Kotimökki korpimailla kymmenien kilometrien päässä taajamasta. Ei ajokorttia, moponrenkkana ainoa kulkuväline. Raihnainen keho on sanonut työsopimuksensa irti jo ajat sitten, mieli on vielä hauraalla otteella elämän syrjässä kiinni.
Ihminen itse on epävarma, mutta työ- ja elinkeinotoimiston leima on selkeä: työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä.
Antaahan se karenssikin rytmiä eloon kerran vuodessa. Nyt olisi syytä ryhdistäytyä! Haalata itsensä työnhakukurssille, körötellä pappatunturilla kolmenkymmenen asteen pakkasessa maalikylille kirjoittamaan toiveikasta CV:tä.
Kainuulainen tarina, mutta totta myös muualla Suomessa.
Viime vuoden lopulla työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 342 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Määrä oli 16 000 suurempi kuin edellisen vuoden marraskuussa. Yli vuoden työttömänä olleiden luku oli kasvanut edellisvuodesta 21%, työllistettyjen määrä taas pudonnut lähes puolella.
Kuinkahan moni näistä työttömäksi kirjatuista on todellisuudessa työkykyinen? Tänään Oulun yliopistossa tarkastettava väitöskirja antaa jotain osviittaa.
Työterveyshuollon erikoislääkäri Raija Kerättären väitöskirjan aineisto on kerätty Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta, ja luvut ovat hurjat: yhden kunnan, Paltamon, kaikista työttömistä 27 % oli työkyvyttömiä avoimille työmarkkinoille, lisäksi 20 prosentilla todettiin kuntoutuksen tarvetta, 34 % työkykyarvioon ohjatuista todettiin työkyvyttömiksi.
Kerätär toteaa, että pitkäaikaistyöttömien työkyvyttömyyden taustalla ovat usein hoitamatta jääneet mielenterveyden häiriöt. Toimintakykyongelmia ja niiden taustalla olevia sairauksia ei kuitenkaan tunnisteta riittävän hyvin tavanomaisissa palveluissa eikä vaikeasti työllistyviä ohjata kuntoutuksen piiriin, Kerätär toteaa.
Miksi me leikimme virallisesti, että tämä väestönosa olisi vain työpaikkaa vailla? Uskooko joku tosissaan, että kun lisätään keppiä ja karenssia niin nämä ihmiset saadaan töihin?
Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina kaikissa ikäluokissa ja kaikilla koulutustasoilla. Valtava määrä osaamista ja koulutusta valuu päivittäin hukkaan, ja myös miljardien hintalappu muuttuu koko ajan suuremmaksi.
Samaan aikaan kun työttömyys kasvaa, hallitus leikkaa jo muutenkin riittämättömiä työllisyysmäärärahoja. ELY-keskusten ja TE-toimistojen voimavarat vähenevät jatkuvasti.
Olisi reilua ja inhimillistä siivota kortistoista edes ne ihmiset, joilla todellista työkykyä ei ole.
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3493039-merja-kyllonen-kortiston-kierteessa
Ihminen itse on epävarma, mutta työ- ja elinkeinotoimiston leima on selkeä: työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä.
Antaahan se karenssikin rytmiä eloon kerran vuodessa. Nyt olisi syytä ryhdistäytyä! Haalata itsensä työnhakukurssille, körötellä pappatunturilla kolmenkymmenen asteen pakkasessa maalikylille kirjoittamaan toiveikasta CV:tä.
Kainuulainen tarina, mutta totta myös muualla Suomessa.
Viime vuoden lopulla työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 342 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Määrä oli 16 000 suurempi kuin edellisen vuoden marraskuussa. Yli vuoden työttömänä olleiden luku oli kasvanut edellisvuodesta 21%, työllistettyjen määrä taas pudonnut lähes puolella.
Kuinkahan moni näistä työttömäksi kirjatuista on todellisuudessa työkykyinen? Tänään Oulun yliopistossa tarkastettava väitöskirja antaa jotain osviittaa.
