Vastoin yleisistä (länsimaista) historiantulkintaa ei ensimmäisen maailmansodan tuhoisinta taistelua suinkaan käyty länsirintamalla osapuolten tappioilla mitattuna. Se ei ollut Verdun eikä Somme vaan samana vuonna itärintamalla. Se oli Brusilovin suuroffensiivi joka aiheutti sen osapuolille noin 2 500 000 miehen tappiot. Esim Itävalta-Unkarin kokonaistappiot nousivat lähes miljoonaan mieheen joista lähes puolet sotavankeina.
Tuhoisin taistelu 1914-18 käytiin idässä
zxcvbnmk
50
953
Vastaukset
- G.C
Tuhoisuudella tarkoitetaan yleensä kaatuneita ja haavoittuneita. Sotavankien enemmistö kun pääsi aikanaan palaamaan kotimaahansa. Joten Somme on edelleen ykkönen. Muutenhan esimerkiksi toisen maailmansodan "tuhoisimmat" taistelut olisivat länsiliittoutuneiden eteneminen Saksaan huhtikuussa 1845, kun Wehrmachtin sotilaat antautuivat miljoonittain.
- G.C
Siis tietenkin huhtikuussa 1945.
- v....v....v....v....v
Väärin. On sotilaallisesti aivan yksi hailee menetetäänkö sotilas kaatuneena, haavoittuneena vai kadonneena jos haavoittuminen sitä luokkaa että sotilas on pysyvästi poissa vahvuudesta. Sotavangiksi jäänyt on menetys samalla lailla kuin kuollutkin. Hän ei enää ole käytettävissä. Suuri osa haavoittumista on lieviä ja sotilas palaa palvelukseen mutta jossain määrin hän taisteluarvonsa laskee. Mm. hän on tullut usein aremmaksi ja niinpä kerran tai useammin haavoittuneita siirrettiin usein pois esim. koulutus- tai takalinjatehtäviin.
- G.C
v....v....v....v....v kirjoitti:
Väärin. On sotilaallisesti aivan yksi hailee menetetäänkö sotilas kaatuneena, haavoittuneena vai kadonneena jos haavoittuminen sitä luokkaa että sotilas on pysyvästi poissa vahvuudesta. Sotavangiksi jäänyt on menetys samalla lailla kuin kuollutkin. Hän ei enää ole käytettävissä. Suuri osa haavoittumista on lieviä ja sotilas palaa palvelukseen mutta jossain määrin hän taisteluarvonsa laskee. Mm. hän on tullut usein aremmaksi ja niinpä kerran tai useammin haavoittuneita siirrettiin usein pois esim. koulutus- tai takalinjatehtäviin.
Sotilaallisessa mielessä juuri noin, mutta jos kyse on tuhoisuudesta sanan yleisessä merkityksessä, niin on mitattava oikeita tuhoja, kuten kuolleita. Tanskan miehitys 1940 oli maalle melkoinen tappio, mutta tuskin kukaan pitää sen yhteydessä tapahtuneita kahakoita "tuhoisina", vaikka koko Tanskan armeija antautui.
- MeAgain
"Muutenhan esimerkiksi toisen maailmansodan "tuhoisimmat" taistelut olisivat länsiliittoutuneiden eteneminen Saksaan huhtikuussa 1845, kun Wehrmachtin sotilaat antautuivat miljoonittain."
Länsiliittoutuneiden eteneminen Reinin itäpuolella epäilemättä oli varsin "tuhoisa" tappioiden suhteen. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten taistelutappioden suhteen ainoastaan saksalaisten talvioffensiivi selvästi ylittää loppuoffensiivissa syntyneet tappiot verrattavissa olevalla aikaskaalalla. Taistelu oli siis erittäin intensiivinen, vaikka saksalaiset olivat strategisella tasolla täysin altavastaajina. - kerrolisääää
v....v....v....v....v kirjoitti:
Väärin. On sotilaallisesti aivan yksi hailee menetetäänkö sotilas kaatuneena, haavoittuneena vai kadonneena jos haavoittuminen sitä luokkaa että sotilas on pysyvästi poissa vahvuudesta. Sotavangiksi jäänyt on menetys samalla lailla kuin kuollutkin. Hän ei enää ole käytettävissä. Suuri osa haavoittumista on lieviä ja sotilas palaa palvelukseen mutta jossain määrin hän taisteluarvonsa laskee. Mm. hän on tullut usein aremmaksi ja niinpä kerran tai useammin haavoittuneita siirrettiin usein pois esim. koulutus- tai takalinjatehtäviin.
