Ateistien usko tarkoitushakuista

Niin se on juu, että jokasessa ihmisessä on ateismia jonkinverran ja ateismi tekee sen, että keksitään vaikka mitä, että ei tartteis uskoa Jumalaan. Joskus jos on kauan eläny ateismin synnissä, niin saattaa oikeesti ihmistä pelottaa kohdata Herraa niin paljon, ettei pysty siihen vaan on ihan lamaantunu. Silleen synti rikkoo ihmistä. Mutta Jumalan rakkaus kestää kaiken sellasen. Kaiken se kestää.

Teidän uskovaisten logiikka on sitten....huh huh.

"Mutta jos uskot ja tunnustat, että Jumala on olemassa, joudut heti myös vastuuseen Hänen edessään elämästäsi ja tekemisistäsi. Näin Jumalfobia astuu kuvaan."

Eli pidät ateisteja niin tyhminä, etteivät he muka tajua että Jumalan olemassaolon kieltäminen, vaikka he tietävät sen olevan olemassa, ei vapauta vastuusta. Samalla logiikalla minä voisin kieltäytyä uskomasta poliisien olemassaoloon ja mennä huomenna ryöstämään pankin.

Tämä kirjoittamani todistaa että minä olen tietoinen, ettei Jumalan kieltäminen vapauta minua vastuusta, joten Mark5, miten perustelet tämän?

"se ei myöskään voi pelastaa ketään ihmistä iankaikkiselta kadotukselta"

Tämä mielikuvitusjumala mielikuvituskidutusrangaistuksineen asustaa jaakob siellä sinun korviesi välissä, ei missään muualla :) Sinänsä kuvottavaa että haluat palvoa tällaisen ikuisen sadistisen rangaistuksen keksinyttä jumalaolentoa joka mässäili verellä ja uhreilla pitkin alttariaan :) Vähän kuin nuoleskelisi hitlerin persettä eikö vain jaakob? :)

Oletteko te uskikset yhtä vajaita kuin mitä nämä teidän aloituksien kirjoittajat teistä antaa ymmärtää?

"He uskovat esim. siihen, että Helsinki on Suomen pääkaupunki. Ainuttakaan tieteellistä todistetta siitä ei ole olemassa. Sitä ei ole todistettu luonnontieteellisin kokein laboratoriossa, eikä aistihavainnotkaan todista siitä."

Et sinä voi olla oikeesti noin tyhmä, että kuvittelet historiallisien tapahtumien olla todistettavissa luonnontieteellisillä testeillä? Ethän? Miten voit kuvitella ihmisten ottavan kantaasi vakavasti jos esittäydyt noin tyhmänä?

Miksi uskovaisia vaivaa meidän uskomattomuutemme ?
Sehän on vain vastakohta typeryydellenne, eli emme ole typeryyksiä.

Ateistit sanovat usein, että he eivät usko Jumalan olemassaoloon, koska Hänestä ei ole tieteellistä todistetta. Outoa tässä on se, että ateistit kuitenkin suoralta kädeltä uskovat lukemattomiin muihin asioihin, joista ei ole mitään tieteellistä todistetta. He uskovat esim.
siihen, että Helsinki on Suomen pääkaupunki. Ainuttakaan tieteellistä todistetta siitä ei ole olemassa. Sitä ei ole todistettu luonnontieteellisin kokein laboratoriossa, eikä aistihavainnotkaan todista siitä. Siitä on kyllä kirjoituksia oppikirjoissa ja tiedotusvälineissä, mutta mikä todistaa, että kirjoitukset ovat tosia?

Helsingin olemassaolosta on empiiriset todisteet, jumalasta ei. Jos et Helsingin kokoista kaupunkia näe, mene instruun silmälasiostoksille.

Mistä sitten johtuu, että ateisti uskoo, että Helsinki on Suomen pääkaupunki, mutta ei usko että Jumala on olemassa? Syy on helppo löytää. Jos uskot, että Helsinki on Suomen pääkaupunki, se ei aseta sinua vastuuseen omasta elämästäsi. Siksi siihen ei sisälly mitään riskiä. Mutta jos uskot ja tunnustat, että Jumala on olemassa, joudut heti myös vastuuseen Hänen edessään elämästäsi ja tekemisistäsi. Näin Jumalfobia astuu kuvaan.

Ateismi nimenomaan asettaa ihmisen vastuuseen omasta elämästään ja teoistaan, kun ei ole tekosyitä ajatella muuten. Jumalfobia on housuissas.

Helsinki ei ole maailmankaikkeuden tuomari, mutta Jumala on.

Siitä huolimatta on järkevämpää uskoa Jumalaan kuin Helsinkiin, sillä vaikka Helsinki ei olekaan tuomari, se ei myöskään voi pelastaa ketään ihmistä iankaikkiselta kadotukselta. Sen sijaan Jumala voi sen tehdä ja haluaa sen tehdä. Se tapahtuu uskon kautta Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitustyöhönsä.

Jeesus on fiktiivinen henkilö ja samoin se jumalasi.

Jee uskon sukseen, koska voin laittaa sen jalkaan.
Jeesukseen en usko, koska sitä ei voi vetää edes käteen.

Minulla on aika selvä havainto Helsingistä. Tänäkin aamuna heräsin täällä. Jumalia en sen sijaan ole havainnut missään. Jos lähden aamukävelylle, niin tuossa vajaan kilometrin päässä on eduskuntatalo (tosin remontissa), joten kyllä täällä ihan pääkaupungin tunnusmerkistö löytyy. Tämä aamu voi olla tietenkin poikkeus, mutta yleensä en kaupungilla liikkuessani ole jumaliin törmännyt. Jumalista saarnaaviin sekopäihin kyllä, mutta ne eivät aikanakaan lisää jumalien uskottavuutta.

Koska te erimerkkiset ja eripuraiset uskovaiset ette keskenään pääse yhteisymmärrykseen siitä mikä jumalista on oikea tai mitä jumala tai jumalat meiltä odottavat, niin miksi mennä maallikkona arvailemaan? Jos olisi kaikkivaltias jumala joka haluaisi, että minä uskon hänen olemassaoloonsa, niin eiköhän tuo osaisi järjestää sellaiset todisteet, että ei tarvitsisi arvailla.

>>He uskovat esim. siihen, että Helsinki on Suomen pääkaupunki.<<
On joskus sovittu ihmisten (lähinnä Suomen kansalaisten, ainakin joidenkin) kesken, että Helsingissä sijaitsevat maamme tärkeimmät yhteiskunnalliset hallintoelimet. Näinmuodoin on oikein sanoa Helsinkiä Suomen pääkaupungiksi.
Jotkut asiat kun ovat sopimuksenvaraisia.

Pikemminkin s i n u n uskosi on tarkoitushakuista. Uskot Jumalaan, koska pelkäät muuten joutuvasi helvettiin.

Mitäs jos miettisit välillä kristittyjä ja tarkoitushakuisuutta ja itsekkyyttä. Olette noissa ihan omaa luokkaanne. Class of your own.

No se kertookin paljon aloittajan ajatusmaailmasta, kun hän ajattelee ettei Helsingistä ole tieteellisiä todisteita. Mutta jumalasta sitävastoin on.

Onkohan Loch Nessin hirviö ja Saunatontut todistettavissa samoilla kriteereillä todeksi. Vai mikä tämän häikäisevän ajattelutavan logiikkana on?