Olen vaihtamassa pohjaläpiviennin seurana olevan palloventtiilin. Jätän pohjaläpiviennin paikalleen, koska pohjaläpivientiä ei ole tarvetta uusia ja vanha ei takuulla irtoa helposti. Palloventtiili ja sen perässä olevista letkuliittimistä ei ole löytynyt merkintöjä materiaalin tunnistamiseksi.
Varsinainen ongelmani on: miten erotan onko osa pronssia vai messinkiä?
Vaihtoehtoinen ongelma: jos metalliseos ei selviä, mitenköhän reagoivat keskenään pronssinen ja CR-messinkinen (DZR / CW602N) osat?
Mietin ovatko riittävän epäreagoivia että voisi rauhallisin mielin liittää toisiinsa. Olisiko faktaa?
Jos en löydä ammattilaista kertomaan kumpi metalliseos on kyseessä, joudun ostamaan venttiilin jommasta kummasta materiaalista. Ja toivoa etteivät hitsaudu kiinni, ainakaan kaudessa tai parissa.
Miksei metallien kanssa reagoimatonta muovikomposiittista? No, läpiviennin päälle on aivan liian helppo astua kun turkkilevyn ottaa pois sitä suojaamasta. Vaikka ovat kestäviä, en halua upottaa purttani ottamalla tuota riskin.
Kyseessä on kotimainen laatuvene 70-80-luvun vaihteesta (ei pietarsaaressa rakennettu), joka on seilannut useamman kauden atlantilla. Sikäli makean veden sinkkikadosta kärsivää messinkiä siinä ei ole (pitäisi olla).
Pursi on pääkaupunkiseudulla. Jos joku tietää paja / ammattilaisen täällä seudulla joka pystyy tunnistaa metallin tyypin, otan tietoa kiitoksella vastaan. Perus putkari ei tiedä varmuudella tiedä.
Ja myös mistä kuluttaja saisi ko. osia? Maritimin hyllystä ei löydy, pronssisen vain tilaamalla ja ilmeisen pitkällä toimitusajalla.
Varsinainen ongelmani on: miten erotan onko osa pronssia vai messinkiä?
Vaihtoehtoinen ongelma: jos metalliseos ei selviä, mitenköhän reagoivat keskenään pronssinen ja CR-messinkinen (DZR / CW602N) osat?
Mietin ovatko riittävän epäreagoivia että voisi rauhallisin mielin liittää toisiinsa. Olisiko faktaa?
Jos en löydä ammattilaista kertomaan kumpi metalliseos on kyseessä, joudun ostamaan venttiilin jommasta kummasta materiaalista. Ja toivoa etteivät hitsaudu kiinni, ainakaan kaudessa tai parissa.
Miksei metallien kanssa reagoimatonta muovikomposiittista? No, läpiviennin päälle on aivan liian helppo astua kun turkkilevyn ottaa pois sitä suojaamasta. Vaikka ovat kestäviä, en halua upottaa purttani ottamalla tuota riskin.
Kyseessä on kotimainen laatuvene 70-80-luvun vaihteesta (ei pietarsaaressa rakennettu), joka on seilannut useamman kauden atlantilla. Sikäli makean veden sinkkikadosta kärsivää messinkiä siinä ei ole (pitäisi olla).
Pursi on pääkaupunkiseudulla. Jos joku tietää paja / ammattilaisen täällä seudulla joka pystyy tunnistaa metallin tyypin, otan tietoa kiitoksella vastaan. Perus putkari ei tiedä varmuudella tiedä.
Ja myös mistä kuluttaja saisi ko. osia? Maritimin hyllystä ei löydy, pronssisen vain tilaamalla ja ilmeisen pitkällä toimitusajalla.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Eikös romukauppiailla ole niitä mittareita jotka tunnistavat metallit ja metalliseokset.