Siinäpä taas 'älykästä tekstiä' Tampereen vuokrakasarmista.
..venäläisiä vankeja kuoli nälkään tuhansittain. Hirveesti tapettiin sielläkin.
Mutta:Verdun, Somme, Ypres, passhendaele. Harmi kun noista ajoista ja taisteluista ei tehdä elokuvia. Sodan piti olla se viimeinen sota...- G.C
Kyllä useankin elokuvan tapahtumat liikkuvat länsirintaman juoksuhaudoissa. Paras taitaa edelleen olla Lewis Milestonen Länsirintamalta ei mitään uutta vuodelta 1930. Hyvä on myös Jean Renoirin Suuri illuusio vuodelta 1937.
- liput-liehuen
saksalaisia kuoli Verdunissa "vain 87 000". Se ei ole sittenkään niin valtava määrä kun huomioi sen että taistelu kesti noin 10 kuukautta. Eihän se tee kuin 290 kuollutta päivässä. Ranskalaisia kuoli noin 130 000.
- näin-on-näreet
Totta. Brusilovin offensiivi kesällä 1916 oli ensimmäisen maailmansodan kokonaistappioilla mitattuna sodan tuhoisin taistelu. Jopa Wikipedia toteaa tämän:
https://en.wikipedia.org/wiki/Brusilov_Offensive
"The Brusilov Offensive (Russian: Брусиловский прорыв Brusilovskiĭ proryv), also known as the "June Advance",[3] of June-September 1916 was the Russian Empire's greatest feat of arms during World War I, and among the most lethal offensives in world history. Historian Graydon Tunstall called the Brusilov Offensive the worst crisis of World War I for Austria-Hungary and the Triple Entente's greatest victory, but it came at a tremendous loss of life."
Huomatkaa myös että ennen kesää 1918 se oli myös Ententen (Ranska, Britannia, Venäjä, Belgia ym) menestyksellisen sotilasoperaatio maasodassa ja ajoi Keskusvallat kriisiin. Se omalta osaltaan helpotti Ranskan ja Britannian asemaa. Venäjän armeijan kenraali Brusilov on eräs maailmansodan kiinnostavimmista sotapäälliköistä ja haki ennakkoluulottamalla taktiikalla ratkaisua jähmettyneeseen sodankäyntiin. Venäjän armeijan suurin ongelma sodassa oli ammushuolto ja huolto yleensäkin. Mikäli se olisi pelannut edes yhtä hyvin kuin länsivalloilla (puhumattakaan Saksan huollosta) olisi Venäjä saattanut ajaa Saksan tappioon jo vuoden 1917 alkuun mennessä eikä mitään Venäjän vallankumousta olisi koskaan edes tapahtunut.
Brusilov oli parempi komentaja kuin yksikään vastaava mitä Ranskalla ja Britannialla oli tarjoittavanaan. Vain USA:n Pershing oli samalla tasolla sekä muutama saksalainen.- G.C
Itse asiassa teksti kertoo vain, että Brusilovin offensiivi oli Venäjän asevoimien suurin saavutus maailmansodassa ja eräs maailmanhistorian "kuolettavimmista hyökkäysoperaatioista". Toki se oli sodan suurin taistelu kaatuneiden, haavoittuneiden ja vangittujen yhteismäärällä mitattuna. Jos lasketaan vain kaatuneet ja haavoittuneet, niin Somme pysyy sodan verisimpänä yhteenottona.
