Olen seurannut keskustelua julkisuudessa, luin monet tällä palstalla ilmestyneet mielenilmaisut, kuullut keskusteluita kaupungilla, puhunut perheeni, sukulaisteni ja ystävieni kanssa ym. ja olen syvästi järkyttynyt monin paikoin keskustelujen alaarvoisesta tasosta, (tällä palstalla myös), ihmisten itsekkyydestä ja vain itsestään välittämisestä, jopa kateudesta ja epäkohtien ja virheiden kaivamisesta, sekä asioiden politisoinnista ja ihmeellisten motiivien ym kaivamisesta esiin.
Olen myös kiitollinen siitä, että monet ovat ymmärrätäneet tuhon laajuuden ja sen merkitykset koko Kaakkois-Aasialle ja sen ihmisille. Kuten myös meille monille täällä Euroopassa ja Suomessa.
Ymmärrän, että kaikki ovat järkyttyneitä ja tuovat sen esiin eri tavoin, ymmärrän shokista johtuvat reaktiot ja suuttumuksen. Myös sen, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä.
Olin itse mieheni kanssa lomalla Sri Lankassa. Olimme aamiaispöydässä Beruwelassa, kun ensimmäinen aalto siellä tuli rantaan ja puutarhaan ja alakerran huoneisiin rikkoen terassien ovia ja tuoden puutarhaan mm. veneitä mereltä n 09.32 tapaninpäivänä 26.12.
Kukaan hotellissa olijoista ei silloin vielä tajunnut tilanteen vakavuutta, koska sellaista vastaavaa ei ollut koskaan ennen tapahtunut. Oli täydenkuun juhlapäivä ja itsekin luulin, että se voi aiheuttaa nousuvettä. Seuraavien aaltojen aikana tilanteen vakavuus valitettavasti selvisi meille kaikille... ensimmäistä nuorta naista elvytettiin siinä onnistumatta jo ennen suurimpia aaltoja. Todellisen tilanteen vakavuuden tajusin itse, kun kuulin ensimmäisen kerran puhuttavan maanjäristyksistä merellä.
Mukana hotellissa oli kaikenikäisiä ihmisiä useista eri maista, pieniä lapsia, nuoria, keski-ikäisiä ja vanhuksia.
Kukaan hotellin henkilökunnasta eikä asiakkaista ei tajunnut tilanteen vakavuutta, ennen kuin aalto löi läpi hotellin aulan tuhoten koko ensimmäisen kerroksen ja ulottuen reilusti toiseen kerrokseen asti.
Jokainen yritti parhaansa mukaan pelastaa ja auttaa itsensä lisäksi, läheisensä ja muita lähellä olevia ihmisiä, ikään, kansalaisuuteen ja sukupuoleen katsomatta.
Itse joudun eroon miehestäni, joka taisteli muiden mukana hotellin ulkopuolella hengestään aaltojen lyödessä useita kertoja hänen ylitseen. Jotkut ulkona olleet pääsivät kiipeämään ja pelastautumaan palmuihin.
Minulla oli sekunnin murto-osa ollut aikaa päättää juoksenko ulos hotellista rannasta poispäin vai jäänkö hotelliin ja kiipeän rappuja niin ylös kuin pääsee.
Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon ja olen sen vuoksi nyt tässä tätä kirjoittamassa. Luultavasti toiminnallani sain mukaani muutamia muitakin ihmisiä lähtemään ylös, eikä ulos, jossa tuskin olisimme selvinneet taistelussa voimakkaita aaltoja ja niiden mukana tulevia mm autoja ym irtotavaraa vastaan.
