntymisensä jälkeen.

Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos johonkin sukupolveen syntyy 100 uutta mutanttialleelia niin 53% niistä häviää jo kahdessa sukupolvessa. Viidentoista sukupolven jälkeen populaatiosta on 88,7 % todennäköisyydellä hävinnyt sinne mutaation kautta syntynyt uusi alleeli. Useimmat mutaatiot eivät tule populaatiossa koskaan näkyviin. Suurin osa niistä häviää populaatiosta jo muutamien harvojen sukupolvien aikana mutatoitumisen jälkeen, vaikka ne olisivatkin olleet lajin kannalta edullisia.” ( Evoluutio ja populaatiot - Lokki Juhani - Saura Anssi - Tigerstedt P. M. A)

Kaikilla Ursidae -heimon lajeilla on yhteinen kantamuoto, jolla oli kaikkien nykyisten karhulajien geenit ja ominaisuudet. Puhutaan siis karhujen heimon sisäisestä muuntelusta. Siihen ei liity evoluutiota ts. jonkin karhuista poikkeavan eliösuvun tai -heimon syntymistä. Sen sijaan siihen liittyy karhun kantamuodon alalajien kehittyminen.

Jokainen alalaji on genomiltaan erikoistuneempi kuin kantamuoto. Erikoistuminen tarkoittaa geneettisten ominaisuuksien keskittymistä tiettyihin ominaisuuksiin, eli genomin sisältämän informaation rajoittumista. Siitä käytetään myös nimitystä genomin köyhtyminen. Köyhtyvän genomin avulla ei tietenkään mennä kohti uljasta evoluutiota, vaan kohti rappiota ja viime kädessä sukupuuttoa.

Jääkarhun kehittyminen harmaakarhusta (ruskeakarhusta) tarkoittaa määrällistä muutosta jo olemassa olevissa geeneissä, proteiineissa, solujen aineenvaihduntareiteissä, elimissä, rakenteissa ja rakennesuunnitelmissa. Mahdollisuus muunteluun siis on, mutta rajat tulevat nopeasti vastaan. Karhu on karhu, olipa se sitten jääkarhu, harmaakarhu, mustakarhu jne. Karhuista ei kehity sutta tai edes mitään karhua muistuttavaa otusta - vain lisää erilaisia karhuja.

Darvinismissa eli evoluutioteoriassa puhutaan evoluutiosta ("makroevoluutiosta") mikä tarkoittaa kokonaan uuden rakentamista. Kyseessä on laadullisesti uutta informaatiota edellyttävä uusien geenien, proteiinien, aineenvaihduntareittien, elimien, rakenteiden tai rakennesuunnitelmien synty. Jos sellainen olisi mahdollista, voisi apinasta tosiaan kehittyä ihminen - tai ihminen muuttua apinaksi.

Geeneihin ei kuitenkaan tule mistään uutta informaatiota, eivätkä ne itse kykene luomaan informaatiota. Ne vain kantavat informaatiota. Evoluutio on geneettisesti mahdoton prosessi, siksi evoluutio on pelkkä darvinistien vaalima fiktio.

Anonyymi kirjoitti:

--esim jääkarhu syntyi kun sen turkin värin määräämä Dna "kopioitu" väärin ja siitä tuli valkoinen --

Tuo teoria edellyttää, että virhe olisi saatu periytymään merkittävän suureen populaatioon. Se on epätodennäköistä, sillä tuollaiset geenivirheet yleensä dilutoituvat usean sukupolven vaihtumisen myötä. Darwin ei tuntenut mutaatioita eikä aikalaisensa Mendelin periytymislakeja. Nykyiset darvinistit eivät ole niistä ajoista juuri viisastuneet. Hyödyllisen mutaation pysyvyys populaatiossa on erittäin pieni.

”Oletetaan että yksinomaan A1A1 –yksilöistä koostuvaan populaatioon syntyy yksi mutaatio. Oletetaan että yksi A1 –alleeli mutatoituu A2 –alleeliksi. Tällöin syntyy yksi A1A2 –yksilö. Tämän heterotsygootin (eriperinteisen) täytyy pariutua A1A1 –homotsygootin kanssa. Jos jälkeläisiä ei synny mutaatio häviää. Jos pariutumisen tuloksena syntyy yksi jälkeläinen, niin todennäköisyys että mutaatio häviää ja että syntyy A1A1 –yksilö on 1:2. Jos syntyy kaksi jälkeläistä, niin mutaation häviämisen todennäköisyys on 1:4.

Oletetaan että populaation koko pysyy vakaana, ja että jokaisessa perheessä on kaksi jälkeläistä. Tällöin todennäköisyys, että mutanttialleeli häviää populaatiosta yhdessä sukupolvessa, on 0,367879. Jos mutantti ei häviä ensimmäisessä sukupolvessa, on sillä tietenkin seuraavassa sukupolvessa sama häviämisriski. Nyt siis todennäköisyydellä 0,5315 se häviää toisessa sukupolvessa syntymisensä jälkeen.

Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos johonkin sukupolveen syntyy 100 uutta mutanttialleelia niin 53% niistä häviää jo kahdessa sukupolvessa. Viidentoista sukupolven jälkeen populaatiosta on 88,7 % todennäköisyydellä hävinnyt sinne mutaation kautta syntynyt uusi alleeli. Useimmat mutaatiot eivät tule populaatiossa koskaan näkyviin. Suurin osa niistä häviää populaatiosta jo muutamien harvojen sukupolvien aikana mutatoitumisen jälkeen, vaikka ne olisivatkin olleet lajin kannalta edullisia.” ( Evoluutio ja populaatiot - Lokki Juhani - Saura Anssi - Tigerstedt P. M. A)

Kaikilla Ursidae -heimon lajeilla on yhteinen kantamuoto, jolla oli kaikkien nykyisten karhulajien geenit ja ominaisuudet. Puhutaan siis karhujen heimon sisäisestä muuntelusta. Siihen ei liity evoluutiota ts. jonkin karhuista poikkeavan eliösuvun tai -heimon syntymistä. Sen sijaan siihen liittyy karhun kantamuodon alalajien kehittyminen.

Jokainen alalaji on genomiltaan erikoistuneempi kuin kantamuoto. Erikoistuminen tarkoittaa geneettisten ominaisuuksien keskittymistä tiettyihin ominaisuuksiin, eli genomin sisältämän informaation rajoittumista. Siitä käytetään myös nimitystä genomin köyhtyminen. Köyhtyvän genomin avulla ei tietenkään mennä kohti uljasta evoluutiota, vaan kohti rappiota ja viime kädessä sukupuuttoa.

Jääkarhun kehittyminen harmaakarhusta (ruskeakarhusta) tarkoittaa määrällistä muutosta jo olemassa olevissa geeneissä, proteiineissa, solujen aineenvaihduntareiteissä, elimissä, rakenteissa ja rakennesuunnitelmissa. Mahdollisuus muunteluun siis on, mutta rajat tulevat nopeasti vastaan. Karhu on karhu, olipa se sitten jääkarhu, harmaakarhu, mustakarhu jne. Karhuista ei kehity sutta tai edes mitään karhua muistuttavaa otusta - vain lisää erilaisia karhuja.

Darvinismissa eli evoluutioteoriassa puhutaan evoluutiosta ("makroevoluutiosta") mikä tarkoittaa kokonaan uuden rakentamista. Kyseessä on laadullisesti uutta informaatiota edellyttävä uusien geenien, proteiinien, aineenvaihduntareittien, elimien, rakenteiden tai rakennesuunnitelmien synty. Jos sellainen olisi mahdollista, voisi apinasta tosiaan kehittyä ihminen - tai ihminen muuttua apinaksi.

Geeneihin ei kuitenkaan tule mistään uutta informaatiota, eivätkä ne itse kykene luomaan informaatiota. Ne vain kantavat informaatiota. Evoluutio on geneettisesti mahdoton prosessi, siksi evoluutio on pelkkä darvinistien vaalima fiktio.

Lue lisää

Oletko darwinisti?

No, miksi olet ainoa, joka puhuu hänestä tällä palstalla???

”Tuo teoria edellyttää, että virhe olisi saatu periytymään merkittävän suureen populaatioon. Se on epätodennäköistä, sillä tuollaiset geenivirheet yleensä dilutoituvat usean sukupolven vaihtumisen myötä. Darwin ei tuntenut mutaatioita eikä aikalaisensa Mendelin periytymislakeja.”

On varmasti totta, ettei Darwin tiennyt sitä mitä nykyään tiedetään. Kuten esim. se, että koirien geeneissä valkoinen väri on dominoiva ja ihmisten geeneissä musta/ruskea.

Miksi sinulla on tuollainen fiksaatio Darwiniin? 🤭

Nykyään teet evoluutiotutkimuksia omalla ulosteellasi lasten pinnasängyssä. 🤣

- Evoluutio on uskomusjärjestelmä.
Sattumalta syntyi alkusolu ja aika ja materia loivat kaiken.
Suuri on usko - mutta todisteet puuttuvat!--

Noinhan asia kaikessa selkeydessään on.

Anonyymi kirjoitti:

- Evoluutio on uskomusjärjestelmä.
Sattumalta syntyi alkusolu ja aika ja materia loivat kaiken.
Suuri on usko - mutta todisteet puuttuvat!--

Noinhan asia kaikessa selkeydessään on.

Lue lisää

”Noinhan asia kaikessa selkeydessään on.”


…yksinkertaisille.

"Suuri on usko - mutta todisteet puuttuvat!"

Millä tavalla tämä viisautesi ei päde kreationistiin? No joo, en kuvitellutkaan, että pystyisit vastaamaan :D.