kasvaako aivot?

minätäällähei.

kun opii koko ajan lisää, kasvattaako aivot tiedolle "säilytystilaa" vai pystyykö ihminen tietämään äärettömän paljon? vai tuleeko jossain raja vastaan?

12

1089

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • piolooki

      Ei taida aivot kasvaa vaan asioiden oppiminen synnyttää aivosoluissa uusia yhteyksiä(viejä ja tuojahaarakkeet liittyvät uudelleen). Ihminen voi luultavasti oppia aina uusia asioita, mutta osa "tiedostoista käytetään uudestaan" eli kaikkea oppimaansa ei enää muista.

      • hn124

        Totta turisee tämä heppu. Yleisesti ottaen kun hermosolut eivät aikuisella edes lisäänny, sen kun vaan vähenevät koko ajan...


      • Neurotieteilijä
        hn124 kirjoitti:

        Totta turisee tämä heppu. Yleisesti ottaen kun hermosolut eivät aikuisella edes lisäänny, sen kun vaan vähenevät koko ajan...

        Aikuisellakin syntyy uusia hermosoluja ainakin aivojen subventrikulaarisella alueella, josta niitä kulkeutuu varsinkin hippocampuksen tienoille. Tämä kasvu ei kuitenkaan läheskään saavuta jatkuvaa solujen karsiutumista. Tehokaasti opittu toiminta aivoissa käyttää silti yleensä vähemmän soluja kuin ennen oppimista, eli yhteydet täsmentyvät (signal to noise ratio). Runsaasti tutkimusraportteja aiheesta löytyy esim. osoitteesta http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi vaikka
        hakusanoilla neuron proliferation tai neurogenesis.


      • hn124
        Neurotieteilijä kirjoitti:

        Aikuisellakin syntyy uusia hermosoluja ainakin aivojen subventrikulaarisella alueella, josta niitä kulkeutuu varsinkin hippocampuksen tienoille. Tämä kasvu ei kuitenkaan läheskään saavuta jatkuvaa solujen karsiutumista. Tehokaasti opittu toiminta aivoissa käyttää silti yleensä vähemmän soluja kuin ennen oppimista, eli yhteydet täsmentyvät (signal to noise ratio). Runsaasti tutkimusraportteja aiheesta löytyy esim. osoitteesta http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi vaikka
        hakusanoilla neuron proliferation tai neurogenesis.

        Ei kantsi koittaa morkata toista neurotieteilijää... :)

        Luepa se viesti uudestaan: kirjoitin, että yleisesti ottaen aikuiselle ei uusia hermosoluja synny. Totta, mainitsemasi poikkeus ja pari muuta on olemassa. Oppimiseen tosiaan liittyy yhteyksien täsmentämistä, ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, miten määrittelet tehokkaan oppimisen? Puhutko pitkäaikaisesta-, työmuistista vai mistä? Niissähän melko erilaiset mekanismit...


      • Neurotieteilijä
        hn124 kirjoitti:

        Ei kantsi koittaa morkata toista neurotieteilijää... :)

        Luepa se viesti uudestaan: kirjoitin, että yleisesti ottaen aikuiselle ei uusia hermosoluja synny. Totta, mainitsemasi poikkeus ja pari muuta on olemassa. Oppimiseen tosiaan liittyy yhteyksien täsmentämistä, ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, miten määrittelet tehokkaan oppimisen? Puhutko pitkäaikaisesta-, työmuistista vai mistä? Niissähän melko erilaiset mekanismit...

        Takoitin tehokkuudella oppimisen astetta ennen-jälkeen mielessä (eli edellyttää konsolidaatiota). Oppimisen alkuvaiheessa saattaa näkyä aluksi myös lisääntynyttä aktiviteettia (mahdollisesti kokeillaan erilaisia strategioita). Oletetussa työmuistissa tiedon prosessointi ei ehdi järjestäytyä samalla tavalla kuin pitkäkestoisessa eli viittasin tämän jaottelun mukaan jälkimmäiseen. Vaikkakin em. jako on usein hyödyllinen, se ei välttämättä vastaa aivojen käyttämää todellista työnjakoa.
        Tässä kirjoitusmuodossa täytyy tietenkin hieman kärjistää asioita, mutta käsitys, ettei aivosoluja synny lisää, on levinnyt jostain syystä kumman laajalle, siksi katsoin tätä aiheelliseksi selventää.