Messinkiseoksia ei erota toisistaan mitenkään. Vain, jos on selviä syöpymiä tai sinkkikadosta aiheutuvaa haurautta tai värimuutosta, tietää, ettei osa ollut merivettä kestävää laatua. Mikään mittari ei eroa kerro. Ilman merkintöjä eivät erotu monet pronssilaadutkaan, tarkka silmä tunnistaa ehkä värin puhtaasta pinnasta. Galvaanisessa sarjassa samojen seosmetallien erilaiset seokset ovat niin lähellä toisiaan, ettei ainakaan Itämeren vesi ole ongelma.
En uskaltaisi astua alle 1 1/4" messinkisen pohjaventtiilinkään päälle. Ja myös sen kokoinen komposiittinen kestää päälle astumisen. Liki saman kestää kuormia komposiittinen kuin messinkinenkin. Ne lujuusarvot kyllä löytyvät netistä.
Pronssisessakin taitaa ajanmyötä tulla sellainen pinkki värimuutos, mutta vain pintaan. Jos värimuutosta ei ole kuin pinnassa josta se hiomalla katoaa, niin kyseessä lienee pronssi eikä siinä ole ongelmaa.
En näe mitään järkevää syytä olla vaihtamatta vanhaa läpivientiä, se irtoaa kyllä helposti, jos ei muuten niin rälläkällä.
Pronssiosat vaan tilalle, niin pysyykin se vene laatuveneenä.
Olen samaa mieltä, pohjaläpivienti kannattaa vaihtaa samalla.
Noiden parempien seosten tunnistamisesta: Nuo paremmat seokset, CR-messinki tai pronssi ovat usein merkittyjä. Mikäli mitään merkintöjä ei ole, lienee tavara normaalia sinkkimessinkiä.
Useita youtube-videoita löytyy vanhan läpiviennin irroittamisesta ja uusien pohjaventtiilien asentamisesta. Tässä yhden kolmiosaisen videon aloitusjakso. Siinä perusteella, miksi vanha läpivienti pitää uusia eikä pelkkä venttiili.
https://www.youtube.com/watch?v=a9ZBrBWnNAs
Vaikeaksi oli tehty läpiviennin poisto tuossa videossa. Sisältä Otetaan pelkästään letku irti. Sen jälkeen ulkopuolelta rälläkällä hiotaan laipan keskus irti läpivientiputkesta. Jos vähääkään yrittää olla tarkkana, lasikuitua ei tule yhtään hiottua, sillä yleensä tiivisteainetta on sen verran paksulti. Puukkosahalla nyhertäminen on hidasta ja lasikuitua saattaa vaurioitua enemmän. Rälläkällä laippa irtoaa parissa minuutissa. Koko homma vie alusta loppuun korkeintaan 10 min. Enin aika menee letkun irrottamiseen. Siihen voi joskus tarvita kuumailmapuhallinta.
X marine turussa verkkokauppaa mielestäni kohtuuhinnalla grocon pronssikamaa. Kannattaa selailla valikoima.
Onko kukaan palstan porukasta askarrellut läpipultattavaa läpivientiä. Eli vahva grocon malli jossa rungon sisäpuolelle tulee kolmella pultilla kiinnitettävä laippa. Jenkeissä ovat suosittuja ja löytyy paljon asennusohjeita. Siellä vahvistavat runkoa g10 lasikuidusta tehtävällä aluslevyllä. Saako tuota kovaa epoksilasikuitulevyä suomesta? Googlailemalla en löytänyt
Itse asensin Grocon läpipultattavat. Ei mitenkään ihmeellinen homma. Tein rungon ja hanan väliin lasikuidusta polyesterihartsilla laminoimalla "välilevyt", joiden alapinnat muotoilin runkoon sopivaksi. Epoksilla liimasin ne runkoon kiinni.
itsetehdyt levyt on vähän sellaisia nykerryksiä. On mullakin kaikuanturin kohdalle lätkitty mattoa tasoittamaan pohjan muotoa, mutta se on just sellasta repsottavaa, josta voi repiä kerroksia irti. Haluaisin oikeen kunnon kovaa kamaa.