- Kaarle-Martel
On se siinä mielessä tuhoisa että ajoi Itävalta-Unkarin kuilun partaalle josta se ei koskaan toipunut ja lisäksi se nopeutti Venäjällä vallankumousta. Kiistaton tosiasia oli että Itävalta-Unkari menetti taisteluissa 980 000 sotilasta. Saksan tappiot olivat 350 000 eli melkein yhtä suuret kuin Verdunissa samana vuonna ja paljon pitemmällä aikavälillä (helmi-syyskuu 1916, 370 000)
- sanotaanvieläkerran
Kaarle-Martel kirjoitti:
On se siinä mielessä tuhoisa että ajoi Itävalta-Unkarin kuilun partaalle josta se ei koskaan toipunut ja lisäksi se nopeutti Venäjällä vallankumousta. Kiistaton tosiasia oli että Itävalta-Unkari menetti taisteluissa 980 000 sotilasta. Saksan tappiot olivat 350 000 eli melkein yhtä suuret kuin Verdunissa samana vuonna ja paljon pitemmällä aikavälillä (helmi-syyskuu 1916, 370 000)
Itävalta-Unkari oli siis keskusvaltojen HEIKOIN OSA, sen tuhoaminen itsensä uhrauksella oli jopa venäläiseltä typerä teko. Saksan vahvimmat joukot olivat aina lännessä.
- kerrotokilisäää
Harva hyvä komentaja käyttää viimeisiä reservejään yhtä turhaan hyökkäykseen.
- Pershing_the_loser
"Black Jack" Pershing ei ollut millään mittapuulla suuri sotilaskomentaja. Paremminkin yksi huonoimmista mitä historia tuntee. Oli kyllä hyvä kiusaamaan inkkareita ja Filippiinien muslimikapinallisia, mutta surkea nostamaan 25,000 miehen yhdysvaltalaisesta kaaderista oikeaa armeijaa eurooppalaista sotaa varten. Kun armeijaa oli rakenneltu ja pidetty sivussa taistelusta yli vuoden ajan 1917 - 1918, oli paras suoritus St. Mihielin rintamanpullistuman eliminointi heinäkuussa 1918. Kun sen jälkeen kokematon jenkkiarmeija lähti suurhyökkäykseen Argonnen kaistalla, oli tuloksena vain muutaman kilometrin maastovoitto, kymmenien tuhansien miesten tappiot, ja strateginen saavutus jonka arvo oli lähinnä täysi nolla.
- Iloinen-suomalainen
sanotaanvieläkerran kirjoitti:
Itävalta-Unkari oli siis keskusvaltojen HEIKOIN OSA, sen tuhoaminen itsensä uhrauksella oli jopa venäläiseltä typerä teko. Saksan vahvimmat joukot olivat aina lännessä.
"Saksan vahvimmat joukot olivat aina lännessä."
Saksan tappiot itärintamalla olivat suuremmat kuin länsirintamalla vuonna 1914 ja lähes yhtä suuret vuonna 1915. I maailmansodassa kuoli noin 10 miljoonaa sotilasta joista 3½ miljoonaa länsirintamalla ja 6½ miljoonaa muilla rintamilla. Mutta koska suurin osa on anglosaksisen propagandan aivopesemiä on heidän aivoissaan tilaa vain yhden rintaman tapahtumille I maailmansodassa.
- Kaarle-Martel
Brusilov oli hyvä sotapäällikkö ottaen huomioon tuon aikakauden reaaliteetit. Saksan loistavin operaatio oli lähettää Lenin Venäjälle ajamaan maa kaaokseen. Saksan onnettomuus oli taas se ettei se Kerenskin rimpuilun takia pystynyt riittävän ajoissa siirtämään noin 80 divisioonaa idästä länteen. Niitä oli roikotettava aina vuoteen 1918 asti ja viimeisessä vaiheessakin nuo puuttuvat 30 divisioonaa oli pidettävä turvaamassa itärintamaa. Ne olisivat menneet heittämällä läpi Pariisiin kevät-kesällä 1918.
USA lopulta toi Ententelle voiton.- Brusilov-hankki
Venäjälle Pyrrhoksen voiton. Tappiot ( 1,4 miljoonaa) söivät raskaasti sotilaiden taistelutahtoa ja luottamusta ylijohtoon. Hyökkäys kohdistui itävaltalaisiin joukkoihin. Saksalaisia vastaan se ei olisi onnistunut.
- Commonwealth_prevailed
USA ei tuonut ympäysvalloille voittoa. Yli 1,2 miljoonan miehen väliintulolla oli toki mahtava psykologinen vaikutus, mutta operatiivinen taisteluarvo oli lähellä nollaa. Ympäysvaltojen voiton saavuttivat britit ja heidän kansainyhteisönsä joukot.