Kukaan ei tiennyt montako aaltoa tulee, kuinka korkeita ne olisivat, kestääkö hotellin se osa romahtamatta, jossa olimme ym. (hotellin eteläpää romahti)
Kun esitetetään kritiikkiä siitä, ettei kerrottu ja ilmoitettu asiasta, haluan huomauttaa, että miten se olisi ollut mahdollista: monien kännykät katosivat huoneista merelle, katosivat kaaoksessa, mieheni kännykkä ui hänen kanssaan aalloissa, oma kännykkäni oli mukanani, siinä oli virtaa vain hieman, sähköä ei ollut, kännykkäverkot olivat joko tuhoutuneet tai ruuhkautuneet niin, että yhteyden saanti oli sattuman kauppaa.
Luulisi "viestintäalan asiantuntijoiden", mm. muutamien toimittajien, ymmärtävän edes nämä seikat, kun kritisoivat asiaa.
Näin paluukoneessa TV1 27.12. uutiset, joihin oli antanut raportin YLEn ulkomaantoimituksen esimies Reijo Lindroos, joka oli itse myös maassa lomamatkalla. Kiitos Reijo hyvästä ja asiallisesta informoinnista, sekä myös myöhemmin Suomessa antamistasi asiallisista ja todenperäisistä lausunnoista. Näkee, että olet todellinen ammattilainen.
Paikalliset ihmiset, jotka tekivät todella uskomatonta työtä pelastaessaan meitä ulkomaalaisia, mutta myös paikallisia, olivat ja ovat kaikki suuria sankareita.
Läheisellä temppelillä odottoaessamme emme tieneet, tuleeko uusia aaltoja ja kuinka monta, riittääkö se mäen nyppylä korkeudeltaan, jolla olimme.
Hotellien asukkaat olivat ympäri kylää eri temppeleillä, moskeijoilla ja paikallisten kotona evakossa, monet perheestään ja ystävistään/tuttavistaan/matkaseuraastaan eroon joutuneina. Oppaat löysivät meidät ensimmäiseltä evakuointipaikaltamme vasta iltapäivällä, ihme, että pääsivät paikalle ollenkaan, koska myös osa teistä oli tuhoutunut.
Paikallinen muslimikylä oli rannalta huuhtoutunut mereen, mutta silti he auttoivat meitä kaikin tavoin moskeijallaan, jonne meidän ryhmämme evakuoitiin myöhemmin yöllä. He eivät halunneet mitään korvausta avustaan, mutta keräsimme heille lentokentällä kuoreen rahaa, jotka vielä kylään takaisin menevät oppaat veivät heille kiitokseksi.
Paikalliset, monet kotinsa, perheensä ja ystävänsä menettäneet, antoivat vettä ja ruokaa, sekä ensiapua loukkaantuneille ja olisivat majoittaneetkin meidät ja monet muut. Oppaamme sai lopulta yöllä järjestettyä meille bussin, jolla meidät evakuoitiin Colomboon.
Aurinkomatkojen oppaat Ari ja Timo, jotka pysyivät rauhallisina ja toimintakykyisinä sekasorrosta, tiedonpuutteesta ja viestintäyhteyksien heikkoudesta huolimatta tekivät uskomatonta työtä koko sen päivän ja sen jälkeiset päivät myös melkein nukkumatta kellon ympäri.
Samoin tekivät Hikkaduwasta pelastuneet ja asiakkaita siellä auttaneet Marja-Leena ja Anne.
Pyydän teiltä hyvät ihmiset, olkaa ymmärtäväisiä kaikille tämän valtavan onnettomuuden uhreille, vanhempansa, läheisensä ja lapsensa menettäneille. Kuin myös turma-alueiden uhreille. Tehkää jotain hyvää ja hyödyllistä, auttakaa, älkääkä olko itsekkäitä ja typeriä.
Te, jotka olette kateellisia, että joillain on varaa matkustaa ulkomaille, olette varmaan jokainen käyneet joskus Tallinnassa tai Tukholmassa, onnettomuudet voivat tapahtua sielläkin tai matkalla sinne. Myös kotiinsa on moni kuollut, esim. tulipaloon.
