lukio ja sen yksipuolisuus ja mitä siihen

kansantaloustiedettä voisi olla osana jonkun muun aineen kanssa, koska yksin se on liian pieni
perustelen sitä sillä, että ei sitä tartte kaikkien kansalaisten osata kaikin tavoin, vaan voisi olla
jonkin verran.

Tai sitten se voisi muodostaa puolikkaan aineen, josta saisi puoliksi kritisoidun
ja arvostellun taidon yo-kokeessa ja yksin yhden kokonaan arvostellun aineen.

Ehkä se voisi puoliksi yritysoppi-aineen kanssa.

Uskon, että se ei voisi olla missään nimessä vaikka 7 tai 8 kurssin kokoinen aine, koska rahavastuu
valtiossa menisi silloin kansalaisille, ei päättäjille. Kuten esimerkiksi puheet rönsyilis silloin liikaa.

parempi on pitää mielipiteet piilossa valtion talouteen liittyen. sitä paitsi, kuka sanoo, että vaikka
oppi velan ottaminen kannattaisi, kuten kansantaloustieteilijä on väittänyt. rahatiede ei ehkä johda
paremmuuteen.

haluttais tehdä tutkintorakenne sellaiseksi, että lukio kestäisi 3 vuotta, koulupäivä muodostuisi kuudesta puolentoisita tunnin jaksosta. ja lukuvuodessa olisi neljä sellaista jaksoa, koska viisi sellaista olisi liian lyhyitä sekä vuoden vaihteessa nykyisellään tulisi liian pitkä tauko.

jos se vuodenvaihteen tauko on vaikka viikko tai enemmän. viimeissä jaksossa, eli kolmannen vuoden kevään ensimmäisessä jaksossa olisi siinä puoltoista tuntia opinto-ohjausta. Eli kolmannen vuoden ensimmäinen kurssi olisi valinnainen jakso mitä tahansa ainetta,

joka olisi vailla filosofiaa, kuvataidetta, koska filosofiasta tulee turhanpäiväistä spekulaatiota ja kuvataiteesta tulee , mitä lukiossa on oppilaille tarjota. siten ensimmäisestä kurssista tulisi hieman pienempi kuin muut jaksot.

siten oppilas voisi kolmannen vuoden kevään ensimmäisellä kurssilla tunnustella kiinnostavaa ainetta. ja kolmannen vuoden viimeinen jakso olisi kokonaan yo-kokeesiin varten varattu. voisi harkita sitä, että kolmannen vuoden viimeisessä jaksossa eli kolmannessa jaksossa opinto-ohjauksen tilalla olisi varattu tilaa pienille tutustumisajoille, jolloin tutustuttaisiin aineisiin. siitä en osaa sanoa.

joka tapauksessa koulu olisi kahdeksasta neljään.

lukion tutkintorakenteen tekeminen on pitempi työ ja se vaatii paljon aikaa. en osaa tarkkaan sanoa, olisiko parempi kaksi puolentoista tunnin jaksoa putkeen vai kaksi tunnin jaksoa. se on varmaa, että pieni määrä kerralla kuten matikassa tai reaaliaineessa sen lyhyen ajan takia unohduttaa tiedot niistä.

suurpiirteisesti kannatan sitä, että olisi liikuntaa, lakitietoa, suomen kielen rakenneoppia, paljon kieliä, kauppatiedettä, biologiaa, fyssaa, kemmaa. pitkä matikka olisi pakollinen kaikille, jos on huono siinä, voisi käydä tuutoroinniksi lyhyen matikan. lyhyt matikka on turhaa. yo-matikassa voisi jakaa arvosanat huonommin menestyneiden kohdalla lyhyen matikan kaltaisesti ja pitkän matikan kaltaisesti. ne kummatkin lyhyt ja pitkä matikka muodostuisivat kuitenkin pitkän matikan kokeesta.

