Ajatuksia

Kun olen seurannut näitä erilaisia keskusteluja ja mielipiteitä tällä palstalla on mielessäni käynyt monenlaisia ajatuksia. Tässä muutamia pohdintoja. Ihmettelen suuresti kaikkia näitä syyllisen, tai syyllisten etsimistä. Kysymyksessä on onnettomuus, joka vielä kaiken muun lisäksi sattui erittäin epäedulliseen aikaan, joulunvieton keskelle. Kuitenkin, minun mielestäni, kaikkien maiden viranomaiset, matkatoimistot, paikalliset ihmiset katastrofialueella ja monet aivan yksityiset henkilöt esim. erilaisten internetsivustojen ylläpitäjät ovat onnistuneet avussaan varsin hienosti, erityisesti kun otetaan olosuhteet huomioon. Ja aivan tavalliset ihmisetkin ovat rientäneet runsaskätisesti lahjoittamaan apuaan, kukin mahdollisuuksiensa mukaan. Se on minusta hienoa osallistumista. Suru mielessäni olen seurannut tätä tragediaa, joka on kohdannut niin suurta määrää ihmisiä. Perheenjäseniä on hukassa ja menehtynyt, ihmiset ovat menettäneet kotejansa. Voiko mitään suurempaa onnettomuutta tapahtuakaan? Tällä palstalla on esiintynyt paljon asiallista keskustelua, mutta myös jotain niin käsittämättömiä kommentointeja, että en olisi uskonut ellen itse olisi niitä lukenut. Jotkut näistä kirjoituksista henkivät sellaista kylmyyttä, että väkisinkin tulee mieleen kysymys, mistä nämä ihmiset ovat näin katkeria, tällaisessakin tilanteessa. Eräitä uhreja on jopa nimeltä mainiten käsitelty täällä aivan käsittämättömällä tavalla. Jotkut ovat vitsailleet asiasta, joka myös on jotenkin uskomatonta, näissä olosuhteissa. Huumorille, mustallekin sellaiselle, on aikansa ja paikkansa maailmassa. Se aika ei kuitenkaan ole nyt, eikä paikkakaan tunnu oikealta, ainakaan minusta. Olen myös ihmetellyt kommentteja, joissa joku kertoo tämän olevan jonkinlainen Jumalan kosto! Käsittämätöntä! Minä en ainakaan halua uskoa, että viattomia ihmisiä joutuisi jonkun Jumalan koston uhriksi, en ainakaan halua samaan taivaaseen näiden ihmisten kanssa, jotka niin väittävät.
Joillakin tuntuu olevan väärä käsitys myös avustusrahoista. Ei niillä korvata näille onnettomuuden uhreille pilalle mennyttä lomaa, vaan pyritään auttamaan paikallisia, kaiken menettäneitä ihmisiä uuteen alkuun.
Muutenkin, kun olen seurannut alueelta palanneiden ihmisten kertomuksia, he ovat poikkeuksetta kertoneet siitä uhrautumisesta ja avunannosta, jota paikalliset ihmiset ovat heille antaneet. Siitäkin huolimatta, että he ovat kokeneet itse saman onnettomuuden ja todennäköisesti saavat kärsiä siitä suunnattomasti enemmän kuin mitä muut.
Meistä jokainen suree ja käsittelee tällaista asiaa omalla tavallaan, joten osa näistä kylmistä ja ilkeämielisistä kirjoituksista saattaa olla tapaa purkaa itseään. En tiedä. Mutta kuitenkin, jos pahaa oloaan on purettava oksentamalla lisää pahuutta, niin minusta tällaisen henkilön olisi kiireesti haettava apua myös itselleen.
Lopuksi haluan välittää osanottoni uhrien läheisille. Aika muuttaa surun ja kaipauksen.
1128
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Olet oikeassa! Olisi tieten upeaa, jos tällainen keskustelupalsta olisi keskustelukäytössä, mutta kuten sanot "jos pahaa oloa on purettava oksentamalla lisää pahuutta ja ilkeyttä, niin minusta tällaisen henkilön olisi kiireesti haettava apua myös itselleen".

