salaisuus...
"Yksi tämän tutkimuksen tavoitteista oli pyrkiä ymmärtämään miksi kahdella
äidinkieleltään ruotsinkielisellä aviopuolisolla on suomenkielisiin verrattuna 40
prosenttia pienempi riski avioeroon. Tälle löytyi monenlaisia selityksiä.
Jo sosiaalisissa lähtökohdissa oli kieliryhmittäisiä eroja. Ruotsinkielisillä oli
keskimäärin parempi koulutustaso ja heidän vanhempansa olivat harvemmin
eronneet heidän lapsuudessaan. Myös eron kokeneilla oli parempi koulutustaso,
ja heidän vanhempansa olivat eronneet suomenkielisiä harvemmin. Parisuhteita
he olivat kuitenkin solmineet yhtä usein ennen nykyistä avioliittoaan.
Perusselitys ruotsinkielisten pienemmälle eroriskille on se, että heidän avioliitoissaan
meni tutkimuksen vastausten perusteella keskimäärin monin tavoin
paremmin kuin suomenkielisillä. Heidän parisuhteensa oli hieman useammin
hyvin onnellinen, ja heillä oli ollut lähes kaikista lähes kaikista tutkituista aiheista
vähemmän avioristiriitoja. Poikkeuksena oli vain vaimon työ, joka oli
aiheuttanut heidän parisuhteelleen jopa hieman useammin ongelmia. Positiiviset
parisuhdelöydökset kruunasi se, että ruotsinkielisillä oli vähemmän ajatuksia
eroamisesta. Ruotsinkieliset naiset erosivat tässä asiassa muista naisista paljon.
Ruotsinkieliset naiset kokivat siis avioliittonsa suhteellisen ongelmattomiksi.
Käsitys kumppanista oli muuttunut vuosien myötä ruotsinkielisillä muita
hitaammin kielteiseksi. Käsityksessä siitä, kuinka paljon kumppani panosti
suhteeseen, ei ollut kieliryhmäeroa. Myös uskottomuusongelmat olivat olleet
yhtä yleisiä kuin suomenkielisillä. Jos parisuhteessa esiintyi ongelmia, niistä
keskusteltiin harvemmin ulkopuolisten kanssa. Ystäviltä haettiin vähemmän
henkistä tukea.
Ruotsinkieliset olivat olleet selvästi enemmän tyytyväisiä kahdenkeskisen
ajan määrään kuin suomenkieliset. Tämä vahvisti parien yhteenkuuluvuutta.
Yhteisen ajan runsautta taas puolestaan selitti varmaankin se, että miltei puolet
ruotsinkielisistä eli harvaan asutulla maaseudulla. Suomenkielisistä harvaan
asutulla maaseudulla asui vain alle kymmenesosa. Maaseudulla elämäntapa ei
ole ilmeisesti yhtä stressaava kuin kaupungeissa. Myös suomenkieliset olivat
eronneet merkittävästi harvemmin maaseudulla kuin kaupungeissa ja maaseudulla
asuvien on todettu olevan muutoinkin onnellisempia kuin kaupunkilaisten.
Ristiriitojen ilmaantuessa huoli lapsista oli ruotsinkielisille huomattavasti
tärkeämpi syy pysyä yhdessä kuin suomenkielisille. Ruotsinkielisillä miehillä oli
hieman useampia lapsia kuin suomenkielisillä. Lasten merkitys korostui myös
siinä, että eronneet ruotsinkieliset hoitivat huomattavasti suomenkielisiä useammin
lapsia vuorotellen ja miehet tapasivat lapsiaan useammin.
Ehkä vastuu lapsista oli vaikuttanut siihen, että ruotsinkieliset miehet asuivat eronsa jälkeen
vähän useammin yksin kuin suomenkieliset. Naisilla ei ollut tätä eroa.