Millä tavalla nykerryksiä? Ihan tuli just niin hyvät kun voi tulla. Miksei saisi itse tehtyä kova kamaa?? Nyt en ymmärrä pointtiasi.
no nyt löyty sakuista: http://www.masterplatex.de/epages/62236671.sf/sec98e209e897/?ObjectPath=/Shops/62236671/Products/"G10 gelb"/SubProducts/10,0-G10-s
näköjään lähettävät suomeenkin ihan edullisella 15 euron veloituksella. On se netti kätevä peli
Jos on "repsottavaa, josta voi repiä kerroksia irti", lienee todellakin "lätkimällä" tehty kyhäelmä ja ehkä hätäisen tekijän ensikokeilu. Selkeitä laminointiohjeita löydät netistä, jos et ole koskaan aikaisemmin tehnyt laminointitöitä veneissäsi.
Olen tehnyt kaikenlaista pohjapalkistoa ym. Mieluummin läträän pelkän epoksikitin kanssa kuin matonpalasten. Haluan saada riittävästi paksuutta levyyn, joten käsin tkemällä on vaivalloisempaa. Olen myös oppinut että valmista ostamalla tulee nopeammin valmista.
Kiinnostaa myös kokeilla tuota g10 materiaalia, jonka pitäisi olla erittäin kovaa ja kestävää. Jenkit käyttää sitä myös knaapien ym. Aluslevynä. Pitäis tehdä mantookitolpille aluslevyt ja tosta vois kokeilla. Ainakin helpommin muotoiltavaa kuin hst-levy jota joutuu leikkaamaan rälläkällä.
Siinä ei kauan nokka tuhise kun laminoi filmivanerin päällä niin paksua levyä kun tahtoo. Teki sitten millä hartsilla hyvänsä.
Sotkusta ja haisevaa puuhaa joka tapauksessa. Millään ei pääse itse tekemällä ilmattomaan ja hyvään hartsi/lujitesuhteeseen kuin valmiista levystä.
Taas ihmettelen tämän palstan kirjottelijoiden perusasennetta. Täynnä ihmeen jääriä joiden on pakko olla joka asiassa vaan yhtä mieltä. Ulkomaalaisilla palstoilla en ole törmännyt vastaavaan. Ruotsissa, englannissa, jenkeissä ja ausseissa porukka kirjoittaa hyvällä mielellä. Taitaa kuvata myös lajin harrastajien perusluonnetta. Purjehtijana en voi tervehtiä muita kuin 40 ft veneellä liikkuvia, rähjätään naapurikerholaisille pää punaisena kun auto on parkkeerattu puoliksi toisten tontille ym. Schaibaa. Kaipaan jo tähän lajiin sukupolvenvaihdosta. Nuoremmissa veneilijöissä en ole ikinä törmännyt vastaavaan itsekkyyteen.
Eikai siinä jäärä tarvitse olla osaakseen tehdä hyvää laminointityötä. Tietääkseni kunnon veneitä on tehty mielinmäärin käsinlaminoimalla ja sen on tehnyt ihminen. Minä tein itse "välilevyt" läpivientieni alle, se että sinä pidät sitä sotkuisena hommana ei tarkoita ettenkö minä osaisi.
Vastaan aloittajan arveluun komposiittihanan päälleastumisesta.
"Miksei metallien kanssa reagoimatonta muovikomposiittista? No, läpiviennin päälle on aivan liian helppo astua kun turkkilevyn ottaa pois sitä suojaamasta. Vaikka ovat kestäviä, en halua upottaa purttani ottamalla tuota riskin."
Omassa veneessäni on alkuperäiset v. -95 Englannissa asennetut Truedesignin läpiviennit ja pohjaventtiilit. Niiden päälleastumisia on ehtinyt sattua, muutama vuosi sitten telakoinnin aikana myös päälleputoaminen. Olin poistanut sisäänkäyntiportaat, konekopan ja turkkilevyt syksyn huoltotöitä varten. Liukastuin oviaukossa ja alas pudotessani osuin pohjaventtiilin kahvaan: kesti senkin!