tämäkin artikkeli joidenkin silmissä ehkä näyttää ruudintäyteiseltä, mutta toisin kuin kielissä, luonnontieteissä, lakitiedossa, ne ovat faktaa lähestulkoon, ne muuttuvat vaikeasti ja niiden muuttumisvaikeuden takia ne eivät ole kaukana faktasta.

miksi panostaa sellaiseen, joiden perusteella ei päässyt minnekään, kun oppiaine, eli ajattelulta lähti useimmat perustelut alta pois. toisin kuin vaikka luonnontieteissä, perustelut ovat paljon pysyvämpiä.

lukiossa kannattaisi perustella liikunnan tärkeyttä ja poistaa muuttuvia aineita.
en väitä, että mikään maassa tai maailmassa olisi maallisessa mielessä faktaa, kuten väittäen fysiikassa sen olevan, mutta kauempana ihmistieteet ovat faktasta kuin se.

sitä paitsi ei ihmistieteitä tartte vaikka ihmistieteen kaltaisissa johtotehtävissä, kuka osaa sen perustella, että sellaisia tarttisi.

tarkoitin kolmannen vuoden ensimmäisellä jaksolla kolmannen vuoden kevään ensimmäisellä jaksoa, jossa olisi päivässä jotain muuta kuten opinto-ohjausta tai tutustumisia eri aiheisiin, joita yhteiskunnassa on.

kannattaisi tehdä niin ehkä, että jos nuori näkee erittäin vahvasti, että yliopistoon hän itse haluaa päästä, niin vaikka yliopistossa hän saisi korvata sen kursseilla lukion kursseja. Tai sitten niin, että panostetaan tällöin suuresti niihin aineisiin, jotka erittäin suuresti ovat toisistaan riippuvia ja sekä ovat suuresti faktamaisia. Tai jos hän tietää varhain, että juuri matikkaa yliopistossa hän haluaa lukea, niin sitten ei panostaisi kuten matikan kohdalla kuin vain sen kanssa erittäin läheisesti olleisiin aineisiin ja siihen itseensä eli matikkaan.

suuresti faktamaisia on vaikka vieraat kielet. Biologian ja kauppatieteet, lakitiedon ja kemian ja ehkä fysiikan saisi poistaa, että pääsisi suuresti panostamaan haluamaansa aineeseen. Kuten jos haluaa panostaa massiivisesti matikkaan, niin sitä auttaisi enemmän vieraat kielet kuin ehkä fysiikka, tai biologia tai kemia tai kauppatiede tai lakitieto kuten esimerkiksi.

toisalta lakitiedon lukeminen ehkä auttaisi rikollisuutta vastaan

yliopiston sivuaineiden tuntamattomuus ei ole ehkä esteenä. koska esim. puhtaassa matikassa ei ikinä ehkä tartte biologiaa, fysiikkaa, kemia, lainoppineisuutta tai kauppatiedettä

äskeisten aiheiden tuntemiseen voisi päästä vaikka kahdella johdantokurssilla, kuten fysiikka ja kemia yhdessä ja kauppatieto ja biologia yhdessä. se auttaisi sivuaineiden valitsemisessa. ja sivuaineita ei ehkä kannatta vaatia kuin yksi tai kaksi tai yksi tai kaksi omasta pääaineen erilaisuudesta.

kuten jos lukee matemaattista analyysia pääaineena, niin mahdollista olisi lukea sivuaineena toisenlaista matematiikan ainetta. kielet toimivat ehkä helppoina vastapainoina omalle pääaineelle.

yhteiskunta vaatii esim. yliopistossa opettajia aineiden kohdalla ja opettajat saattavat loppua.

lukiosta sanon sen, että matematiikasta, siis lyhyestä matematiikasta ei ole muuta hyötyä kuin tämän nykyisyyden melko yhtä vaikeissa osissa, eikä muissa, kuten matikan ykkös ja kakkos kurssit tai lähes niin ehkä, koska lyhyen matikan 2-kurssi on pitkää sellaista helpompi

ei-faktamaisesti sanon sen, että matematiikka pitäisi jakaa 2-3 kolmeen osioon, koska jos sitä laajennettaisiin tästä, ja jo nyt, siitä tulisi pelkkää pintaluovuuden, pintaälykkyyden, vannoutuneen muistamisen tapainen, eli se on sitä enemmän vain ulkoalukua, sen liian paljon kurssien takia. osiot pitäisi olla vähintään 6 kurssin suuria tai 8 kurssin tai 7 kurssin kokoisia.