Ruotsinkieliset korostivat suomenkielisiä useammin yhdessä jatkamisen
syinä rakkautta, toisen arvostusta ja varsinkin miehet puolison luotettavuutta.
He pitivät parisuhteessa suomenkielisiä tärkeämpänä molemminpuolista arvostusta
ja kunnioitusta, kykyä tunteiden ilmaisuun ja asioista puhumiseen ja
jakamiseen sekä voimakasta rakkautta. Kotitöiden tasapuolinen jakaminen oli
heidän mielestään sen sijaan vähemmän tärkeää kuin se oli suomenkielisille.
Yleisin ruotsinkielisten eronneiden ongelma oli puolisoiden arvojen erilaisuus.
Avioeron kokeneilla naisilla tärkeimpiä erojen syitä olivat suhteen hoitamattomuus,
rakkauden ja läheisyyden puute, arvostuksen puute ja rakastuminen toiseen.
Miehillä tärkeimpiä syitä olivat uskottomuus, parisuhteen hoitamattomuus,
rakkauden ja läheisyyden sekä seksin puute ja rakastuminen toiseen. Myös eroon
päättyneissä suhteissa oli ollut useammin ristiriitoja vaimon ja miehen työstä.
Eroa oli harkittu vähän pidempään kuin suomenkieliset tekivät.
Harvat avioliitot
olivat purkautuneet alle vuoden kestäneen harkinnan jälkeen. Ero oli tullut
miehille vähän useammin yllätyksenä kuin suomenkielisille miehille. Eronneilla
naisilla oli ollut seksuaalisen halun puutetta vähän useammin kuin suomenkielisillä
ja miesten mielestä puoliso oli liian harvoin kiinnostunut seksistä.
Ruotsinkielisten mielestä parisuhde ei ollut hionut heidän persoonallisuudestaan
särmiä läheskään niin usein kuin se oli tehnyt suomenkielisillä.
Ruotsinkieliset miehet olivat kokeneet eronsa vähän vaikeampana kuin suomenkieliset, ja myös heidän selviämisensä erosta oli ollut vähän heikompaa. Eron
tuoma yleinen elämänmuutos oli koettu kuitenkin keskimäärin yhtä positiivisena kuin suomenkielisilläkin. Ruotsinkieliset kaipasivat harvemmin eronsa jälkeen
sosiaalista tukea perheeltä ja ystäviltä."
Väestöliitto - Yhdessä vai erikseen? sivut 233-235
http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/673288791c2fe8ee0e73155412d42d97/1453466830/application/pdf/2979010/Perhebarometri2013_web_1.pdf
"Yksi tämän tutkimuksen tavoitteista oli pyrkiä ymmärtämään miksi kahdella
äidinkieleltään ruotsinkielisellä aviopuolisolla on suomenkielisiin verrattuna 40
prosenttia pienempi riski avioeroon. Tälle löytyi monenlaisia selityksiä.
Jo sosiaalisissa lähtökohdissa oli kieliryhmittäisiä eroja. Ruotsinkielisillä oli
keskimäärin parempi koulutustaso ja heidän vanhempansa olivat harvemmin
eronneet heidän lapsuudessaan. Myös eron kokeneilla oli parempi koulutustaso,
ja heidän vanhempansa olivat eronneet suomenkielisiä harvemmin. Parisuhteita
he olivat kuitenkin solmineet yhtä usein ennen nykyistä avioliittoaan.
Perusselitys ruotsinkielisten pienemmälle eroriskille on se, että heidän avioliitoissaan
meni tutkimuksen vastausten perusteella keskimäärin monin tavoin
paremmin kuin suomenkielisillä. Heidän parisuhteensa oli hieman useammin
hyvin onnellinen, ja heillä oli ollut lähes kaikista lähes kaikista tutkituista aiheista
vähemmän avioristiriitoja. Poikkeuksena oli vain vaimon työ, joka oli
aiheuttanut heidän parisuhteelleen jopa hieman useammin ongelmia. Positiiviset
parisuhdelöydökset kruunasi se, että ruotsinkielisillä oli vähemmän ajatuksia
eroamisesta. Ruotsinkieliset naiset erosivat tässä asiassa muista naisista paljon.
