Kaksi pappaa on purjehtimassa Skandinaviasta Pohjois-Amerikkaan, mutta pikkuriesaa riittää. Coastguard on joutunut pelastamaan kaksikon jo alkumatkan aikana 7 kertaa: Norjassa, Tanskassa, Skotlannissa, Irlannissa ja nyt viimeksi 3 pv sisään 2 kertaa Cornwallissa.
Papat sanovat, ettei palastukset mitenkään liity heidän purjehdustaitoihinsa, on vaan ollut huonoa tuuria. Lehtijutun mukaan ainakin jotkut coastguardin apuun turvautumiset ovat johtuneet tekniikkamurheista.
Kyllä kellä tahansa voi jokin tekniikkaongelma johtaa avunpyyntöön, mutta missä kulkee huonon tuurin raja. Nyt on kyse valtameren ylitykseen lähdöstä. Eikö kipparin ammattitaitoon kuulu veneen ja sen varustuksen riittävän hyvän kunnon arviointi ja kunnossa pitäminen?
http://www.ybw.com/news-from-yachting-boating-world/yachtsmen-rescued-seven-times-in-seven-months-16595
Papat sanovat, ettei palastukset mitenkään liity heidän purjehdustaitoihinsa, on vaan ollut huonoa tuuria. Lehtijutun mukaan ainakin jotkut coastguardin apuun turvautumiset ovat johtuneet tekniikkamurheista.
Kyllä kellä tahansa voi jokin tekniikkaongelma johtaa avunpyyntöön, mutta missä kulkee huonon tuurin raja. Nyt on kyse valtameren ylitykseen lähdöstä. Eikö kipparin ammattitaitoon kuulu veneen ja sen varustuksen riittävän hyvän kunnon arviointi ja kunnossa pitäminen?
http://www.ybw.com/news-from-yachting-boating-world/yachtsmen-rescued-seven-times-in-seven-months-16595
Vastaukset 24
Vanhimmat
Miesten purjehdusalue viimeisten 7 kk aikana oli huomattavasti vaativampi kuin kesäinen Saaristomeri: he olivat purjehtineet Norjassa, Tanskassa, Skotlannissa, Irlannissa ja nyt Cornwallin vesillä. Kaksi vrk sitten oli tarvittu Falmouth Coastguardin hinausapua takaisin satamaan, koska potkuriakseli oli katkennut.
Jos otetaan huomioon, että kysymys oli 7 kk ajasta ja kohtalaisen pitkistä purjehduksista vaativilla merialueilla vanhalla puuveneellä, kerran kuukaudessa sattunut yllätys ja rannikkovartioston apuun turvautuminen ei ehkä tarkoittanut totaalista osaamattomuutta. Voi hyvinkin olla, että 71-vuotialla eläkeläisillä (toinen ent. käsikirjoittaja ja toinen ent. USA:n armeijan helikopterilentäjä) oli ollut harvinaisen huonoa tuuria.
Nora nimisessä veneessä näyttää olevan pitkä puukspröötti ja puumasto. Hyvä, jos Nora pian on luotettavassa kunnossa ennen purjehtimista Pohjois-Amerikkaan. Ainakin sitä ja miehistöä on testattu!
Milloin itse olet viimeksi tarkastanut oman veneesi potkuriakselin? Akkuongelmat ovat tietysti tavallisempia. Niitä voi yllättäen tulla melko uusiinkin akkuihin.
Brittein saarten rannikot eivät ole kovin kesyjä säiden suhteen varsinkaan tähän aikaan vuodesta.
Aika veijareilta nuo jenkkikaverukset vaikuttavat ja kaikenlaista on jo sattunut. Aberdeenin lähellä oli tarvittu hinauspaua karilleajon takia. Muuten harmit ovat ilmeisesti olleet veneen mekaanisia ongelmia.
Mr Weise, an ex-US Army helicopter pilot, said: "We're having great fun. Everywhere we go the people are welcoming ... seamen are always helpful, even if they think you are crazy and don't know how to sail.
"One of the coast guard fellows said: 'You guys could sink.' And, I said, 'You know, there's worse places to die than at sea'."
Speaking to Canadian radio station CBC, he added: "I've done everything in life. I've skydived. I've flown helicopters. I've been to Vietnam and Alaska. You know, to me, it's just an adventure."
… But Mr Shapiro, a screenwriter and author originally from California, said he had been sailing since he was nine years old and insisted their vessel is "very safe and sturdy". He added: "We're taking the boat across the oceans and we're finding out things that nobody knew were wrong with it. It has nothing to do with seamanship. It's totally the mechanics of the boat."
The pair left Norway in July and anticipated it would take them a year to reach their final destination of Maine, USA.
Read more: http://www.cornishman.co.uk/American-yachtmen-rescued-seventh-time-months/story-28578968-detail/story.html#ixzz3xtvpAufa
Follow us: @CornishmanPaper on Twitter | Cornishmanpaper on Facebook
Norjaan rekisteröidyn kahvelirikisen Noran (colinarcher?) edellinen onnettomuus viime elokuussa oli sattunut, kun se oli yrittänyt ajaa Helmsdale Harbouriin Aberdeenin lähellä. Nora oli silloin ollut matkalla Kaledonian kanavaan. Helmsdalen satama olikin liian matala. Vene oli hinattu syvempään veteen, mutta se oli vaurioitunut eikä voinutkaan ajaa koneella. Se hinattiin toiseen satamaan. Hinauksen aikana toinen miehistä oli liukastunut Noran kannella ja oli joutunut käymään lääkärintarkastuksessa.
http://www.north-star-news.co.uk/News/Ross-lifeboat-aids-stricken-Norwegian-yacht-31082015.htm
BBC:n 20.1.16 julkaisemassa uutiskuvasta näkee, että Noran SB-kylki on kohtalaisesti hankautunut. Mr Shapiron mielestä hänen veneensä on yhä “very safe and sturdy”. Coast Guard oli kolmen vrk aikana kahdesti joutunut avustamaan Noraa. Coast Guard oli todennut, että jenkkimiesten velvollisuus on panna veneensä kuntoon ennen matkan seuraavaa vaihetta.
http://www.bbc.com/news/uk-england-cornwall-35357137
Uutisia lukemalla ja katselemalla tuli sellainen käsitys, että kaverusten paatti taitaa olla kohtalaisen ison huoltamisen tarpeessa. Ymmärrän kyllä, että brittiläistä rannikkovartiostoa harmitti, kun samaa norjalaisvenettä piti auttaa kahdesti peräkkäin ja aikaisemminkin sille oli sattunut saman tyyppisiä ongelmia Britannian alueella.
Aivan surkeeta jengiä ja pitäisi hävittää moinen purkki, jos siinä noin vikoja. Joku vielä ymmärtää? Pitää seitsemää kuukautta isona aikana ja kerran kuussa coast guardia vähäisenä määränä. Ei juma.
Käisitköhän väärin? Ei kai kukaan täällä ole pitänyt kerran kuussa tehtyjä avunpyyntöjä vähäisinä?
Seitsemän kuukautta on kyllä pitempi purjehdusretki kuin tämän palstan purjehtijoilla keskimäärin.
Toisin kuin luulet, varsinkaan nyt talviaikana Irlannin ja Englannin vesillä purjehtiminen ei todellakaan ole "aloittelijoiden puuhaa". Onko itselläsi enemmän kokemusta kuin noilla kahdella 71-vuotiaalla? Toinen on purjehtinut 9-vuotiaasta lähtien.
Hävitätkö oman veneesi, jos siihen tulee mekaanisia vikoja?