Jokainen teistä, jolla on rakkaita ihmisiä, halatkaa heitä ja kertokaa se heille, sillä koskaan ette voi tietää, milloin on viimeinen hetki, kun rakkaanne näette ja saatte syliinne.
Toivotan voimia kaikille, älkää jääkö yksin, vaan hakekaa apua ja puhukaa asiasta, sillä asiantuntijoiden mukaan se auttaa. Pitäkää huolta läheistänne, jotka ovat olleet ja pelastuneet sen kaaoksen keskeltä ja auttakaa kaikkia paikallisia turman uhreja koko tuhoalueella uskonnosta ja maasta riippumatta parhaaksi katsomallanne tavalla.
Otan osaa kaikkien suruun, jotka ovat menettäneet läheisiään.
Vielä Telia-Soneran Suomen johdolle:
soitin keskiviikkoaamulla 30.12. teille ja puhuin Mikael Laineen sihteerin sijaisen kanssa (nimi itselläni tiedossa), (johtaja Anni Vepsäläinen ei ollut paikalla) kerroin hänelle Colombossa saamani idean: Poistakaa seuraavalta laskulta/antakaa alennusta kaikkiin tuhoalueelta lähettettyihin/vastaanotettuihin puheluihin/tekstiviesteihin, jotka onnistuttiin saamaan läpi. Sillä se ei todellakan aina ollut edes helppoa eikä aina onnistunutkaan. Ne eivät olleet yksikään mitään "hupipuheluita" vaan totisinta totta ihmisten löytymisen, uusista aalloista varoittamisen, ihmisten evakuoinnin ja huolestuneiden läheisten informoinnin takia tehtyjä.
Käsittämätön kommentti johtonne taholta oli, että ilmaispuhelut ruuhkauttaisivat verkkoja. Tälläistä vaaraa ei enää varmaankaan ole. Kuten Niinistö totesi, paikalliset lainasivat myös puhelimiaan ja heidän saamansa laskut tulevat olemaan heidän elintasoonsa (työ, jota todennäköisesti ei enää ole) nähden kohtuuttomia. Tekniikasta mitään ymmärtämättä uskon, että heidänkin puhelunsa pystytään kartoittamaan ja antamaan laskuissa hyvitykset.
Tämä olisi todellista auttamista, hyväntekemistä jonninjoutavien mainosten ja kampanjoiden ja "pulise kaverille koko päivä" ja "soita eurolla" -juttujen sijaan.
Tulen itse vaihtamaan sellaiselle operaattorille, joka tämän tekee periaatteellisista syistä, ja kehoitan kaikkia ystäviäni, sukulaisiani ja tuttaviani tekmään samoin. (kyse tässä ei ole omasta puhelinlaskustani ja sen suuruudesta, jos joku asian näin tulkitsee, tosin voisin senkin laskun summan lähettää Sri Lankaan auttamaan orpolapsia).
Jos olet jaksanut lukea tänne asti, hyvä, silloin ehkä olen tavoittanut kirjoituksellani yhden tarkoituksistani, kertoa, mitä meille tapahtui. Irja
Olen myös kiitollinen siitä, että monet ovat ymmärrätäneet tuhon laajuuden ja sen merkitykset koko Kaakkois-Aasialle ja sen ihmisille. Kuten myös meille monille täällä Euroopassa ja Suomessa.
Ymmärrän, että kaikki ovat järkyttyneitä ja tuovat sen esiin eri tavoin, ymmärrän shokista johtuvat reaktiot ja suuttumuksen. Myös sen, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä.
Olin itse mieheni kanssa lomalla Sri Lankassa. Olimme aamiaispöydässä Beruwelassa, kun ensimmäinen aalto siellä tuli rantaan ja puutarhaan ja alakerran huoneisiin rikkoen terassien ovia ja tuoden puutarhaan mm. veneitä mereltä n 09.32 tapaninpäivänä 26.12.