- fghdfghdf
Älkää muuten uskoko sitä sontaa että Verdunin taisteluissa vuonna 1916 kaatui yli 370 000 saksalaista. Tosiasiassa saksalaisten kokonaistappiot olivat tuota luokkaa ja heistä menehtyi German Werthin tutkimusen mukaan jossa hän kävi läpi "Sanitätsbericht über das Deutsche Heer" aineistoa ja päätyi 21.2-10.09.1916 Verdunin rintamalta siihen että 81 700 saksalaista kaatui, katosi tai kuoli haavoihinsa.
- väestökato
Eiköhän jokainen tiedä missä 'aineistossa' sinä olet päivät pitkät. Venäjän tapoiot tosin olivat sitä mitä ne olivat. Maailmansodat ja kommunismi loivat muutenkin Venäjälle kestämättömän tilanteen jossa jokaista ukkoa kohden on viisi naista. Venäjällä nykyisin kaatuu nuoria miehiä päiteisiin, väkivalta rikoksiin sekä tietenkin Putinin aloittamiin sotiin. Venäläisistä tilastoista voi olla montaa mieltä, mutta esimerkiksi siirtolaisten määrä viittaa työvoimapulaan.
- v....v....v....v....v
Brusilovin offensiivi (kesäkuu-syyskuu 1916)
Austria-Hungary
567,000 dead and wounded
408,000 prisoners
975,000 all casualties
German Empire
350,000 all casualties
Yhteensä Keskusvallat: 1 325 000
Venäjän tappioiksi eri lähteissä arvioitu 1.4- 2.0 miljoonaa
https://en.wikipedia.org/wiki/Brusilov_Offensive
Länsivaltojen tappiot Sommessa:
Britit: 419,654
Ranska: 204,253
yhteensä.....623 907
Saksa: 465,000
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_the_Somme
Pelkästään Keskustavaltojen tappiot Brusilovin hyökkäyksissä olivat suuremmat kuin Sommessa Saksan, Britti-imperiumin ja Ranskan yhteensä. Ei taas kerran nähdään miten länsikeskeisyys vääristää historiantutkimusta. Tuskin Suomessa monikaan tietää Brusilovin offensiviistä mitään mutta monet ovat Sommen ja Verdunin kuulleet. Verdunin tappiot olivat peräti 7 kuukauden taisteluissa yhteensä "vain" 780 000.- MeAgain
"Pelkästään Keskustavaltojen tappiot Brusilovin hyökkäyksissä olivat suuremmat kuin Sommessa Saksan, Britti-imperiumin ja Ranskan yhteensä."
Minkä ei pitäisi yllättää ottaen huomioon Brusilovin hyökkäyksen saavuttaman läpimurron, millä on yleensä tapana tuottaa paljon tappiota vankeina.
"Tuskin Suomessa monikaan tietää Brusilovin offensiviistä mitään mutta monet ovat Sommen ja Verdunin kuulleet."
Todennäköisesti useimmat ensimmäisen maailmasodan kulusta lukeneet tuntevat Brusilovin hyökkäyksen, koska sitä on ahkerasti mainostettu myöhempien saksalaisten operaatioden esikuvana. Tämä kuva tarjottiin jo melko vanhassa A.J.P. Taylorin kirjassa. - mitäettajua
Sinä helvetin typerys! Itävalta-Unkari oli keskusvaltojen HEIKOIN OSA.
- gjdghjfgh
Hyvä että tämäkin aukko monien historiantietämyksessä nyt paikattiin.
- Buah-hah-hah
Puppeleilta meni taas jauhot suuhun. Myytit murtuvat. Länsi on itsekeskeinen. On ollut aina.
- etkösaahoitoa
Vanhan mielipuolen naurua?
- ghghhcghh
Sotilaalliset tappiot koostuvat miehistön osalta: kaatuneet, haavoittuneet ja kadonneet. Lisäksi muista kuin taistelusyistä kuolleet, haavoittuneet ja mm sairastuneet. Haavoittuneista osa palasi yksikköön, osa siirrettiin muihin tehtäviin, osa palautettiin siviiliin ja osa kuoli.