ei kannata olla ennakkoluuloinen ja antaa menneisyyden päättää vaikka lähes kokonaan kurssikokonaisuuksien ja niiden osioiden määrän laajudet

matikka nostaa eniten luovuutta, jos se on ideointia tieteissä, koska faktat estävät ideoinnin poistumista ja vähenemistä, niin kuin matikassa.

sovellettu matikka on vähemmän faktamaista, sen tosiasioiden koskaan täydellisesti löytymisen takia, kuten kaikki tai tosi monet sovelletun matikan numeeriset löydöt ovat desimaallisia

yrittäjyyskasvatuksen opetus ei kannata, koska yrittäjäksi aikovat riittävät Suomessa ja jos heitä halutaan lisää, silloin loppuu sellaiset työntekijät, jotka eivät ole palkansaajia isommissa yrityksissä. lukiossa voisi opettaa pari kurssia kertomaan yrittäjyydestä, mutta ei varmasti enempää,

eikä ainakaan manipuloimaan heitä yrittäjäksi haluamiseen. manipuloiminen maalmassa on aina sitä, että silloin alkaa toimimaan ennenaikaisesti joka tapauksessa niin,

että siinä on suurempi luultavuus epäonnistua kuin toimia kannattavasti kokonaisvaltaisesti jo aikaisemmassa ajassa ja etenkin kokonaisavaltaisesti.

manipulointi tuottaa kaikkien ihmisten, jotka lähes ovat koko ihmiskunta ja joista manipuloija valitsee joka toinen hetki suuren joukon ihmisiä, että ajattelisi ennenaikasesti heitä kohtaan valiten koko kaikesta opitusta ajatuksistaan niin, että

mitään mahdollisia ajatuksia kaikesta itse opitusta ajatuksistaan ei jättäisi ennanaikesti ajattelematta heidän käyttäytymästä jättäen valiten pakonomaisesti jonkin ajatuksen aiheen, jonka nykyisesti tietää.

manipuloinnista kannattaa kertoa protestoiden sitä heille, jotka sitä kannattavat ja itsensä pakottaen olematta manipuloimatta. manipulointi on viestimistä.

kun kertoo yrittäjyydestä pitää kertoa myös sen ikävyydestä ja siitä, miksi jotkut ei halua tehdä sitä, koska muuten aikaa haaskantuu, mutta jotkut saa siitä käsitystä.

yrittäjyyttä ei kannata laittaa pakolliseksi mihinkään muuhun kuin lukioon varmaan. en vaan tiiä, kuinka paljon tarttee yrittäjiä tai onko heitä liikaa. lukiossa kannattaa kertoa myös yrittäjien tarvittavuuden.

Eikä yrittäjien tarvittavuus ole syy ihmisten manipuloimiseen, sitä paitsi yrittäjien tarvittavuus on aina ja ikuisesti vain arviointia. sitä paitsi, kun manipuloi, häviää aina muuttuen ajattelemisessa typerämmäksi.

kannattaisi muuttaa lukion kurssien määrä enintään kahdeksi vuodeksi, muita kieliä kuin ruotsi ja englanti eivät olisi pakolliset, muut kuin ranska ja saksa olisivat vähintään valinnaiset kielissä, mutta ei japani. englannilla, saksalla, ranskalla pärjäisi Venäjällä.

kauppatieteistä ei pitäisi tehdä edes valinnaiset, vaan yrittäjyyden kaksi tai yksi kurssi olisivat pakko saada ainakin keskiverrosti läpi. sitäpaitsi taloustieteestä ei tartte muuta tietää, kuin velan otto ei kannata ikinä, vaan supistaa menoja vaikka laajasti ottaen saadakseen talouden alijäämän olemattomaksi. taloustiede on puhtaasti täysin poissa eksaktisuudesta, ollen puhtaasti ihmistiede.