      • hn124
        Neurotieteilijä kirjoitti:

        Takoitin tehokkuudella oppimisen astetta ennen-jälkeen mielessä (eli edellyttää konsolidaatiota). Oppimisen alkuvaiheessa saattaa näkyä aluksi myös lisääntynyttä aktiviteettia (mahdollisesti kokeillaan erilaisia strategioita). Oletetussa työmuistissa tiedon prosessointi ei ehdi järjestäytyä samalla tavalla kuin pitkäkestoisessa eli viittasin tämän jaottelun mukaan jälkimmäiseen. Vaikkakin em. jako on usein hyödyllinen, se ei välttämättä vastaa aivojen käyttämää todellista työnjakoa.
        Tässä kirjoitusmuodossa täytyy tietenkin hieman kärjistää asioita, mutta käsitys, ettei aivosoluja synny lisää, on levinnyt jostain syystä kumman laajalle, siksi katsoin tätä aiheelliseksi selventää.

        Täytyy nyt tunnustaa, että edellinen viestini oli niin hätäisesti kirjoitettu, että sehän on suorastaan päin p.tä. Siis tosiaan, työ/pitkäaikaismuisti ei varmaankaan (ainakaan täysin) vastaa todellisuutta, oli moka edes käyttää noita termejä. Ja luonnollisesti oppimisesta on hullua edes puhua, jos tarkoitetaan prosesseja, jotka eivät tuota missään määrin pysyviä plastisia muutoksia. My mistake.


    • Dude
    • ropinen

      Onko täälläaivot ja oppiminen

    • gsfdtfw

      Jos aivot kasvaisivat pitäisi kallonkin suurentua.
      Aivot kyllä monimutkaistuu opittaessa. Liittymiä tulee lisää.

      Nykytieto väittää, että uusia aivosoluja kyllä syntyy, mutta ei niin paljon, että ne korvaisi kaikki kadonneet. Lisääntyminen olisi myös vaarallista kallon sisäisen paineen kasvaessa tyhjän tilan loppuessa.

    • kasvaa-tarvittaessa

      Yksilönä ihmisen aivot ovat täysikokoiset n. 20 vuotiaana. Lajina ihmisen evoluutiossa aivot ovat kasvaneet kehityksen myötä, eli voidaan olettaa että aivot suurenevat myös tulevaisuudessa.
      Toisaalta neahderthalin ihmisen aivot olivat keskimäärin suuremmat kuin nykyihmisen eli nedujen sukupuutossa hävisi aivokapasiteettia, voisi olettaa.

      • occipital_lobe

        Pimeänäköä siinä katosi.


      • kasvaa-tarvittaessa
        occipital_lobe kirjoitti:

        Pimeänäköä siinä katosi.

        Näin on päätelty tutkijoiden toimesta.
        Toisaalta miksi noin hyödyllinen ominaisuus ei rikastunut nykyihmisiin risteymien kautta.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Orpo räyhää: kansan on muututtava

      Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san
      Maailman menoa
      86
      2014
    2. Ehkä vähän

      Rakastunut sinuun
      Ikävä
      56
      1220
    3. Kristillinen kaste annetaa upotuskasteena

      Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen mikve-kasteeseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali vertas
      Kaste
      162
      1157
    4. Koko kansan kaste Punaisen meren ylityksen aikana

      Koko Israelin 2,5 milj.kansa sai kasteen ja Pyhän Hengen lahjan ylittäessän Punaisen meren. 1.Kor.10 1 Sillä minä en ta
      Kaste
      366
      1117
    5. Sijaiskasteet kuolleitten puolesta

      Paavali teki Korintossa sijaiskasteita kuolletten puolesta eli ns. Mormoninkasteita. 1. Kor. 15:29 Mitä muutoin ne, j
      Kaste
      373
      1049
    6. Martina ja jalkapalloilija2

      Seiska: Martina iski nuoren jalkapalloilijan vuosia sitten. Könysikö milf teinin kanssa?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      186
      1013
    7. Oikea kaste on syntisten kaste

      Oikea kaste on syntisten kaste. Vain syntisiä tulee kastaa. Itsensä uskoviksi ja vanhurskaiksi julistaneita ei tule ka
      Kaste
      58
      975
    8. Nainen, nyt esitän muutaman skenaarion

      Asumme yhdessä ja seurustelemme. 1. On ilta ja olet sohvalla makoilemassa ja räpläät kännykkääsi. Makuuhuoneesta kuulu
      Ikävä
      122
      968
    9. Et taida paljoa

      treffeillä käydä? 😆 mieheltä Naiselle
      Ikävä
      94
      959
    10. Kristillinen kaste toimitetaan upottamalla veteen - pään valelukaste ei kelpaa

      Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen puhdistautumiseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali verta
      Kaste
      153
      952
    Aihe