Itärintamalla kuoli enemmän sotilaita kuin lännessä jos siihen liitetään mm taistelut Balkanilla. Eräät arviot viittaavat siihen että Venäjä, Itävalta-Unkari ja Saksa olisivat menettäneet kuolleina itärintamalla 4.5 miljoonaa miestä kun länsirintamalla länsivaltojen ja Saksan sotilaita kuoli noin 3.4 miljoonaa.- saatkomitäänoikeinääliö
Höpsistä taas. Serbit eivät menettäneet edes yhtä paljon kuin ranskalaiset Verdunissa.
- niips
..venäjällä kuoli myös huonoihin varusteisiin ja nälkäänkin tuhansia. Miksi ei puhuta on syynä se, että venäläiset itse eivät välitä puhua. Idässä on on tehty niin paljon hirvittäviä ihmisten hävityksiä,murhia, kymmenet miljoonat on tapettu, ei yksinkertaisesti välitetä kuoliko 1 miljoona vai 2 miljoonaa, jossakin kahakassa silloin joskus.
Lännessä taas historian selvitys on aina tärkeää.. - zxcvbnmk
Krivosheevin mukaan Venäjän asevoimien tappiot ensimmäisessä maailmansodassa kuolleina 2 254 000 ja sotavankeina 3 343 000. Mutta epäilen vahvasti kuoliko todellakin vain 190 000 sotavankeudessa. 3 749 000 haavoittunutta.
- G.C
Miksi epäily? Keisarillinen Saksa pyrki pitämään sotavankinsa hengissä. Se ei ollut mikään Suur-Saksan valtakunta tai Neuvostoliiitto.
- zxcvbnmk
Totta siinä mielessä että Keisarilliset armeijat (Saksa, Venäjä ja Itävalta-Unkari) eivät tietoisesti tapattaneet sotavankeja. Toisaalta elintarviketilanne paheni niin rajusti varsinkin vuodesta 1916 lähtien että sotavankeja lienee kuollut suurempi osa kuin vain vajaat 6%.
- lopullinen-totuus
Brusilovin offensiivi oli ensimmäisen maailmansodan menestyksekkäin suurhyökkäys ja olisi voinut johtaa Itävalta-Unkarin täydelliseen ja lopulliseen romahdukseen mikäli Brusilovin rintaman ulkopuolella pohjoispuolella olleet venäläisjoukot eivät olisi epäonnistuneet omassa operaatiossaan. Saksa ei olisi siinä tapauksessa ehtinyt enää paikkaamaan syntynyttä aukkoa rintamassa. Itävalta-Unkari olisi ollut pakotettu rauhaan jolloin Saksan tilanne olisi ajautunut katastrofiin. Sitoihan Itävalta-Unkari noin 1.5 miljoonaa ympärysvaltojen sotilasta Italiassa, Balkanilla ja Venäjällä. Koko Euroopan historia olisi kirjoitettu täysin toisella tavalla. Venäjä olisi säilynyt keisarikuntana, Saksa olisi kokenut nöyryyttävän tappion ja olisi jo vuonna 1916 joutunut alueluovutuksiin. Puola, Baltia ja Suomi eivät olisi itsenäistyneet mutta Balkanille olisi syntynyt uusi Jugoslavia-niminen valtio. Usan ei olisi tarvinnut osallistua sotaan.
- MeAgain
"Brusilovin offensiivi oli ensimmäisen maailmansodan menestyksekkäin suurhyökkäys..."
Mihin ihmeeseen se jättää sadan päivän hyökkäyksen, joka ei melkein aiheuttanut mitään vaan oikeasti vei saksalaiset aselepoon? Ai, sinä tietysti irroitit sen kontekstista - siinä selitys ;)
"...olisi voinut johtaa Itävalta-Unkarin täydelliseen ja lopulliseen romahdukseen mikäli Brusilovin rintaman ulkopuolella pohjoispuolella olleet venäläisjoukot eivät olisi epäonnistuneet omassa operaatiossaan."