Komposiittihanojen hyvä puoli oman kokemukseni mukaan on se, etteivät ne jumitu. Edellisen veneeni perinteiset S-L pronssihanat olivat muuten erinomaiset, mutta jumittuivat helposti (esim. talvitelakoinnin aikana tai jos niitä ei purjehdissesongin kuluessa käännellyt riittävän usein) ja tarvitsivat rasvausta.
Aloittaja täsä:
Metallipajalla hakiessani pientä teettämääni osaa kysäisin ammattilaiselta miten herkästi pronssi ja messinki hitsaantuisi yhteen. Kertoili että epätodennäköistä, ovat seoksina sen verran lähellä toisiaan ja siten pieni jännite-ero. Tuskin tulisi ongelmia. Paljon lähempänä kuin rosteri ja alumiini, jotka (kannella kylläkin) reagoivat noin muutamassa vuodessa.
En kumminkaan ajatellut uusia koko läpivientiä tänä keväänä, sikäli tuohon käynee mikä tahansa osa, jopa makeaveden kestävät (CW617W) pariksi vuodeksi Itämerelle. Uusin sitten lähivuosina kun teen pohjan kokonaisuudessaan.
Ja työtä lisää se että tilaa korkeus ja pituussuuntaan on varsin rajallisesti. Grocot ei välttämättä heittämällä mahdu, etenkin kun sijainti edellyttää 90 asteen mutkaa heti läpiviennin perään. Ainakin suunnittelu- ja hankinan osalta aikaa kuluu menisi.
"komposiitin_testaus" nimimerkille:
Oliko sinun hanasi jonka päälle putosit pystyssä vai 90 asteen kulmassa? Minulla on läpiviennissä kiinni kulmasovite, joten pelkään silti Marelonin / trudesignin päälle astumista. Joskin sen alle voisi liimata yksinkertaisen tukikappaleen, tuki siis pohjaa vasten.
Muistelen lukeneeni kommentteja että pitää tietää mitä rasvaa saa laittaa perinteiseen läpivientiin, ettei rupea väärän rasvan takia jumittamaan. Mites tämän kanssa oikeasti on?
Laita Blakes-Lavac-seacockit. Kestävät vuosikymmeniä ja ovat huollettavissa (rasvattavissa) merelläkin. Vaativat paljon pienemmän tilan kuin tavalliset. Esim. Swan käyttämä.
http://www.blakes-lavac-taylors.co.uk/blakes_seacocks.htm
"En kumminkaan ajatellut uusia koko läpivientiä tänä keväänä, sikäli tuohon käynee mikä tahansa osa, jopa makeaveden kestävät (CW617W) pariksi vuodeksi Itämerelle".
En ymmärrä logiikkaasi. Kerroit veneesi olevan n. 36-vuotias ja sillä on aikaisemmin purjehdittu suolaisilla vesillä ja alkuperäinen pohjaläpivienti on messinkiä. Nyt aiot uusia pelkän sulkuventtiilin. Miksi? Läpiviennin uusiminen ei olisi iso homma kevätkunnostuksen yhteydessä. Jos joka tapauksessa aiot tehdä sen myöhemmin, silloin joudut taas kerran irroittamaan letkun/t ja venttiilin. Mistä tiedät, ettei messinkinen pohjaläpivientisi jo nyt ole heikentynyt kierteiden kohdilta (jossa sen seinämä on ohuin)? Eikö olisi yksinkertaisinta, varminta ja pitkä päälle halvinta asentaa kerralla kunnollinen läpivienti venttiili eikä mitään väliaikaisratkaisuja?
Itselläni on kokemusta Blakes-pronssiventtiileistä 30 vuoden ajalta. Kolmessa edellisessä (kotimaisessa) veneessäni oli Blakes-pohjaventiilit. Välillä käytin niihin Blakesin omaa venttiilirasvaa. En osaa sanoa oliko se parempaa kuin muut vedenkestävät rasvat. Blakesin venttiilit toimivat erinomaisesti, jos niitä käytti säännöllisesti. Blakesin kartiot tahtoivat jumittua liikkumattomiksi, jos venttiilit olivat kuukausia koskemattomina (telakointiajat).
