Synkronisiteetti ja sen kokemisen sudenkuopat

On kuulemma olemassa sanonta: "Yhteensattumat ovat Jumalan tapa pitää itsensä piilossa". Ihminen joka elää synkronisiteetissä, kokee merkityksellisiä yhteensattumaelämyksiä. Termi on sveitsiläiseltä psykologi ja psykiatri Carl Gustav Jungilta. Yleensä synkronisiteetti esitetään internetin hengellisillä sivuilla hyvin myönteisenä asiana. Saatetaan ehkä sanoa tai viestittää, että yhteensattumia kokeva ihminen on esimerkiksi "oikealla polulla" hengellisesti. Itse koen synkronisiteetti-ilmiön myös positiivisena asiana, mutta oman kokemukseni ja muita ihmisiä tarkkailemalla olen myös huomannut, että joskus yhteensattumien kokeminen voi jopa järkyttää mielentasapainoa. Tosin mielentasapainon järkkyminen ei aina välttämättä ole minun näkökulmastani pelkästään huono asia, mutta jätän tämän tällä kertaa sen enempää perustelematta.

Parhaimmillaan yhteensattumaelämysten kokeminen voi mielestäni antaa aavistuksen 'korkeamman' Voiman / voimien olemassaolosta. Olla ikään kuin henkilökohtaisena evidenssinä, että jotain 'korkeampaa' todella ihmisyksilön omasta näkökulmasta on olemassa. Kun uskontojen uskovaiset kokevat uskonnollisia kokemuksia, he yleensä tulkitsevat kokemuksensa oman uskontonsa 'totuutta' tukeviksi. Itse en näe, miten yhteensattumat tai muut uskonnolliset kokemukset voisivat olla evidensseinä vaikkapa pyhän kirjan kertomusten mahdollisista historiallisuuksista. Olen jo aikoja sitten päättänyt, että itse tulkitsen yhteensattumani vain 'korkeamman' Voiman / voimien muistutuksena olemassaolostaan. En halua tulkita niistä mitään viestejä tai toimintaohjeita itselleni.

Yhteensattumaelämysten kokeminen voi siis horjuttaa mielentasapainoa. Jos sinulla on taipumusta esimerkiksi kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön (maanis-depressiivisyys) voivat todella voimakkaat yhteensattumaelämykset aiheuttaa sinulle maniaa tai hypomaniaa (- ja ehkä voimallista, psykoottista, uskoontuloa!) Ja maniassa ollessa voit sitten alkaa kokea yhä tiheämmin ja yhä hurjempia yhteensattumia. Ja ne sitten voivat pahentaa maniaa jne. Siis voit joutua henkiseen noidankehään, joka käytännössä johtaa usein sairaalahoidon tarpeeseen. Tätä voi pahentaa vielä se, että olet mahdollisesti täysin sairaudentunnoton ja sinua on tosi vaikea saada hoitoon ennen kuin olet hölmöillyt netissä tai in-real-life ns. tarpeeksi. "Sinä ja Jumala olette oikeassa ja kaikki muut väärässä". Helposti alat uskoa, että olet Jumalan tai jumalien lähettiläs maan päällä tai jopa yksi jumalista. Itse olen vuosien varrella esimerkiksi tutustunut kahteen ihmiseen, jotka uskoivat olevansa Jeesus. Jos uskot, että maailmanloppu tai täysin uusi hengellinen aikakausi alkaa melkein heti kohta ja sinä olet suuressa roolissa tässä kehityksessä, olet luultavasti sairastunut. Samoin jos koet vaikutuselämyksiä autojen rekisterinumeroista - tai vaikka tarkkailet intensiivisesti monellako vastaankävelevällä on pipo päässä - olet uskoakseni myös vaarassa sairastua.

Jokainen meistä on ainutlaatuinen ihmisyksilö, meillä on oma näkökulmamme todellisuuteen. Ei tarvitse olla massaa, muttei ehkä kannata uskoa tosiaan olevansa uusi valaistunut Buddha tai vaikkapa Jeesuksen inkarnaatio. Jos olet hoidossa ja uskot kännykkäsi välityksellä johtavasi koko planeetan (pikaista) valaistumista, saattaa kannattaa odottaa psyykenlääkkeiden alkavan purra.

Yksi yhteensattumaelämysten kokemisen vaaroista on myös se, että ihminen alkaa uskoa, että kaikki hänen omat hengelliset näkemyksensä ovat totta tai totuus. Internet on täynnä - ilmeisesti suurella itsevarmuudella - kirjoitettua hengellistä materiaalia, jonka todenperäisyys näyttää filosofista skeptillisyyttä opiskelleen näkökulmasta hyvin köykäiseltä. Jos en tiedä kuin sen, että jotain 'korkeampaa' todella minun itseni näkökulmasta on olemassa, on minun turha kuluttaa aikaani esimerkiksi sen pohtimiseen, onko jumaluuden olemus panteistinen tai panenteistinen, jos sillä ei ole käytännön merkitystä. Pelkäänpä pahoin, että usea tämän maailman guruista on langennut tähän "omat teologiset näkemykset ja unelmat ovat totta" -harhaan. Ihmisen tietokyvyn rajat ovat filosofisessa mielessä aika ahtaat. Uskon, että jos filosofinen skeptillisyys yhdistyy voimakkaaseen hengelliseen paloon ja etsintään, voi ehkä syntyä jotain henkisesti hedelmällistä.

Loppujen lopuksi. Näistä sudenkuopista huolimatta koen, että synkronisiteetin kokeminen on ikään kuin jumalainen siunaus - kun osaa ottaa ne yhteensattumaelämykset sopivalla, rennolla ja usein humoristisella, asenteella. Toinen hengellinen kivijalkani on omnigravismi, kaikkien tapahtumien tärkeys tulevaisuuden ihmistodellisuuden kannalta. Kaikki on syy-seuraus-verkko-suhteessa tulevaisuuteen. Koen myös sen henkisesti voimallisena ja lohduttavana.

http://jarmomanninen.blogspot.fi/
http://www.iki.fi/manninen/