Sittenhän se liittyy pitkään listaan maanantaiaamun taktikointia. Mikäli Ranskan armeijan Lothringenin siipi olisi romahtanut rajataisteluissa -14, saksalaiset olisivat voineet unohtaa Schlieffenin ja lopettaa taistelun kaksipuolisella saarrostuksella. - niihkökerrolisääryppy
Itävalta-Unkari oli surkein kaikista, sen tuhoutumisella ei juuri olisi enää 1916 sotaa ratkaistu.
- eioooei
MeAgain kirjoitti:
"Brusilovin offensiivi oli ensimmäisen maailmansodan menestyksekkäin suurhyökkäys..."
Mihin ihmeeseen se jättää sadan päivän hyökkäyksen, joka ei melkein aiheuttanut mitään vaan oikeasti vei saksalaiset aselepoon? Ai, sinä tietysti irroitit sen kontekstista - siinä selitys ;)
"...olisi voinut johtaa Itävalta-Unkarin täydelliseen ja lopulliseen romahdukseen mikäli Brusilovin rintaman ulkopuolella pohjoispuolella olleet venäläisjoukot eivät olisi epäonnistuneet omassa operaatiossaan."
Sittenhän se liittyy pitkään listaan maanantaiaamun taktikointia. Mikäli Ranskan armeijan Lothringenin siipi olisi romahtanut rajataisteluissa -14, saksalaiset olisivat voineet unohtaa Schlieffenin ja lopettaa taistelun kaksipuolisella saarrostuksella.Oikeastihan minkä vanha pieru unohtaa on se, että Brusilovin hyökkäys kulutti Venäjän voimat kokonaan. Saksaan ei saatu naarmuakaan ja enää ei pystytty tekemään mitään merkittäviä hyökkäyksiä saksalaisia vastaan. Reservien kulumisesta kertoo jotakin se että vallankumouksellisia alettiin kutsua asepalvelukseen. Kusimutteri hylättiin asepalveluksesta epämuodostuneen käden takia.
- MikroHistorioitsija
Ketä kiinnostaa joku Rusilovin offensiivi?
Paljon tärkeämpää on selvittää se, millaista hammastahnaa suomalaiset miehitysjoukot käyttivät Äänislinnassa vuonna 1942. Odotan innolla historiantutkija Jukka Uunolaisen kirjaa aiheesta. Pitäisi tulla kauppoihin huhtikuussa. - vaaralistakuitenkiin
..olisipa hienoa, että suomessa tehtäisiin hyökkäysvaiiheesta elokuva. Suomi valloittaa karjalan takaisin.
Sellaisen pikkuisen suur-suomea ihannoivaa ja suomalaisten sotilaiten sankari tarinaa! ei iänikuista vasuri-kepu paskaa, missä tykinpiiput ampuvat aina ylhäältä alas, ei vasemmalta oikealle(idän suunnalta)... - kalevipoed
Onko Tampereen pierupoika peräti asialla, pelkästään länsirintamalla kuoli vuonna 1918 enemmän sotilaita kuin Brusilovin hyökkäyksessä yhteensä.
- tythdfghd
Vielä syksyllä 1918 Saksalla oli itärintamalla peräti miljoona sotilasta. Eli juuri se ratkaisevan suuri joukko joka olisi vienyt Saksan Pariisiin ja työntänyt britit kauemmas Kanaalin kapeikon rannikolta.
- ööööööääää
Ja jos se oltaisi sikrretty länsirintamalle, niin silloinhan Venäjälle oltaisi myönnetty voitto. Sotilaita pidettiin siellä itäalueiden väestön hallitsemiseksi, Baltian maiden asukkailla ei 700 vuoden maaorjuuden jälkeen ollut lämpimiä tunteita saksalaisia kohtaan. Venäjän heikot hyökkäykset lyötiin 1917 varsin pienellä porukalla.
- G.C
ööööööääää kirjoitti:
Ja jos se oltaisi sikrretty länsirintamalle, niin silloinhan Venäjälle oltaisi myönnetty voitto. Sotilaita pidettiin siellä itäalueiden väestön hallitsemiseksi, Baltian maiden asukkailla ei 700 vuoden maaorjuuden jälkeen ollut lämpimiä tunteita saksalaisia kohtaan. Venäjän heikot hyökkäykset lyötiin 1917 varsin pienellä porukalla.
Milloin oli 700 vuoden maaorjus? Saksalainen ritarikunta vakiinnutti valtansa nykyisten Viron ja Latvian alueella 1200-luvun puolivälin paikkeilla. Maaorjuus lakkautettiin Venäjällä 1860-luvulla. Ei tuosta tule kuin 600 vuotta.
Liettua taas oli suurimman osan tuosta ajasta joko itsenäinen tai unionissa Puolan kanssa. Eivät saksalaiset hallinneet siellä kuin jonkin lyhyen sotavuoden ajan. Liettuassa ei myöskään kehittynyt sen kummempia sym- tai antipatioita saksalaisia kohtaan. Päävihollinen oli vuosisatojen ajan Venäjä. - G.C
G.C kirjoitti:
Milloin oli 700 vuoden maaorjus? Saksalainen ritarikunta vakiinnutti valtansa nykyisten Viron ja Latvian alueella 1200-luvun puolivälin paikkeilla. Maaorjuus lakkautettiin Venäjällä 1860-luvulla. Ei tuosta tule kuin 600 vuotta.
Liettua taas oli suurimman osan tuosta ajasta joko itsenäinen tai unionissa Puolan kanssa. Eivät saksalaiset hallinneet siellä kuin jonkin lyhyen sotavuoden ajan. Liettuassa ei myöskään kehittynyt sen kummempia sym- tai antipatioita saksalaisia kohtaan. Päävihollinen oli vuosisatojen ajan Venäjä.Hups! Tarkistin tuon Baltian maaorjien tilanteen ja joudun korjaamaan sen verran, että saksalainen yläluokka poisti orjuuden alueiltaan kymmeniä vuosia ennen Venäjän tsaarin julistusta. Maaorjuus poistettiin Virosta (nyk. Pohjois-Viro) 1816, Kuurinmaalta (nyk. Länsi- ja Etelä-Latvia) 1817 ja Liivinmaalta (nyk. Etelä-Viro ja Pohjois-Latvia) 1819. Mikä lyhentää maaorjuuden niiden osalta "vain" noin 550 vuoteen.
- G.C
G.C kirjoitti:
Milloin oli 700 vuoden maaorjus? Saksalainen ritarikunta vakiinnutti valtansa nykyisten Viron ja Latvian alueella 1200-luvun puolivälin paikkeilla. Maaorjuus lakkautettiin Venäjällä 1860-luvulla. Ei tuosta tule kuin 600 vuotta.
Liettua taas oli suurimman osan tuosta ajasta joko itsenäinen tai unionissa Puolan kanssa. Eivät saksalaiset hallinneet siellä kuin jonkin lyhyen sotavuoden ajan. Liettuassa ei myöskään kehittynyt sen kummempia sym- tai antipatioita saksalaisia kohtaan. Päävihollinen oli vuosisatojen ajan Venäjä.Ja korjataan tuota maaorjuutta toisestakin päästä. Ritarikunnan mailla kun talonpojat olivat vapaita ihmisiä 1400-luvun puoleenväliin asti. Silloin lakkautettiin varsinainen orjuus (myös talonpojilla oli orjia), jonka seurauksena ryhdyttiin säätämään lakeja, jotka rajoittivat talonpoikien liikkumisvapautta. Näin ollen maaorjuuden aika Nykyisten Viron ja Latvian alueilla kesti 1400-luvun jälkipuoliskolta 1800-luvun alkuun eli yhteensä noin 350 vuotta.
Kuriositeettina mainittakoon, että Ruotsin kuningas Kaarle XI reduktioidensa yhteydessä vapautti myös Viron ja Ruotsin liivinmaan talonpojat maaorjuudesta. Tätä iloa kesti kuitenkin vain pari vuosikymmentä, se loppui ensin tsaarin joukkojen riehumiseen suuressa Pohjan sodassa ja sen jälkeen Venäjän vallan mukana tulleeseen maaorjuuden palauttamiseen. Mutta ei mikään ihme, että Virossa muistellaan "hyvää Ruotsin aikaa". - kerroihmeessä
G.C kirjoitti:
Hups! Tarkistin tuon Baltian maaorjien tilanteen ja joudun korjaamaan sen verran, että saksalainen yläluokka poisti orjuuden alueiltaan kymmeniä vuosia ennen Venäjän tsaarin julistusta. Maaorjuus poistettiin Virosta (nyk. Pohjois-Viro) 1816, Kuurinmaalta (nyk. Länsi- ja Etelä-Latvia) 1817 ja Liivinmaalta (nyk. Etelä-Viro ja Pohjois-Latvia) 1819. Mikä lyhentää maaorjuuden niiden osalta "vain" noin 550 vuoteen.