Ruotsinkieliset naiset kokivat siis avioliittonsa suhteellisen ongelmattomiksi.
Käsitys kumppanista oli muuttunut vuosien myötä ruotsinkielisillä muita
hitaammin kielteiseksi. Käsityksessä siitä, kuinka paljon kumppani panosti
suhteeseen, ei ollut kieliryhmäeroa. Myös uskottomuusongelmat olivat olleet
yhtä yleisiä kuin suomenkielisillä. Jos parisuhteessa esiintyi ongelmia, niistä
keskusteltiin harvemmin ulkopuolisten kanssa. Ystäviltä haettiin vähemmän
henkistä tukea.
Ruotsinkieliset olivat olleet selvästi enemmän tyytyväisiä kahdenkeskisen
ajan määrään kuin suomenkieliset. Tämä vahvisti parien yhteenkuuluvuutta.
Yhteisen ajan runsautta taas puolestaan selitti varmaankin se, että miltei puolet
ruotsinkielisistä eli harvaan asutulla maaseudulla. Suomenkielisistä harvaan
asutulla maaseudulla asui vain alle kymmenesosa. Maaseudulla elämäntapa ei
ole ilmeisesti yhtä stressaava kuin kaupungeissa. Myös suomenkieliset olivat
eronneet merkittävästi harvemmin maaseudulla kuin kaupungeissa ja maaseudulla
asuvien on todettu olevan muutoinkin onnellisempia kuin kaupunkilaisten.
Ristiriitojen ilmaantuessa huoli lapsista oli ruotsinkielisille huomattavasti
tärkeämpi syy pysyä yhdessä kuin suomenkielisille. Ruotsinkielisillä miehillä oli
hieman useampia lapsia kuin suomenkielisillä. Lasten merkitys korostui myös
siinä, että eronneet ruotsinkieliset hoitivat huomattavasti suomenkielisiä useammin
lapsia vuorotellen ja miehet tapasivat lapsiaan useammin.
Ehkä vastuu lapsista oli vaikuttanut siihen, että ruotsinkieliset miehet asuivat eronsa jälkeen
vähän useammin yksin kuin suomenkieliset. Naisilla ei ollut tätä eroa.
Ruotsinkieliset korostivat suomenkielisiä useammin yhdessä jatkamisen
syinä rakkautta, toisen arvostusta ja varsinkin miehet puolison luotettavuutta.
He pitivät parisuhteessa suomenkielisiä tärkeämpänä molemminpuolista arvostusta
ja kunnioitusta, kykyä tunteiden ilmaisuun ja asioista puhumiseen ja
jakamiseen sekä voimakasta rakkautta. Kotitöiden tasapuolinen jakaminen oli
heidän mielestään sen sijaan vähemmän tärkeää kuin se oli suomenkielisille.
Yleisin ruotsinkielisten eronneiden ongelma oli puolisoiden arvojen erilaisuus.
Avioeron kokeneilla naisilla tärkeimpiä erojen syitä olivat suhteen hoitamattomuus,
rakkauden ja läheisyyden puute, arvostuksen puute ja rakastuminen toiseen.
Miehillä tärkeimpiä syitä olivat uskottomuus, parisuhteen hoitamattomuus,
rakkauden ja läheisyyden sekä seksin puute ja rakastuminen toiseen. Myös eroon
päättyneissä suhteissa oli ollut useammin ristiriitoja vaimon ja miehen työstä.
Eroa oli harkittu vähän pidempään kuin suomenkieliset tekivät.
