Hyvät lukijat,
Näinä päivinä globaali kärsimys on koskettanut meitä kaikkia ja saanut kasvot. Vastuu tämän kärsimyksen lieventämisestä on koko ihmiskunnan, rotuun, kansaan tai uskontoon katsomatta. Toivon että sinäkin, joka tätä luet, teet jotain tämän asian hyväksi, vaikkapa vain lahjoittamalla rahaa SPR:n keräykseen tai kolehtihaaviin. Toivon myös, että jos joudut läheistesi, sukulaistesi tai ystäviesi kautta ottamaan vastaan surua, saisit sanottua juuri ne oikeat sanat, jotka tässä surussa lohduttavat.
Vain muutamia päiviä sitten toivoin, että alkava vuosi olisi rauhallinen tällä keskustelupalstalla. Suureksi surukseni olen jo nyt joutunut huomaamaan, että sanani kaikuivat toistaiseksi kuuroille korville. Niin ylläpidolle kuin minullekin on tullut useita valituksia asiattomista viesteistä viime päivinä. Luudanheilutus ei ole mukavaa, mutta joskus se on valitettavasti välttämätöntä, enkä ole sitä suinkaan lopettamassa niin kauan kuin se on tarpeen. Sitä tummanharmaata taustaa vasten, joka
näinä päivinä on todellisuutta, keskinäinen kunnioitus on tarpeellisempaa kuin koskaan ennen.
Ortodokseina meidän velvollisuutemme on rukoilla ja rakastaa. Muutama päivä sitten iltahartauden puhuja sanoi, että nyt sanat ovat vähissä. Olen hänen kanssaan aivan toista mieltä. Meillä on sanat, kirkon perinteessä joka ei jätä meitä nytkään neuvottomaksi vaan antaa välineet myös kollektiiviseen suruun, niidenkin noin 200 suomalaisen osalta jotka nukkuivat Aasian katastrofissa kuolonuneen. Heidän joukossaan lienee myös muutama ortodoksi ja aivan varmasti runsaasti luterilaisia.
Saata oi Kristus, Sinun palvelijaisi sielut lepoon, Pyhien joukkoon, sinne missä ei ole kipua eikä surua vaan on loppumaton elämä. Hyvänä ja ihmisiä rakastavana älä ota lukuun heidän syntejään, jotka he ovat tahtoen tai tahtomattaan tehneet. Sillä sinä Kristus, olet ylösnousemuksen toivossa nukkuneiden onnettomuuden uhrien, sekä esi-isiemme, äitiemme, veljiemme ja sisariemme ylösnousemus, elämä ja lepo, ja sinulle sekä iankaikkiselle Isällesi ja kaikkein pyhimmälle, eläväksitekevälle Hengellesi me kunniaa edeskannamme, nyt, aina ja iankaikkisesti. Amen.
Näinä päivinä globaali kärsimys on koskettanut meitä kaikkia ja saanut kasvot. Vastuu tämän kärsimyksen lieventämisestä on koko ihmiskunnan, rotuun, kansaan tai uskontoon katsomatta. Toivon että sinäkin, joka tätä luet, teet jotain tämän asian hyväksi, vaikkapa vain lahjoittamalla rahaa SPR:n keräykseen tai kolehtihaaviin. Toivon myös, että jos joudut läheistesi, sukulaistesi tai ystäviesi kautta ottamaan vastaan surua, saisit sanottua juuri ne oikeat sanat, jotka tässä surussa lohduttavat.
Vain muutamia päiviä sitten toivoin, että alkava vuosi olisi rauhallinen tällä keskustelupalstalla. Suureksi surukseni olen jo nyt joutunut huomaamaan, että sanani kaikuivat toistaiseksi kuuroille korville. Niin ylläpidolle kuin minullekin on tullut useita valituksia asiattomista viesteistä viime päivinä. Luudanheilutus ei ole mukavaa, mutta joskus se on valitettavasti välttämätöntä, enkä ole sitä suinkaan lopettamassa niin kauan kuin se on tarpeen. Sitä tummanharmaata taustaa vasten, joka
näinä päivinä on todellisuutta, keskinäinen kunnioitus on tarpeellisempaa kuin koskaan ennen.