Kukaan hotellissa olijoista ei silloin vielä tajunnut tilanteen vakavuutta, koska sellaista vastaavaa ei ollut koskaan ennen tapahtunut. Oli täydenkuun juhlapäivä ja itsekin luulin, että se voi aiheuttaa nousuvettä. Seuraavien aaltojen aikana tilanteen vakavuus valitettavasti selvisi meille kaikille... ensimmäistä nuorta naista elvytettiin siinä onnistumatta jo ennen suurimpia aaltoja. Todellisen tilanteen vakavuuden tajusin itse, kun kuulin ensimmäisen kerran puhuttavan maanjäristyksistä merellä.
Mukana hotellissa oli kaikenikäisiä ihmisiä useista eri maista, pieniä lapsia, nuoria, keski-ikäisiä ja vanhuksia.
Kukaan hotellin henkilökunnasta eikä asiakkaista ei tajunnut tilanteen vakavuutta, ennen kuin aalto löi läpi hotellin aulan tuhoten koko ensimmäisen kerroksen ja ulottuen reilusti toiseen kerrokseen asti.
Jokainen yritti parhaansa mukaan pelastaa ja auttaa itsensä lisäksi, läheisensä ja muita lähellä olevia ihmisiä, ikään, kansalaisuuteen ja sukupuoleen katsomatta.
Itse joudun eroon miehestäni, joka taisteli muiden mukana hotellin ulkopuolella hengestään aaltojen lyödessä useita kertoja hänen ylitseen. Jotkut ulkona olleet pääsivät kiipeämään ja pelastautumaan palmuihin.
Minulla oli sekunnin murto-osa ollut aikaa päättää juoksenko ulos hotellista rannasta poispäin vai jäänkö hotelliin ja kiipeän rappuja niin ylös kuin pääsee.
Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon ja olen sen vuoksi nyt tässä tätä kirjoittamassa. Luultavasti toiminnallani sain mukaani muutamia muitakin ihmisiä lähtemään ylös, eikä ulos, jossa tuskin olisimme selvinneet taistelussa voimakkaita aaltoja ja niiden mukana tulevia mm autoja ym irtotavaraa vastaan.
Kukaan ei tiennyt montako aaltoa tulee, kuinka korkeita ne olisivat, kestääkö hotellin se osa romahtamatta, jossa olimme ym. (hotellin eteläpää romahti)
Kun esitetetään kritiikkiä siitä, ettei kerrottu ja ilmoitettu asiasta, haluan huomauttaa, että miten se olisi ollut mahdollista: monien kännykät katosivat huoneista merelle, katosivat kaaoksessa, mieheni kännykkä ui hänen kanssaan aalloissa, oma kännykkäni oli mukanani, siinä oli virtaa vain hieman, sähköä ei ollut, kännykkäverkot olivat joko tuhoutuneet tai ruuhkautuneet niin, että yhteyden saanti oli sattuman kauppaa.
Luulisi "viestintäalan asiantuntijoiden", mm. muutamien toimittajien, ymmärtävän edes nämä seikat, kun kritisoivat asiaa.
Näin paluukoneessa TV1 27.12. uutiset, joihin oli antanut raportin YLEn ulkomaantoimituksen esimies Reijo Lindroos, joka oli itse myös maassa lomamatkalla. Kiitos Reijo hyvästä ja asiallisesta informoinnista, sekä myös myöhemmin Suomessa antamistasi asiallisista ja todenperäisistä lausunnoista. Näkee, että olet todellinen ammattilainen.
Paikalliset ihmiset, jotka tekivät todella uskomatonta työtä pelastaessaan meitä ulkomaalaisia, mutta myös paikallisia, olivat ja ovat kaikki suuria sankareita.
Läheisellä temppelillä odottoaessamme emme tieneet, tuleeko uusia aaltoja ja kuinka monta, riittääkö se mäen nyppylä korkeudeltaan, jolla olimme.