Mutta sillehän me emme mitään voi, mihin tarpeeseen kukin näitä palstoja käyttää. Ehkäpä monet kirjoitelmat kuitenkin palvelevat kirjoittajansa ahdistusta purkaen. Yrittäkäämme uskoa niin!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mies38 kirjoitti:

Kun olen seurannut näitä erilaisia keskusteluja ja mielipiteitä tällä palstalla on mielessäni käynyt monenlaisia ajatuksia. Tässä muutamia pohdintoja. Ihmettelen suuresti kaikkia näitä syyllisen, tai syyllisten etsimistä. Kysymyksessä on onnettomuus, joka vielä kaiken muun lisäksi sattui erittäin epäedulliseen aikaan, joulunvieton keskelle. Kuitenkin, minun mielestäni, kaikkien maiden viranomaiset, matkatoimistot, paikalliset ihmiset katastrofialueella ja monet aivan yksityiset henkilöt esim. erilaisten internetsivustojen ylläpitäjät ovat onnistuneet avussaan varsin hienosti, erityisesti kun otetaan olosuhteet huomioon. Ja aivan tavalliset ihmisetkin ovat rientäneet runsaskätisesti lahjoittamaan apuaan, kukin mahdollisuuksiensa mukaan. Se on minusta hienoa osallistumista. Suru mielessäni olen seurannut tätä tragediaa, joka on kohdannut niin suurta määrää ihmisiä. Perheenjäseniä on hukassa ja menehtynyt, ihmiset ovat menettäneet kotejansa. Voiko mitään suurempaa onnettomuutta tapahtuakaan? Tällä palstalla on esiintynyt paljon asiallista keskustelua, mutta myös jotain niin käsittämättömiä kommentointeja, että en olisi uskonut ellen itse olisi niitä lukenut. Jotkut näistä kirjoituksista henkivät sellaista kylmyyttä, että väkisinkin tulee mieleen kysymys, mistä nämä ihmiset ovat näin katkeria, tällaisessakin tilanteessa. Eräitä uhreja on jopa nimeltä mainiten käsitelty täällä aivan käsittämättömällä tavalla. Jotkut ovat vitsailleet asiasta, joka myös on jotenkin uskomatonta, näissä olosuhteissa. Huumorille, mustallekin sellaiselle, on aikansa ja paikkansa maailmassa. Se aika ei kuitenkaan ole nyt, eikä paikkakaan tunnu oikealta, ainakaan minusta. Olen myös ihmetellyt kommentteja, joissa joku kertoo tämän olevan jonkinlainen Jumalan kosto! Käsittämätöntä! Minä en ainakaan halua uskoa, että viattomia ihmisiä joutuisi jonkun Jumalan koston uhriksi, en ainakaan halua samaan taivaaseen näiden ihmisten kanssa, jotka niin väittävät.
Joillakin tuntuu olevan väärä käsitys myös avustusrahoista. Ei niillä korvata näille onnettomuuden uhreille pilalle mennyttä lomaa, vaan pyritään auttamaan paikallisia, kaiken menettäneitä ihmisiä uuteen alkuun.
Muutenkin, kun olen seurannut alueelta palanneiden ihmisten kertomuksia, he ovat poikkeuksetta kertoneet siitä uhrautumisesta ja avunannosta, jota paikalliset ihmiset ovat heille antaneet. Siitäkin huolimatta, että he ovat kokeneet itse saman onnettomuuden ja todennäköisesti saavat kärsiä siitä suunnattomasti enemmän kuin mitä muut.
Meistä jokainen suree ja käsittelee tällaista asiaa omalla tavallaan, joten osa näistä kylmistä ja ilkeämielisistä kirjoituksista saattaa olla tapaa purkaa itseään. En tiedä. Mutta kuitenkin, jos pahaa oloaan on purettava oksentamalla lisää pahuutta, niin minusta tällaisen henkilön olisi kiireesti haettava apua myös itselleen.
Lopuksi haluan välittää osanottoni uhrien läheisille. Aika muuttaa surun ja kaipauksen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu