EU:n jäsenvaltioiden kansainvälisille suuryrityksille räätälöimät verohelpotukset vääristävät kilpailua. Toistaiseksi komission tutkimukset tällaisista laittomista valtiontuista eivät ole ulottuneet Pohjoismaihin.
Näin kertoi tanskalainen kilpailukomissaari Margrethe Vestager, joka tapasi europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps.) tiistaina Strasbourgissa.
Tulilinjalla suuryrityksiä ja EU-maita:
Vestager oli Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän (ECR) kuultavana. Kilpailukomissaarilta kyseltiin ryhmäkokouksessa muun muassa komission kohua herättäneistä tutkimuksista, joissa tulilinjalla ovat joutuneet sekä kansainväliset suuryritykset että osa unionin jäsenvaltioista.
Googlen ja Gaspromin kaltaiset jättiläiset ovat olleet viime vuosina komission suurennuslasin alle epäiltyinä johtavan markkina-aseman väärinkäytöksistä Euroopassa. Samaan aikaan talouskurimuksessa kiemurtelevien jäsenvaltioiden on epäilty junailevan laittomia verohelpotuksia kansainvälisille suuryrityksille.
Belgiassa maksamattomia veroja:
Viimeisin käänne verovilpin saagassa nähtiin viime viikolla, kun komissio totesi Belgian Excess Profit -verojärjestelyn laittomaksi ja velvoitti valtion keräämään noin 700 miljoonaa euroa maksamattomia veroja kansainvälisiltä suuryrityksiltä.
– Olen Euroopan kansalaisten palvelija. Seuraamme kilpailua, jotta markkinat pysyvät avoinna. Näemme välillä jäsenmaissa kartelleja, jotka vääristävät kilpailua, Vestager luonnehti työtään ECR-ryhmälle.
Avoimuus lisääntynyt:
Kilpailukomissaarin mukaan edistystä on tapahtunut etenkin avoimuuden saralla.
– Olemme keskittyneet verosopimuksiin. Emme saa varmastikaan kaikkia käsiteltyä, mutta avaamme tapauksia, joissa on aihetta. Katsomme mieluusti eteenpäin. Jotkut maat, kuten esimerkiksi Irlanti, ovat jo reagoineet. Monessa maassa sopimuksia on muutettu avoimiksi.
Yhteisellä asialla:
Kuulemisen yhteydessä Vestager keskusteli Ruohonen-Lernerin kanssa kahden kesken verokilpailusta ja Pohjoismaiden tilanteesta. Molempia vaikuttajia yhdistää halu kitkeä laittomat valtiontuet ja monopolien väärinkäytökset.
– Näkisin, että tärkeintä on verkostoitua samanmielisten toimijoiden kanssa. Se on paras tapa edistää yhteistä asiaa, kilpailukomissaari sanoi.
Toistaiseksi komission verotutkimukset ovat Vestagerin mukaan keskittyneet Keski- ja Etelä-Euroopan jäsenvaltioihin.
Ruohonen-Lerner tapasi Vestagerin nyt ensimmäistä kertaa.
– Olen seurannut hänen työtään jo pidempään ja arvostan hänen ronskia otettaan. Tapaaminen oli erittäin hyödyllinen. Sovimme, että keskustelu jatkuu, Ruohonen-Lerner sanoo.
Näin kertoi tanskalainen kilpailukomissaari Margrethe Vestager, joka tapasi europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps.) tiistaina Strasbourgissa.
Tulilinjalla suuryrityksiä ja EU-maita:
Vestager oli Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän (ECR) kuultavana. Kilpailukomissaarilta kyseltiin ryhmäkokouksessa muun muassa komission kohua herättäneistä tutkimuksista, joissa tulilinjalla ovat joutuneet sekä kansainväliset suuryritykset että osa unionin jäsenvaltioista.
Googlen ja Gaspromin kaltaiset jättiläiset ovat olleet viime vuosina komission suurennuslasin alle epäiltyinä johtavan markkina-aseman väärinkäytöksistä Euroopassa. Samaan aikaan talouskurimuksessa kiemurtelevien jäsenvaltioiden on epäilty junailevan laittomia verohelpotuksia kansainvälisille suuryrityksille.
Belgiassa maksamattomia veroja:
Viimeisin käänne verovilpin saagassa nähtiin viime viikolla, kun komissio totesi Belgian Excess Profit -verojärjestelyn laittomaksi ja velvoitti valtion keräämään noin 700 miljoonaa euroa maksamattomia veroja kansainvälisiltä suuryrityksiltä.
– Olen Euroopan kansalaisten palvelija. Seuraamme kilpailua, jotta markkinat pysyvät avoinna. Näemme välillä jäsenmaissa kartelleja, jotka vääristävät kilpailua, Vestager luonnehti työtään ECR-ryhmälle.
