Tekeekö raha onnelliseksi ?

Sinulla on osaamis-pääomaa, jonka muutat tekemäsi työn kautta rahaksi.
Rahat käytät elämän pakollisiin kuluihin, ylimääräiset säästät, tai käytät suoraan elämysten hankintaan tapahtumien kautta, tai hankit tavaroita ja välineitä, joita hyödynnät harrastuksissasi ja elämysten hankinnassa itsellesi ja perheellesi.

Tätähän se elämä on.

Entäpä jos sitä rahaa ei tule niin paljon, että voisit siitä säästää, tai suoraan käyttää näihin kuluihin ? Ei se elämä suoraan niin hirveän kurjaa vielä olisi, mutta tinkiä pitäisi ja niistä elämänkokemuksista ja elämyksistä ensin.

Entäs sitten jos raha riittäisi vain ja ainoastaan pakollisiin menoihin ?
Maksat vuokran, bussilipun ja kaiken pakollisen ja katsot paljonko jää kuukauden ruokahankintoihin.
Elämä olisi siis pelkkää työssäkäynnin mahdollistamista.

Vaan jos olet työtön, opiskelija, tai pienen eläkkeen varassa ?
Eläkeläinen on jo paljon nähnyt ja toivottavasti saanut elämäänsä myös paljon hyviä kokemuksia, jotka muistettuina jaksavat kantaa yli vaikeiden hetkien.
Opiskelijalla elämä on edessä, eivätkä taloudelliset koettelemukset tee kiusaa enempää, kuin hetkellisesti.
Nuori, ja nimenomaan vanha työtön kokee asait kovimmin.
Rahat juuri ja juuri riittävät siihen hengissä pysymiseen ja nöyränä alamaisena elemiseen. Ei muuhun.

Onko tällaisessa elämässä mitään järkeä ?
Jos olisi mahdollista muita kiusaamatta myydä omaisuutensa ja lakata maksamasta vuokraa, syödä kerrankin hyvin ja tehdä vaikka matka etelään ja sen jälkeen vaan lakata olemasta. Pois kirjoista ja yhteiskunnan elättinä olemisesta. Pois tervarin jonoista ja sen resursseja syömästä, niin moniko lähtisi ?

Minä lähtisin. Elämä on vailla tulevaisuutta ilman sitä että sinut tunnettaisiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.
Suomen hallitus tekee kaikkensa, ettei niiden 1,5 miljoonan vähempiosaisen olosuhteet ainakaan parane lähitulevaisuudessa ja tuskin koskaan.
Se 500ooo vielä alempiosainen hylkiöjoukko saa kärvistellä ja tuta elämän ankaruuden.
Syy on velkaantumisen, hallitsemattoman maahanmuuton, huoltosuhteen heikkenemisen ja ties minkä, mutta ei kykenemättömien poliitikkojen.
Asoita ei haluta korjata, kun ei kurjuus suoranaisesti itseä, tai lähipiiriä koske, eikä siihen nykypäättäjien kyvyt varmasti riittäisikään.
Valitettavasti.

Tulkaa ministerit ja kansanedustajat, sekä pienemmätkin päättäjät tänne maailmaan. Tulkaa toimeen parilla tonnilla, jos voitte.
Tulkaa uudelleen ja elelkää tonnilla. Siitä saatte jo hieman esimakua, mitä on elää niin, ettei tukienkaan jälkeen jää ruokaan rahaa......

Minä laitan pian ilmoituksia, joissa luovun tavaroistani. Ottaa ken tarvitsee.
Ellei, jätän huoneeseeni ja poistun. Poistun, enkä palaa.....