Coastguard antaa tiukkaa palautetta ja varottaa:
"It’s not of role the UK Coastguard, which is an emergency service, to arrange a vessel’s repairs or to move a vessel to a location that’s more convenient for the crew. When crews goes to sea, they need to take responsibility for the maintenance of their vessels and their own preparations to ensure their safety along route."
http://www.pbo.co.uk/news/coastguard-warning-after-two-yachtsmen-spark-multiple-rescues-25960
Kiersin yksin maapallon 10:ssä vuodessa Uuden-Seelannin ja Etelä-Afrikan kautta ja minut pelastettiin kerran, että kyllä voi joutua pelastetuksi. (Halli 7 klo 16-16:30)
Morjens! Tapasimme Chaguaramaksen satamassa silloin, kun olit lähdössä ja itse olin palaamassa samalta reitiltä. En ole toistaiseksi tarvinnut meripelastuksen apua, mutta koskaanhan sitä ei tiedä etukäteen. Hyvä, että maailmanlaajuinen meripelastusjärjestelmä on olemassa!
Älä sinä huoli, kyllä papat pärjäävät. Parempi se on merellä olla kuin netissä höpöttelemässä.
Merelle parempi kuolla kuin nettiin.
Siteerasit toisen "papan" repliikkiä, joka oil: 'You know, there's worse places to die than at sea'."
Mielestäni "huonompia paikkoja" (ja yhteiskunnalle huomattavasti kalliimpi vaihtoehto) on laitoshoitoon joutuminen ja siellä riutuminen. Noilla kahdella reippaalla senioripurjehtijalla jälkimmäisen paikan riski on varmaankin hyvin epätodennäköinen!
Taitaa tulla yhteiskunnalle paljon halvemmaksi järjestää muutama hinaustehtävä merelle kuin hoivapaikat laitoksessa. Tuntuu tarpeettomalta kritisoida kahden reippaaan eläkeläisen purjehduksia siksi, että ovat tarvinneet Coast Guardin apua kerran kuussa. Vene kuntoon ja purjehdus jatkuu!
Noiden pelastamistoimenpiteiden yhteishinta lienee jo 6-numeroinen summa rahaa joten voi kysyä kuinka paljon viranomaisia voi kuormittaa oman huvin takia?
Arvostan enemmän sellaista että jos matka katkeaa, oma vika ja homma jää siihen. Seuraavana vuonna uudelleen paremmin varustautuneena ja viisaampana.
Onkohan kukaan kiinnostunut siitä, mitä sinä arvostat?
Sinua tuntuu se kovasti kiinnostavan?
Miten rannikkovartiostojen suorittamien yksittäisten tehtävien hinta lasketaan?
Miten sinä Psykopaatti1 päädyit laskelmissasi 6-numeroiseen summaan noista seitsemästä avustustehtävästä? Laskitko meripelastusjärjestelmän ylläpidon palkka- ja kalustokustannukset mukaan, vai pelkät yksittäisten hinausten polttoaine- ym lisäkulut ? Eikö yhteiskunnalle maksa eniten se, että joka tapauksessa joudutaan ylläpitämään rannikkovartiostoja ja muita meripelastusjärjestelmiä?
Itse kuvittelen, ettei esim. Falmouth Coastguardille olisi tullut kovin isoja lisäkustannuksia siitä, että se kävi hinaamassa lähistöllä ajelehtineen veneen takaisin satamaan. Toinen uutisessa manittu hinaustehtävä oli Aberdeenin ulkopuolella ja se johtui karilleajosta.
Todennäköisesti huomattavasti kalliimpia meripelastustehtäviä ovat vaikkapa erilaiset helikoptereilla suoritetut tehtävät avomerellä. Sellaisista ei s/y Noran kohdalla kerrottu.
Entä onko suomalaislla veneilijöillä "puhtaat jauhot omassa pussissa"?
Meillä Rajavartiolaitos suorittaa vuosittain n. 2000 meripelastustehtävää, joista puolet on Suomenlahden alueella. Pääkaupunkiseudulla sattuu 600 meripelastusta vaativaa veneilyionnettomuutta vuodessa (lähde hs.fi/kaupunki)
Viime heinäkuussa yhden ainoan viikonlopun aikana Rajavartiolaitoksen Hgin yksikköön tuli yli 30 hälytystä meripelasyustehtävistä: konevikoja, polttoaineen loppumisia, karilleajoja tms.