Hotellien asukkaat olivat ympäri kylää eri temppeleillä, moskeijoilla ja paikallisten kotona evakossa, monet perheestään ja ystävistään/tuttavistaan/matkaseuraastaan eroon joutuneina. Oppaat löysivät meidät ensimmäiseltä evakuointipaikaltamme vasta iltapäivällä, ihme, että pääsivät paikalle ollenkaan, koska myös osa teistä oli tuhoutunut.
Paikallinen muslimikylä oli rannalta huuhtoutunut mereen, mutta silti he auttoivat meitä kaikin tavoin moskeijallaan, jonne meidän ryhmämme evakuoitiin myöhemmin yöllä. He eivät halunneet mitään korvausta avustaan, mutta keräsimme heille lentokentällä kuoreen rahaa, jotka vielä kylään takaisin menevät oppaat veivät heille kiitokseksi.
Paikalliset, monet kotinsa, perheensä ja ystävänsä menettäneet, antoivat vettä ja ruokaa, sekä ensiapua loukkaantuneille ja olisivat majoittaneetkin meidät ja monet muut. Oppaamme sai lopulta yöllä järjestettyä meille bussin, jolla meidät evakuoitiin Colomboon.
Aurinkomatkojen oppaat Ari ja Timo, jotka pysyivät rauhallisina ja toimintakykyisinä sekasorrosta, tiedonpuutteesta ja viestintäyhteyksien heikkoudesta huolimatta tekivät uskomatonta työtä koko sen päivän ja sen jälkeiset päivät myös melkein nukkumatta kellon ympäri.
Samoin tekivät Hikkaduwasta pelastuneet ja asiakkaita siellä auttaneet Marja-Leena ja Anne.
Pyydän teiltä hyvät ihmiset, olkaa ymmärtäväisiä kaikille tämän valtavan onnettomuuden uhreille, vanhempansa, läheisensä ja lapsensa menettäneille. Kuin myös turma-alueiden uhreille. Tehkää jotain hyvää ja hyödyllistä, auttakaa, älkääkä olko itsekkäitä ja typeriä.
Te, jotka olette kateellisia, että joillain on varaa matkustaa ulkomaille, olette varmaan jokainen käyneet joskus Tallinnassa tai Tukholmassa, onnettomuudet voivat tapahtua sielläkin tai matkalla sinne. Myös kotiinsa on moni kuollut, esim. tulipaloon.
Jokainen teistä, jolla on rakkaita ihmisiä, halatkaa heitä ja kertokaa se heille, sillä koskaan ette voi tietää, milloin on viimeinen hetki, kun rakkaanne näette ja saatte syliinne.
Toivotan voimia kaikille, älkää jääkö yksin, vaan hakekaa apua ja puhukaa asiasta, sillä asiantuntijoiden mukaan se auttaa. Pitäkää huolta läheistänne, jotka ovat olleet ja pelastuneet sen kaaoksen keskeltä ja auttakaa kaikkia paikallisia turman uhreja koko tuhoalueella uskonnosta ja maasta riippumatta parhaaksi katsomallanne tavalla.
Otan osaa kaikkien suruun, jotka ovat menettäneet läheisiään.
Vielä Telia-Soneran Suomen johdolle:
soitin keskiviikkoaamulla 30.12. teille ja puhuin Mikael Laineen sihteerin sijaisen kanssa (nimi itselläni tiedossa), (johtaja Anni Vepsäläinen ei ollut paikalla) kerroin hänelle Colombossa saamani idean: Poistakaa seuraavalta laskulta/antakaa alennusta kaikkiin tuhoalueelta lähettettyihin/vastaanotettuihin puheluihin/tekstiviesteihin, jotka onnistuttiin saamaan läpi. Sillä se ei todellakan aina ollut edes helppoa eikä aina onnistunutkaan. Ne eivät olleet yksikään mitään "hupipuheluita" vaan totisinta totta ihmisten löytymisen, uusista aalloista varoittamisen, ihmisten evakuoinnin ja huolestuneiden läheisten informoinnin takia tehtyjä.
Käsittämätön kommentti johtonne taholta oli, että ilmaispuhelut ruuhkauttaisivat verkkoja. Tälläistä vaaraa ei enää varmaankaan ole. Kuten Niinistö totesi, paikalliset lainasivat myös puhelimiaan ja heidän saamansa laskut tulevat olemaan heidän elintasoonsa (työ, jota todennäköisesti ei enää ole) nähden kohtuuttomia. Tekniikasta mitään ymmärtämättä uskon, että heidänkin puhelunsa pystytään kartoittamaan ja antamaan laskuissa hyvitykset.
Tämä olisi todellista auttamista, hyväntekemistä jonninjoutavien mainosten ja kampanjoiden ja "pulise kaverille koko päivä" ja "soita eurolla" -juttujen sijaan.
Tulen itse vaihtamaan sellaiselle operaattorille, joka tämän tekee periaatteellisista syistä, ja kehoitan kaikkia ystäviäni, sukulaisiani ja tuttaviani tekmään samoin. (kyse tässä ei ole omasta puhelinlaskustani ja sen suuruudesta, jos joku asian näin tulkitsee, tosin voisin senkin laskun summan lähettää Sri Lankaan auttamaan orpolapsia).
Jos olet jaksanut lukea tänne asti, hyvä, silloin ehkä olen tavoittanut kirjoituksellani yhden tarkoituksistani, kertoa, mitä meille tapahtui. Irja
Vastaukset 20
Vanhimmat
ja hankkinut tietoja alaisista ja muista suoraan johdolle ja puoluejohtajille Suomessa. Sonera on firma joka pitäisi kuopata... Osinhan se on jo tapahtunut.
Kiitos sinulle kun jaksoin kirjoittaa kokemuksestasi ja toivotan kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi. Noista kohteesi oppaista mainitsit pelkkää hyvää ja minulla on myös hyviä kokemuksia heistä, ovat olleet oppaina molemmat Thaimaan Pattayalla...Toivottavasti ihmiset ymmärtää että oppaat ovat olleet samassa tilanteessa kuin kaikki te muutkin siellä....ennen ku ku kritisoivat oppaista...tässä nyt ei taida olla päätä eikä häntää....hyvää uutta vuotta 2005 kaikille
koskettava kertomus. Samaa mieltä olen puhelinlaskujen suhteen. Miksi suomessa ei toimita fiksusti,kuten esim. Ruotsissa.
Kiitokset Irjalle asiallisesta, kiihkottomasta järjen äänestä. Viranomaistoimintaa on ollut turha syyttää. Kuinka tietoliikenneyhteyksien katketessa voidaan informaatiota siirtää? Savumerkeillä, vai? Ja koska katastrofin mittasuhteet eivät olleet KENENKÄÄN tiedossa, niin miten asia olisi voinut siirtyä reaaliajassa Suomeen? Esim. Nasan satelliittien kautta asiasta tiedettiin oitis, vaan tuskin näitä monitoreja tuskin keikkuu Tuomiojan tai Länsipurin joulupöydässä.
Ja vielä eräs seikka: mm. logistiikkaan ja infrastruktuurin rapautumiseen liittyviin perusasioihin kannattaa tutustua, ennen kuin alkaa vinkua ja arvostella asioiden toimimattomuutta. Thaimaan ilmatilaa ja lentokenttiä käyttävät muutkin kuin suomalaiset/pohjoismaalaiset. Skandinavian maista Suomi toimi nopeimmin ja tehokkaimmin, seuratkaana keskustelua Ruotsissa.
Juu, asiaa puhut. Luin ton sun tekstin, ja kyllä se pisti ajattelemaan...