Työterveyshuollon erikoislääkäri Raija Kerättären väitöskirjan aineisto on kerätty Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta, ja luvut ovat hurjat: yhden kunnan, Paltamon, kaikista työttömistä 27 % oli työkyvyttömiä avoimille työmarkkinoille, lisäksi 20 prosentilla todettiin kuntoutuksen tarvetta, 34 % työkykyarvioon ohjatuista todettiin työkyvyttömiksi.
Kerätär toteaa, että pitkäaikaistyöttömien työkyvyttömyyden taustalla ovat usein hoitamatta jääneet mielenterveyden häiriöt. Toimintakykyongelmia ja niiden taustalla olevia sairauksia ei kuitenkaan tunnisteta riittävän hyvin tavanomaisissa palveluissa eikä vaikeasti työllistyviä ohjata kuntoutuksen piiriin, Kerätär toteaa.
Miksi me leikimme virallisesti, että tämä väestönosa olisi vain työpaikkaa vailla? Uskooko joku tosissaan, että kun lisätään keppiä ja karenssia niin nämä ihmiset saadaan töihin?
Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina kaikissa ikäluokissa ja kaikilla koulutustasoilla. Valtava määrä osaamista ja koulutusta valuu päivittäin hukkaan, ja myös miljardien hintalappu muuttuu koko ajan suuremmaksi.
Samaan aikaan kun työttömyys kasvaa, hallitus leikkaa jo muutenkin riittämättömiä työllisyysmäärärahoja. ELY-keskusten ja TE-toimistojen voimavarat vähenevät jatkuvasti.
Olisi reilua ja inhimillistä siivota kortistoista edes ne ihmiset, joilla todellista työkykyä ei ole.
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3493039-merja-kyllonen-kortiston-kierteessa
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miksi sitten äänestit persuja?
Tekstin kirjoittaja on työläisnainen, joka nykyisin toimii Vasemmistoliiton edustajana europarlamentissa.
Työkyvytön ei ole sama asia kuin työtön ja tämä pitäisi tunnustaa myös lainsäädännössä. Edelläoleva kirjoitus hyvä juuri tämän esiintuomiseksi.
Kyllönen ollut loistava meppi!!
Katoppa vainoharhainen, joko se stalin ja molotoffi käski sinutkin töihin,ettei tarvi koko elää sosiaali pummina.
Mistä sen voisi katsoa?
Vaikea pala on hyvinvoivien kaupunkiporvarien tajuta pienen ihmisen vaikeuksia lakeuksilla. Mutta vasemmisto sentään yrittää hoitaa heidänkin mahdollisuuttaan säälliseen elämään.
Suuri osa työstä ei ole palkkatyötä ja suuri osa palkkatyöstä ajaa vain kapitalistisen tuhotalouden etua.
Suojeluskuntakerhossa ollut taas Jorman kanssa kinaa taskulampusta.
Sitä ahdistuksen ja pahan mielen määrää. Äiti varmasti paistaa aikamies-kerholaiselle pullaa. Illalla syöt sitten lääkärin määräämät lääkkeet ja ajoissa nukkumaan
Tuo on kamala kauhukuvaus ("Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina kaikissa ikäluokissa ja kaikilla koulutustasoilla. Valtava määrä osaamista ja koulutusta valuu päivittäin hukkaan, ja myös miljardien hintalappu muuttuu koko ajan suuremmaksi") ja varmasti totta.
Toistaiseksi Marxille ja Keynesille voidaan työn teorian perusteella haisttaa paskat, koska niissä teorioissa ei ole otettu huomioon ihmisiä, jotka eivät halua tehdä palkkatyötä.
Jo Platon ja Aristoteles antiikin Kreikassa tuumiskelivat, "kyllä pieni niukkuus aina työnteon voittaa".
Kodin ulkopuolinen palkkatyö on vain eräs työn muoto ja merkittävä osa siitä on vahingollista. Huono työ on kuin huono seksi. Kumpaankaan ei ole oikeasti tarvetta.
Työtä mutta ei mitä tahansa tuhokapitalisteja hyödyttävää työtä, vaan yleishyödyllistä työtä. Sellaista on vaikka kuinka paljon. Siksi tarvitaan valtion ja kuntien investointeja.