Näiden lisäksi Meripelastusseuran vapaaehtoiset suorittavat meripelastustehtäviä. V. 2015 sillä oli 1648 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää 1345 alukselle.
Jos yhden matkan aikana (joka ei ole edes vielä päättynyt) pitää pelastuttaa itsensä 7 kertaa, kyllä se on jo lähellä viranomaisten hyväksikäyttöä. Jokainen ylimääräinen hälytys voi aiheuttaa kuolonuhreja muualla koska resursseja on rajallinen määrä. Jossakin menee raja jos esim. itse lähtisin vaikka pesusaavilla Tallinnaan ja sitten soittelisin pelastajille kilometrin välein.
Teit vertailun omaan "psykopaattimatkaasi" pesusaavilla Tallinnaan ja avun soittamiseen kilometrin välein. Rinnastuksesi ei tunnu fiksulta.
"Pappojen" tapauksessa purjehdusmatka oli pitkä sekä maileissa että ajassa mitattuna, tähän mennessä 7 kuukautta. Kerran kuussa oli sattunut joku ongelma, asianomaisten selityksen mukaan veneestä johtunut "mekaaninen ongelma". Sen takia oli jouduttu pyytämään apua. Siksi varmaankin uutiskynnys ylittyi ja krittiikkiä tuli, että eläkeläisten retki vanhalla puuveneellä on erityisen vaativa ja avuntarve oli toistunut.
Uutistietojen perusteella kysymys ei ollut kokemattomuudesta eikä merimiestaitojen puutteesta niinkuin sinun rinnastuksessasi oli ja on omien rantojemme meripelastustehtävissä usein ollut.
Eikö esim. hinauksen Falmouthiin olisi voinut keskeyttää, jos Coast Guardin veneelle olisi sen aikana tullut hengenpelastustehtävä?
Siitä en suinkaan ole eri mieltä, että vene täytyy pitää merikelpoisessa ja luotettavassa kunnossa. Jos siinä on ollut laiminlyöntejä, kritiikki on paikallaan. Odottamattomia yllätyksiä voi sattua kelle tahansa. Tosi huono tuuri on, jos niitä sattuu usein. Hyvä tuuri, jos elämässä tai purjehtiessa ei koskaan satu ikäviä yllätyksiä!
MIkä järjestö tämä "Coastguard" on kun se toimii Norjassa, Tanskassa, Skotlannissa, Irlannissa ja Cornwallissa? Tiedän kyllä suomalaisen sanan "rannikkovartiosto", jolla on varmaankin aivan oma vastineensa esim. Norjassa ja Tanskassa.
Toimii se Suomessakin.
For more information, please contact:
Lieutenant Senior Grade Jxxxx Txxxxxxx, Head of Investigation within the Crime Prevention Unit of the Gulf of Finland Coast Guard District, tel. 358 xxx xxx xxx.
http://www.raja.fi/the_border_guard/organization
Tällaisia paatteja näet kotivesillä:
http://www.intermin.fi/download/5c9495fbae29b56e6fd98b4233f8515668dad279.jpg
Falmouth Coastguard on maailman vilkkaimpiin kuuluvia pelastuskeskuksia. Töitä riittää ilman huviveneiden hätäkutsujakin:
Maritime Rescue Co-ordination Centre (MRCC) Falmouth, aka Falmouth Coastguard, is one of the busiest rescue co-ordination centres in the world and one of the most efficient. On average, it handles six or seven distress calls every day, around 2,300 a year
http://www.yachtingworld.com/features/falmouth-coastguard-61804#aQPcXz2TrFPsBffG.99
Ei kai kuitenkaan kotivesillä? Ei Suomen lippua eikä värikästä vinopunaista. Kuva on niinhuono, ettei nimestä saa selvää. Mikä alus?
Vartiolaiva Turva, uusilla suomenlipun väreillä.
http://www.raja.fi/rajavartiolaitos/rajavartiolaitoksen_alukset
Turvasta löytyy lisää kuvia sen IMO-tunnisteella IMO 9650377
https://www.google.com/search?q=imo 9650377&source=lnms&tbm=isch&sa=X&biw=1508&bih=991