Luin mielenkiinnolla kertomuksesi ja toivotan sinulle, perheellesi, ystävillesi ja sukulaisillesi voimia ja jaksamista näiden tapahtumien keskellä.
Yhdyn mielipiteisiisi kommenteissasi, että syyllistäminen on turhaa; samoin kateus ja "oman napansa" ajatteleminen.
Tälläisella hetkellä toivoisi jokaisen meistä ajattelevan miten montaa ihmistä tämä tapahtuma todella koskettaa, tavalla tai toisella. Ja toivoisi, että jokainen löytäisi itsestään edes hiukan inhimillisyyttä ja halua auttaa. Eihän kyse ole summista, jokainen antakoon sen mukaan mihin varaa on. Tärkeintä lienee kuitenkin itse ajatus; että edes yrittää ajatella itsensä niiden kovia kokeneiden tilalle ja todellakin ymmärtää, että kaikki apu on tervetullutta. Itsekkyys ei tässä maailmassa johda kuitenkaan pitkälle.
Kiitos sinulle kuitenkin kirjoituksestasi ja
voimia myös jatkossa!
Ota tämän traagisen tapahtuman huomioon,kunhan pöly on laskeutunut.Irjalle voimia.T:Pekka.
Keskustelu on ollut todellakin ala-arvoista täällä, sekaan on mahtunut joukko, joka tekee pilaa toisten kärsimyksillä. Jospa sinun juttusi pysäyttäisi ihmiset miettimään asiaa uudelta kantilta...Kiitos..
Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Oletettavasti sekin tulee saamaan muutaman ala-arvoisen kommentin, mutta älä välitä siitä. Suurin osa palstaa käyttävistä on nuoria poikia, joiden elämänkokemus ei riitä murhenäytelmän käsittelemiseen.
Minua alkoi eilen ottamaan niin paljon päähän tämän palstan kirjoitusten taso, että tein siitä oman analyysini. Jos kiinnostaa niin sen voi lukea täältä: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000006016561
"Te, jotka olette kateellisia, että joillain on varaa matkustaa ulkomaille, olette varmaan jokainen käyneet joskus Tallinnassa tai Tukholmassa, onnettomuudet voivat tapahtua sielläkin tai matkalla sinne. Myös kotiinsa on moni kuollut, esim. tulipaloon."
Ihmettelen suuresti tätä osuutta tekstissäsi. Anteeksi vaan. KATEUS, kuinka se voi millään tavoin liittyä tähän valtaisaan murheeseen, joka on ihmisiä kohdannut. Suurimmat menetyksethän ovat siellä missä on se suurin köyhyys, ja ne köyhät ovat yhä siellä.
Kateus ja matkustukseen liittyvä kohta liittyy eri palstoilla : mm Sonera Plaza, MTV3 jne lukemiini keskusteluihin, joihin viittasin kirjoitukseni alussa.
Näillä palstoilla on ollut mielipiteitä (joihin jokainen on oikeutettu), siitä että vain rikkaat matkustavat, ja pitääkö matkustaa olleenkaan ym.
Suuri Kiitos kaikille teille, jotka olette empaattisia ja ymmärrätte tuhon ja tuskan laajuuden ei vain täällä Suomessa, vaan myös tuhoalueilla.
Kiitos kannustavista viesteistänne Irja
ihmettelen myös tätä suomalaisten kateutta. Ei tarvitse olla rikas jos matkustaa. Toiset tuhlaa rahat tupakkaan ja alkoholiin... Miettikää itse,jos joka päivä laittaisitte ne rahat säästöön,vuodessa saisi ison summan kasaan,jolla voisi sitten tehdä ulkomaan matkan. Kyllä ns "köyhätkin" voi matkustaa säästämällä.
Täytyyhän jotain huvia köyhällä olla.Tosin alkoholia en käytä,mutta tupakkaa poltan(pieni paheeni)Eiköhän jokainen elä omalla tavallaan.