Harvat avioliitot
olivat purkautuneet alle vuoden kestäneen harkinnan jälkeen. Ero oli tullut
miehille vähän useammin yllätyksenä kuin suomenkielisille miehille. Eronneilla
naisilla oli ollut seksuaalisen halun puutetta vähän useammin kuin suomenkielisillä
ja miesten mielestä puoliso oli liian harvoin kiinnostunut seksistä.
Ruotsinkielisten mielestä parisuhde ei ollut hionut heidän persoonallisuudestaan
särmiä läheskään niin usein kuin se oli tehnyt suomenkielisillä.
Ruotsinkieliset miehet olivat kokeneet eronsa vähän vaikeampana kuin suomenkieliset, ja myös heidän selviämisensä erosta oli ollut vähän heikompaa. Eron
tuoma yleinen elämänmuutos oli koettu kuitenkin keskimäärin yhtä positiivisena kuin suomenkielisilläkin. Ruotsinkieliset kaipasivat harvemmin eronsa jälkeen
sosiaalista tukea perheeltä ja ystäviltä."
Väestöliitto - Yhdessä vai erikseen? sivut 233-235
http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/673288791c2fe8ee0e73155412d42d97/1453466830/application/pdf/2979010/Perhebarometri2013_web_1.pdf
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sosiaalisempi kulttuuri.
Eikös siinä todettu että selittävä tekijä oli maaseudulla asuminen.
Mänga bor på landsbygden,man har en helt annan sammanhållning,med byföreningar,idrott,och mycket "sysselsättningar ",man bryr sig om sina grannar och medmänniskor.Mindre problem med gängbildningar bland ungdomen.Alla känner alla och man vågar ta itu med problemen innan de blir för stora.Självklart finns det både skilsmässor,kriminalitet,alkoholism och annat strul bland svenskspråkiga också.Underligt vore det annars.
Svenskpråkiga har större det här sociala nätet,många finskspråkiga som flyttat till södra Finland för arbetets skull har ingen att vända sig till när svårigheterna dyker upp.Alla nära och kära ,släkt och vänner är så långt borta.
Om man råkar i svårigheter så är nu inte socialbyrån den första hjälpen man söker,famlij och släkt och vänner ställer upp vid ,sjukdom,olyckor och dödsfall.
Mitä ihmettä?????? Ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä EI voi verrtata muutoin kuin RUOTSIA ja SUOMEA vertaamalla! Ja Ruotsissa avioero on HUOMATTAVASTI yleisempää kuin Suomessa! Ei näin eri kokoisia ryhmiä ylipäätään voi vertailla ikään kuin "samankokoisina" ja toisekseen mitään selkeää tilastointia ei tehdä Suomessa "ruotsinkielisistä" - ne ovat aina harhaanjohtavia! Suomi yksikieliseksi jo, että tällaisen etuoikeutetun ryhmän liiat kuvitelmat itsestään saadaan myös sillä samalla sekunnilla pois ja jalat maan pinnalle!! Alkaa riittää jo tämä suomalaisiin kohdistuva viha ja rasismi!
Valtavan suurta eroa Ruotsin ja Suomen välillä ei erotilastoissa ole, mutta Ruotsissa eroon päättyy 55 % avioliitoista, kun Suomessa eronneisuusluku on 51% - neljän prosentin ero varmaan näille rasisteille kertoo siitä, että ruotsin kieli on tähän syyllinen - rasistien logiikalla? Suomen- ja ruotsinkielisiä edelleenkin voi verrata VAIN suunnilleen samankokoista Suomea ja Ruotsia vertaamalla!
Ruotsilla on itse asiassa ollut jopa johto erotilastoissa koko MAAILMAN mittakaavalla. Ruotsi on siis ainakin ollut maailman erotilastoissa ykkösenä.
Anteeksi aloittaja, mutta aloituksesi ei ihan mennyt kyllä nyt oikein. Ruotsinkielisiä on maailmassa yli 9 miljoonaa, joista suurin osa asuu Ruotsissa. Ruotsi on maailman johtava maa, mitä tulee avioeroihin:
http://www.skilsmassa.com/statistik-pa-skilsmassor-i-varlden.html
Taas on yksi virasto valjastettu svekopropagandan tekoon!