Ihanko 1816! No se varmaan paransikin piiskatut perseet. Oliko muuten niin hassusti, että oli sekä Venäjän että Saksan armeijassa kaukaisia sukulaisia joita inhotti virolainen piiskattu perse. Baltien elmä oli karua, ilman saksaa tai venäjää ei päässyt pirttiä pitemmälle vuoteen 1919 asti. Suomalaisilla oli asiat aina paremmin.
- viroluuseri
G.C kirjoitti:
Ja korjataan tuota maaorjuutta toisestakin päästä. Ritarikunnan mailla kun talonpojat olivat vapaita ihmisiä 1400-luvun puoleenväliin asti. Silloin lakkautettiin varsinainen orjuus (myös talonpojilla oli orjia), jonka seurauksena ryhdyttiin säätämään lakeja, jotka rajoittivat talonpoikien liikkumisvapautta. Näin ollen maaorjuuden aika Nykyisten Viron ja Latvian alueilla kesti 1400-luvun jälkipuoliskolta 1800-luvun alkuun eli yhteensä noin 350 vuotta.
Kuriositeettina mainittakoon, että Ruotsin kuningas Kaarle XI reduktioidensa yhteydessä vapautti myös Viron ja Ruotsin liivinmaan talonpojat maaorjuudesta. Tätä iloa kesti kuitenkin vain pari vuosikymmentä, se loppui ensin tsaarin joukkojen riehumiseen suuressa Pohjan sodassa ja sen jälkeen Venäjän vallan mukana tulleeseen maaorjuuden palauttamiseen. Mutta ei mikään ihme, että Virossa muistellaan "hyvää Ruotsin aikaa".Tsaari oli viisaampi ja luovutti saksalaiselle herralle etuoikeudet takaisin.
- hoihoijakkaa
G.C kirjoitti:
Milloin oli 700 vuoden maaorjus? Saksalainen ritarikunta vakiinnutti valtansa nykyisten Viron ja Latvian alueella 1200-luvun puolivälin paikkeilla. Maaorjuus lakkautettiin Venäjällä 1860-luvulla. Ei tuosta tule kuin 600 vuotta.
Liettua taas oli suurimman osan tuosta ajasta joko itsenäinen tai unionissa Puolan kanssa. Eivät saksalaiset hallinneet siellä kuin jonkin lyhyen sotavuoden ajan. Liettuassa ei myöskään kehittynyt sen kummempia sym- tai antipatioita saksalaisia kohtaan. Päävihollinen oli vuosisatojen ajan Venäjä.Leppoisaa oli Memelissä ja muissa Liettuan satamissa joita teutoonit hallitsivat, niinkö.
- G.C
hoihoijakkaa kirjoitti:
Leppoisaa oli Memelissä ja muissa Liettuan satamissa joita teutoonit hallitsivat, niinkö.
Miksei olisi ollut? Tosin teutoonit eivät hallinneet Liettuaa ja Memel oli saksalaisten perustama, rakentama ja asuttama. Tämän tunnusti myös Liettua vuoden 1422 Melnon rauhansopimuksessa, jossa määritelty saksalaisten ja liettualaisten välinen raja pysyi voimassa seuraavat 500 vuotta, vaikka valtakuntien nimet vaihtelivat.
- Wetterhoff
Brusilovin hyökkäykseen osallistui:
- 40 jalkaväki- ja 15 ratsuväkidivisioonaa
Niissä oli 630 pataljoonaa ja 447 eskadroonaa. Upseereita 13 592, 573 307 "pistintä" sekä 60 036 "sapelia". Konekiväärien määrä 2 372. Kenttätykkejä 1 926 joista 1 283 oli jalkaväkitykkejä (keveitä)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain2241556- 291403
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊611269Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!701242- 781204
Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?751172Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031163- 54998
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18962Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per177865