Avoimuus lisääntynyt:
Kilpailukomissaarin mukaan edistystä on tapahtunut etenkin avoimuuden saralla.
– Olemme keskittyneet verosopimuksiin. Emme saa varmastikaan kaikkia käsiteltyä, mutta avaamme tapauksia, joissa on aihetta. Katsomme mieluusti eteenpäin. Jotkut maat, kuten esimerkiksi Irlanti, ovat jo reagoineet. Monessa maassa sopimuksia on muutettu avoimiksi.
Yhteisellä asialla:
Kuulemisen yhteydessä Vestager keskusteli Ruohonen-Lernerin kanssa kahden kesken verokilpailusta ja Pohjoismaiden tilanteesta. Molempia vaikuttajia yhdistää halu kitkeä laittomat valtiontuet ja monopolien väärinkäytökset.
– Näkisin, että tärkeintä on verkostoitua samanmielisten toimijoiden kanssa. Se on paras tapa edistää yhteistä asiaa, kilpailukomissaari sanoi.
Toistaiseksi komission verotutkimukset ovat Vestagerin mukaan keskittyneet Keski- ja Etelä-Euroopan jäsenvaltioihin.
Ruohonen-Lerner tapasi Vestagerin nyt ensimmäistä kertaa.
– Olen seurannut hänen työtään jo pidempään ja arvostan hänen ronskia otettaan. Tapaaminen oli erittäin hyödyllinen. Sovimme, että keskustelu jatkuu, Ruohonen-Lerner sanoo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
62 rikkainta omistaa nyt yhtä paljon kuin puolet maailman väestöstä
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1453079193352.html
http://yle.fi/uutiset/maailman_62_rikkainta_omistaa_saman_verran_kuin_puolet_maapallon_vaesta/8602895
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1453083755901
"Maailman superrikkaista lähes puolet on Yhdysvalloista.
62 rikkainta omistaa nyt yhtä paljon kuin puolet maailman väestöstä, kertoo hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam.
Rikkaimpien omaisuus on noussut 44 prosenttia vuoden 2010 jälkeen, kun taas 3,5 miljardin köyhimmän ihmisen omaisuus laski 41 prosenttia.
Maailman 62 rikkaimman ihmisen varallisuus nousi vuosien 2010–2015 välillä yli puoli biljoonaa dollaria. Köyhin puolikas menetti samaan aikaan biljoonan omasta varallisuudestaan.
Kansainvälisen hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin tuoreen raportin mukaan maailman rikkaat jatkavat rikastumistaan, ja köyhät köyhtymistään.
Superrikkaista lähes puolet on Yhdysvalloista. Eurooppalaisia on 17, ja loput tulevat esimerkiksi Kiinasta, Brasiliasta, Meksikosta, Japanista sekä Saudi-Arabiasta.
Rikkaimman prosentin omaisuus on yhtä suuri kuin koko muun maailman ihmisten yhteenlaskettu omaisuus.
Myös tuloerot rikkaimpien ja köyhimpien välillä kasvavat raportin mukaan. Köyhimmän viidenneksen tulot kasvoivat tuskin lainkaan vuosien 1988–2011 välillä. He elävät äärimmäisen köyhyysrajan alla eli alle noin 1,7 eurolla päivässä.
Sen sijaan rikkaimman kymmenyksen tulot nousivat 46 prosenttia.
Veroparatiisit yksi syy
Oxfamin mukaan suurin syy eriarvoisuuden kasvamiselle on rikkaiden verovälttely.
– Maailman johtajien huoli eriarvoisuuskriisin pahenemisesta ei ole toistaiseksi muuttunut konkreettisiksi teoiksi. Maailmasta on tullut paljon eriarvoisempi paikka, ja trendi kiihtyy, Oxfam Internationalin toimitusjohtaja Winnie Byanima toteaa.
Oxfam julkaisi raporttinsa ennen Davosissa järjestettävää Maailman talousfoorumin kokousta".
.
EU-komission verohelpotukset ovat yksi syy miksi maailman superrikkaiden omaisuus kasvaa köyhimpien kustannuksella nopeasti ja jatkuvasti. Rikkaiden pitäisi maksaa kymmenyksensä ja mieluiten progressiivisella verotuksella. He rikastuvat joka tapauksessa, mutta edes osa saataisiin verotuksen muodossa jaettua muille sekä ihmisten yleisen hyvinvoinnin kasvuun.
Ökyrikkaiden todellinen veroprosentti pitäisi olla 50%, silti he rikastuisivat koko ajan kiihtyvästi, mutta edes osa saataisiin yhteiskunnalle ja huono-osaisten elintason pitämiseen edes säädyllisenä.