Nykyisen veneeni komposiittiläpivieni on suora. En tiedä onko Truedesignilla tai Foresparin Marelonilla kulmaläpivientejä.
Jos läpivienti on asennettu niin ahtaaseen paikkaan, että tarvitaan kulmasovitteita venttiiliä varten, eikö hanan avaaminen ja sulkeminenkin ole hankalaa? Pohjaventtiilit olisi hyvä asentaa sellaisiin paikkoihin, johon niihin pääsee helposti käsiksi! Mieluummin mahdollisimman vähän pohjaläpivientejä venttiileitä kuin monta pientä venttiiliä hankaliin paikkoihin.
Minkä mallisen Swanin pohjaventtiilistä kerroit? Nautor on ensimmäisistä Swaneistaan lähtien käyttänyt Blakesin pohjaventtiileitä. Blakes-venttiilit olivat pronssia, mutta nykyiset Blakesit on valmistettu merivettä kestävästä messingistä. Samalla niiden design muuttui hieman pienemmäksi. En tiedä kokoeroa millimetreissä. En myöskään tiedä, minkälaisia pohjaventtiileitä Nautor nykyisin käyttää.
Myös Baltic Yachts käytti Blakes-pohjaventtiileitä. Nykyisistä Balticeista en tiedä.
Kerroin että alkuperäinen pohjanläpivienti voi olla pronssia tai messinkiä.
> Jos läpivienti on asennettu niin ahtaaseen paikkaan, että tarvitaan kulmasovitteita venttiiliä varten, eikö hanan avaaminen ja sulkeminenkin ole hankalaa?
Ei ole, kun paikka on suunniteltu sellaiseksi. Vähän kuin täman kuvan alaosassa (kuva äskeisen keskustelun grand soleil 40:stä): http://newimages.yachtworld.com/resize/1/25/56/5392556_20150923074821176_1_XLARGE.jpg?f=/1/25/56/5392556_20150923074821176_1_XLARGE.jpg&w=924&h=693&t=1443025746000
Turkkilevyä vaan nostetaan ja hana on käsillä, käyttö siis helppoa mutta asennuspaikkana ahdas, kölipalkkien välissä.
Joskin ylläolevasta kuvasta poiketen veneessäni on vain yksi pohjanläpivienti tulovedelle. Samasta tulee moottorille ja pentterin sekä wc:n pumpuille. Tuo kolme vierekkäin GS40:ssä on kyllä melko älytön.
Letkujen irroitus on hommassa kaikista pienin homma.
Olisko niin että pronssi-/messinkiläpiviennin rasvaamiseen käy ihan normali vesivaseliini? En ole tuollaisia aiemmissa veneissänikään rasvaillut, säännöllinen käyttö on riittänyt.
Kyllä, ihan normaali vesivaseliini käy venttiileiden rasvaamiseen.
Läpiviennin vaihtamattomuuteen ei ole mitään järkevää perustetta. Saatat joutua ainakin irrottamaan vanhan läpiviennin, koska se saattaa liikahtaa kun irroitat venttiilin siitä ja silloin joudut kyllä uusimaan tiivistemassan rungon ja läpiviennin välistä.
Eli kokonaan uusi pronssiläpivienti ja venttiili ja vanhat Stena metallin romukeräykseen. Työmäärä on käytännössä sama, eikä tarvitse miettiä onko se vanha läpivienti ok.
Kerron yhden ongelman tilanteista missä on kulma venttiilin ja pohjan välillä. Vaikea rasvata eikä venttiiliä näe kulman takaa. Jollain taipuvalla voi tunnustella. Mutta on suuri vaara, että " säännöllinen käyttö" liikuttaa kyllä kahvaa ilman, että mitään tapahtuisi. Ilmeisesti ensin pettää wc:n ulosviennin hana.
Vesivaseliinimei ole huono mutta ainakin vanttiruuveihin on olemassa pitkäikäisempiä aineita