Vaikken rikas olekaan, aioin säästää ja matkustaa katastrofiseudulle tulevaisuudessa, että paikalliset saavat elantonsa.
Tarkoitus ei mitenkään ole rienata tai lyödä lyötyä, mutta kirjoittamaasi "Te, jotka olette kateellisia, että joillain on varaa matkustaa ulkomaille..." kommenttina vain sen verran, että kasvavalla vauhdilla kiihtyvä maailmanmatkailu on omalta osaltaan aiheuttamassa laajaa ympäristökatastrofia kasvihuoneilmiön muodossa. Saattaa tuntua kovalta, mutta itsekkäät lomalaisten osallistuvat toiminnallaan rikokseen, ei ihmisyyttä vaan koko biosfääriä kohtaan.
väheksymättä henkilökohtaisia koskettavia kokemuksia totean kuitenkin:
Ehdotus puhelinoperaattorin toteuttamasta eräiden puheluiden maksuttomuudesta kohdistuisi itsekkäästi vain suomalaisiin ja siten keskimäärin hyväosaisiin kansalaisiin. Ele ei mitenkään helpota katastrofin todellisten uhrien elämää; Indonesian ja Sri Lankan paikallisia asukkaita.
Valinnainen ehdotus: Voisimme mahdollisesti harkita lahjoittavamme seuraavaa suunniteltua lomamatkaa vastaavan summan Unicefin lastenavulle.
Tarinasi (=yksi monista) sai minut todella ajattelemaan, toki tiedän etukäteen vaarat jotka tallinnankin matkalla ovat.
Se ettei ole varaa matkustaa esim thaimaahan, uskon että nykysuomessa jokaisella on siihen varaa,
varsinkin kun hintataso siellä on se mikä on, sisiliskot ym matelijat ei paljoa maksa.
Uskon tallinnan reissullani palavan euroja enemmän kuin thai-matkailijoilla. tai sri lankassa käyvillä.
Olisikohan negatiivisiin kirjoitteluihin syynä kateus ? en usko sen olevan suurin syy, moni kirjoittaja ei vaan katso olevan tarvetta lähteä rypemään maapallon toiselle puolelle.
Itselläni on sama juttu, varaa olisi mennä, mutta tallinna riittää. Kesät kierrän Kotimaatani Suomea, siinä on katseltavaa koko ihmisiän ajan.
Puhelinlaskut tuntuu olevankin useimman matkaajan suurin murhe ! Tuskinpa se lasku on kestämätön kenellekään suomalaiselle, apu varmasti olisi tarpeen niin sri lankassa kuin thaimaassakin niille, jotka lainasivat puhelimiaan köyhille suomalaisille,
kaikenkaikkiaan tapaus on sellainen, ettei siitä kaikki toivu koskaan,
"Se ettei ole varaa matkustaa esim thaimaahan, uskon että nykysuomessa jokaisella on siihen varaa"
Vaikuttaa sille että rouva asuu ns. norsunluutornissa. Oletkos kuullut koskaan puhuttavan pitkäaikaistyöttömyydestä, pätkätöistä, ansiosidonnaisesta... jne. Tervetuloa tutustumaan suomalaiseen arkitodellisuuteen; astut vain ulos mersustasi tavallisessa suomalaisessa taajamassa ja jututat hiukan tavallista rahvasta... Ts. jos itselläsi ja omassa tuttavapiirissäsi jokaisella on mahdollisuus ulkomaanmatkailuun ei todellakaan kannata asiaa yleistää!
Jotakin järkevää
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000006020513
Olet sydämestäni Tervetullut Suomeen takaisin ja Palstalle kirjoituksesi kanssa.
karvani nousivat pystyyn lukiessani kertomustasi,
sydämeni ja ajatukseni ovat kanssasi,
Ihanaa että olet Olemassa