Missään muussa maassa ei edes ymmärrettäisi tehdä tuollaisia "tutkimuksia"!?
Vaikka avioeroja olisikin vähemmän, niin sen selitykset ovat aina tarkoitushakuisia.
Todellinen syy on se, että pienillä vähemmistöillä on pienet "parisuhdemarkkinat", joka estää eroamisen vähäisempien syiden takia.
Mutta svekoiluun kuuluu tietysti ainakin vihjata, kuinka ruotsinkielisyys on tärkein onnellistuttava tekijä!? ;-)
Jos se olisi ruotsinkielisyys, Ruotsi maailman ainoana ruotsinkielisenä maana ei varmaan silloin olisi maailman avioerotilastojen ykkönen. Voimme keskustella RKP:läisten kanssa aiheesta ylipäätään vasta sitten, kun Suomen kielipolitiikka vastaa Ruotsin kielipolitiikkaa ja ruotsin kielen asema Suomessa vastaa suomen kielen asemaa Ruotsissa -tosin ei ihan täysin, sillä suomea puhutaan Ruotsissa enemmän kuin päinvastoin.
Tutkimusta kuinka onnelliseksi pakkoruotsi tekee suomenkieliset koululaiset?
Tietenkin surut ovat onnellisempia avioliitossa. Hehän pystyvät haukkumaan fennoja kun alkaa kiukuttamaan. Ketä fenno pystyy haukkumaan? Omaa puolisoaan tietysti.
Tämä oli pitkä kirjoitus joka osoittaa että pakkoruotsin lisäjsi suomalaiset kärsivät syrjinnästä. Ruotsinkielisten korkeampi koulutus antaa etua niin avioliitossa kuin terveydessä ja eliniässä. Tämä on suuri ongelma koska ruotsinkielisistä yli puolet 50% pääsee yliopistoon mutta suomenkielisistä vain 30% vaikka suomenkieliset ovat parempia koulussa.
Tässätätä.
Kansalliskielivaltion varjossa 2 – valtio turvaa ... - ilmarirostila
ilmarirostila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85248-kan...
Översätt den här sidan
8 okt. 2011 - Viime viikkoina on kiinnitetty huomiota ruotsinkielisten etuiluun ... ministeri ei puutu asiaan, ruotsinkielisten etuilu koulutuksessa saa jatkua.
Opetushallitus - Ruotsinkielinen koulutus ja varhaiskasvatus
www.oph.fi/opetushallitus/.../ruotsinkielinen_koul...
Översätt den här sidan
Ruotsinkielien koulutus ja varhaiskasvatus -toimintayksikkö edustaa Opetushallitusta ruotsinkielisen opetustoimen suuntaan. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat .
Ruotsinkielisten kiintiöt pudottavat suomalaiset yliopistoista ...
keskustelu.suomi24.fi › ... › Opiskelu › Pääsykokeet
Översätt den här sidan
21 maj 2013 - Kyllä ruotsinkieliseen koulutukseen saavat hakea myös suomenkieliset .... Nämä ruotsinkielisten etuilu-kielikiintiöt ovat todella ällöttävät, kuinka ...
Pakkoruotsi syrjii ja syrjäyttää - Suomen Uutiset
https://www.suomenuutiset.fi/pakkoruotsi-sivistysv...
Översätt den här sidan
Hän totesi, että nykyäänkin ruotsinkieliset palvelevat toisiaan ruotsiksi ja muille .... Kielipolitiikka on siis ennemminkin koulutus- ja työvoimapolitiikkaa ja tehokas työkalu ... ja/tai lahjattomia fiinin tavan etuilla itseään ahkerampia ja/tai fiksumpia.