Ortodokseina meidän velvollisuutemme on rukoilla ja rakastaa. Muutama päivä sitten iltahartauden puhuja sanoi, että nyt sanat ovat vähissä. Olen hänen kanssaan aivan toista mieltä. Meillä on sanat, kirkon perinteessä joka ei jätä meitä nytkään neuvottomaksi vaan antaa välineet myös kollektiiviseen suruun, niidenkin noin 200 suomalaisen osalta jotka nukkuivat Aasian katastrofissa kuolonuneen. Heidän joukossaan lienee myös muutama ortodoksi ja aivan varmasti runsaasti luterilaisia.
Saata oi Kristus, Sinun palvelijaisi sielut lepoon, Pyhien joukkoon, sinne missä ei ole kipua eikä surua vaan on loppumaton elämä. Hyvänä ja ihmisiä rakastavana älä ota lukuun heidän syntejään, jotka he ovat tahtoen tai tahtomattaan tehneet. Sillä sinä Kristus, olet ylösnousemuksen toivossa nukkuneiden onnettomuuden uhrien, sekä esi-isiemme, äitiemme, veljiemme ja sisariemme ylösnousemus, elämä ja lepo, ja sinulle sekä iankaikkiselle Isällesi ja kaikkein pyhimmälle, eläväksitekevälle Hengellesi me kunniaa edeskannamme, nyt, aina ja iankaikkisesti. Amen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiitos, Johannes, kun toit Pääsiäisen ylösnousemuksen valon tähän pimeyteen, missä niin monet kaipaavat lohdutusta. Luterilaisessa kirkossa saarnaamme uudenvuodenaattona "Joonan merkistä" (Matteus 16:1-4)joka vakavuudessaan viittaa ylösnousemukseen.
Kirkolla on Ulkomaanapu ja Helluntailaisilla Fida, mutta onko ortodokseilla mitään joka kautta avustaisitte nyt Aasian katastrofissa? Huomasin vain kun tuossa kehoitetaan Punaiselle Ristille antamaan apunsa. Jos avustatte niin miten käytännössä?
http://www.ort.fi/ortaid/
-----
Auta Aasian katastrofin uhreja
Ortaid välittää avun kansainvälisen kirkkojen katastrofijärjestön (ACT) ja Kaakkois-Aasian ortodoksisen metropoliittakunnan kautta.
Ortaid vetoaa muiden humanitaarisen avun järjestöjen tavoin lahjoittajiin Aasian katastrofin uhrien auttamiseksi.
Apusi Ortaidin kautta välitetään kahden eri kanavan kautta.
Kansainvälisellä kirkkojen katastrofiavun kattojärjestöllä (ACT, Action by Churches Together) on Intiassa, Indonesiassa ja Thaimaassa yhteistyökumppaneita, joiden kautta apu saadaan nopeasti ja luotettavasti perille oikeisiin kohteisiin. ACT:n paikalliset yhteistyökumppanit ovat aloittaneet hätäavun jakamisen ja kartoittavat avun tarvetta eri alueilla.
Kaakkois-Aasian metropoliittakunnalla on hyväntekeväisyyskohteita eri puolilla katastrofialuetta. Metropoliittakunta tukee ensi vaiheessa vesi- ja ruokahuoltoa sekä loukkaantuneiden ja kodittomien auttamista.
Keräystili on OP 548005-216435. Viestikohtaan merkintä "Aasia".
Lisätietoja: projektipäällikkö Jyrki Härkönen, puh. (09) 3411 034 tai 050-350 1495.
----
On todella mukava lukea ortodoksienkin olevan mukana avustamassa. Luotan täysin teidän järjestöihinne, että avustus tosiaan menee perille.
Toivon Jumalan suurta siunausta työllenne.
PS. Kysymykseni ei sitten ollut tarkoitettu millään tavalla vinoilumielessä. Henkilökohtaisesti kunnioitan suuresti uskoanne.