koska kaikki ihmiset pystyvät kritisoimaan ihmistieteissä, miksi alussa opettaa heitä niissä. koska eksaktisuus auttaa luovuutta, siihen pääseminen on parempaa kuin ihmistieteen tietäminen, eikä ihmistiede ole eksaktivisuutta, ihmistiede on fiktiivistä spekulointia, se on kaukana ollen nolla eksaktivisuudessa verrattaessa vaikka matematiikkaan.

kannattais ehkä laittaa lukion matikka sellaiseksi, että kahden kurssin jälkeen nykyinen lukiomatikka muuttuis alkeista lähteväksi yliopistomatematiikaksi.

koska lukiomatikka on nykyisellään tosi pinnallista ja siksi sen lähes joka-ainoassa kurssissa ei edetä hitaasti ja ihanasti perustellen, koska siksi se on ihanaa, koska se on niin syvällistä. Se on helppoa verrattuna siihen, kuinka vaikeaa se olisi nykyisellä lukion pinnallisuudella.

miksi kannattaa opettaa nykyistä lukion matiikkaa, koska se ei esittele matematiikkaa, eikä millään lailla se ole hyödyllistä, se ei motivoi lukemaan matematiikkaa verrattuna ihmistieteisiin

laittaisin lukion niin, että lukion matikassa 3-4 ekaa kurssia olisi pakollisia kaikille vähintään tai sitten neljä ekaa kurssia.

toisaalta, jos lukio olisi vain enimmäkseen kieliä ja luonnontieteitä, luonnontieteet olisi vain heille pakollisia, jotka haluavat sellaiseen. matikka olisi luonnontieteistä ainakin vähintään kaikille joko 3-4 kurssia pakolliset, koska se on monin tavoin kannattavaa opettaa sitä.

eka kurssi siitä eli matikasta olisi kaikenlaisen ei-liian helpon matikan opettamista sisältäen matikan esittelyn ja kakkoskurssi sisältäisi tärkeitä mahdollisia jos ne ovat sitä alkeismatikan oppimista, että

kolmoskurssista alkaen kaikki matikkakurssit olisi yliopistomatikkaa. yliopistomatikkaan tutustuminen olisi sivistystä

yliopistomatikan alkeiden oppiminen ei olisi liian vaikeaa. toisaalta koska matikan lukijoiden määrä pienesisi, sen vaatimusta voi nostaa. luonnontieteilijät lukiosi välttämättä kaiken ekan matikkakokonaisuuden, joka olisi ensimmäinen kahdesta tai kolmesta matikan kokonaisuudesta

ei-luonnontieteilijöille kolme tai neljä helpointa helpointa matikan kurssia olisi pakolliset.

eka matikan kokonaisuus sisältäisi 6-7 kurssia sitä ja se käytäisiin ekana vuonna,
kakkos matikan kokonaisuus sisältäisi 6-7 kurssia sitä ehkä,
jos oppiminen matikassa on vaikeaa niissä, niiden kurssien sisältöä voi pienentää ja tai opettamista niissä voi laajentaa.

jos lukio on kolmivuotinen, niin ehkä kolmas kokonaisuus otettaisiin mukaan ja sisältäisi 5-7 kurssia, riippuen ehtimisestä ja niiden laajuudesta ja se käytäisiin kolmantena vuonna. koska matikassa kehittyminen auttaa myöhemmissä kursseissa, siksi kokonaisuudet olisi eri vuosina.

kaksivuotinen lukio ei olisi ehkä huono, mutta ihmistieteiden poistaminen tuottaa säästöä, nopeutta, selkeyttä ja nopeus olisi monella tapaa ja resursseja säästyisi, koska ihmistieteissä ei olisi niihin, eli ihmistieteisiin tarvetta.

mutta pitkälle menevät matikka ja luonnontiede on varmaan vaikeaa. liian pitkä matikka on myös liikaa kustannusta ja huono