Katsoin eilen YLEn ohjelmaa jossa mamut siivosivat HKL-busseja. Siinä oli tekemisen meininkiä, ei mitään velttoilua.
Mamut ahkerampia työntekijöitä kuin suomalaiset
hgbvf
53228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Varmaan YLEn lavastama tilanne ja matut näyttelijöitä. Rikoksia ne kyllä tehtailevat ahkerasti.
Aidolta vaikuttaa, myös noiden siivouspalveluiden ostaja on tyytyväinen.
http://areena.yle.fi/1-2858351
Jakso 8: Mamut vievät meiltä työpaikat "Mamut vievät meiltä työpaikat". Maaretta Tukiainen selvittää asiaa sikalassa, bussivarikolla ja ohjelmistoyrityksessä.
57 min ti 12.1.2016
Matuissa ja mamuissa on suuri ero. Nyt maahantunkeutuvat arabit ja aiemmin ehkä työnperässä maahantulleet aasialaiset ovat työmoraaliltaan aivan eri planeetalta.
Sitten kun islamisti-matu-raiskaaja on -30 asteen pakkasessa pokasahan kanssa umpisessa hangessametsässä metsurin töissä, niin voisin jopa uskoa niiden tekevän töitä.
mAMUT AHKERAMPIA..HAHAHAHAHH...Irakilainen MTV3:lle: "Suomeen tullaan sossurahojen perässä"
https://www.youtube.com/watch?v=ZoO9_ZGjuss
Suomessa ei saa yleistää muita kuin persuja. Suuri osa mamuista tekee töitä, jotka eivät suomalaisille kelpaa ja sitten on mamuja joille ei kelpaa mikään työ. Eri kansallisuuksien työllistymísessä on suuriakin eroja.
Ylen ohjelmaa!!!! Hahahahahhahaa =DDDDDDDDDDD
...ja uskoi siihen!!! Katsookohan ap myös YLEn uutisia pysyäkseen kärryillä mitä maailmassa tapahtuu???!?!??
Salaliittohörhöt naureskelee muille vaikka ovat itse aivan pellejä.
Voi pikkuista, sattuiko pahasti? Ota suklaakeksi ja kaakaota... Kyllä se siitä! Millaisen pehmolelun haluaisit helpottamaan oloa??? :DDD
Vvievät työpaikat suomalaisilta saatana
Täh, lavastettu juttu. Tietysti ne nyt ovat mielin kielin, mutta työpäivät 7-16 ovat arabeille tuntematon asia.
Jos joku on erehtynyt esim. somalin palkkaamaan, niin syys- ja talvipimeillä aamulla seitsemäksi töihin, hoh, hoijaa !!
Olen nähnyt somali siivoojan töissä ja hän ei työllä itseään rasittanut - mutta eihän minulla ollutkaan TV kameraa mukaana
Somalia ei kehity mihinkään suuntaan ja arabimaat eivät olisi mitään ilman öljyä - muuta tuotantoa ei ole, joten kyllä se kertoo kaiken näistä muslimeista.
Saudi Arabiaan ja muualle muslimimaihin menee ulkolaiset työntekijät tekemään ne raskaat ja rankat mm. rakennustyöt, mitä muslimit ei kykene tekemään.
Siivooja elättää ilman yhteiskunnan tukia ainakin 10 muuta maanmiestään, hurraa.
jos 10% tulijoista työllistyy niin hyvä mutta mitäs muut saati suomalaiset työttömät?
Hyvin töitä tekevä arabi, buhahahahahahahah
Tikkaa vähän vanhempaakin mummoa ihan himoissaan, ei siihen Suomi-poika pystykään.
Katupartiolaiset Odinitkin hyötykäyttöön lunta luomaan.
Toivottavasti Vantaa tai Nurmijärvi tarjoavat heille ahkerille ne asunnot.
Vielä epäilet. Noin ahkerina he ohittavat asuntojonossa kaikki suomalaiset.
Nopea yhteys Kamppiin puristelemaan.
Kaale katteli Tornion rajalla kun pakolaista lappasi paksussa jonossa Suomeen.
Hai, nuoha tullee ja vie meiän työpaikat!
Tuo työ, en vaan heti muistanut, missä sen kuulin. Ai niin, Kuopion torilla, kun tuttu kaveri kysyi meiltä viime kesänä, että mitä työ täällä teettä.
Kesätoreilla saa ensi kesänä halvalla nahkatakkeja ja kamelinkarvahanskoja.
Mamuissa on eroa työhalujen suhteen eli mitä olen nähnyt niin jotkut afro-opiskelijat sun muut jotka opiskelevat Suomessa ilmaiseksi tekevät työtä rahoittaakseen opintoja. Erityisesti kenialaiset, ghanalaiset, kiinalaiset ja vietnamilaiset hoitavat saamansa työn koska muutoin heillä ei ole varaa opiskella Suomessa.
Ilmainen korkeakoulupaikka maksaa meille veronmaksajille sen 15-20 keuroa vuodessa. Kehitysapua, jos mikä vai mitä mieltä olet?
Eikös se ilmaisopiskelu nyt lopu mutta toki jo aloittaneet ulomaalaiset opiskelijat säilyttävät etunsa.
"Luomme tarkoituksella puitteet julmalle hyväksikäytölle" - Ay-liitto huolestui "väärästä työvoimapulasta"
Palkansaajien tutkimuslaitoksen keskiviikkona julkaistun Onko työvoimapula totta? –tutkimuksen mukaan ammatti voi päätyä Suomessa ”työvoimapula-ammatiksi”, vaikka työttömien määrä olisi moninkertainen avoimien työpaikkojen määrään verrattuna.
Esimerkkinä virhearvioinnista toimii selvityksen mukaan siivoustyö Uudenmaan alueella. Työvoimahallinnon käyttämä Ammattibarometri luokittelee sen työvoiman vaikean saatavuuden alaksi.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan tilastot eivät kuitenkaan tue luokitusta. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin pelkää tiedotteen mukaan, että tuloksena on lisääntyvän työttömyyden ohessa myös kasvava joukko työperäisen hyväksikäytön uhreja.
"Täysin suomalaista työelämää ja sen pelisääntöjä ymmärtämättömät ovat helppoja uhreja. On traagista, että luomme tarkoituksella puitteet julmalle hyväksikäytölle", Selin sanoo.
"Yksittäisen, työtä epätoivoisesti etsivän työnhakijan kannalta on suoranaisesti loukkaavaa, että hänet kategorisoidaan osaksi ”työvoimapula-alaa”, kun ongelma on siinä, että työtä ei löydy."
Selinin mukaan huomiota tulee kiinnittää erityisesti Suomessa jo asuvien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistymiseen. Tilastojen mukaan enemmän kuin joka viides Suomessa asuva, työvoimaan kuuluva ulkomaalainen on työtön.
"Jos tämän luvun annetaan karata, sementoimme työmarkkinoiden epätasa-arvon ulkomaalaistausten ja kantaväestön välillä. Tätä skenaariota pitää välttää hinnalla millä hyvänsä."
Rakennusliitto tyrmää suunnitelmat maahanmuuttajien massakouluttamisesta
He eivät ymmärrä itse alasta, suomalaiskulttuurista eivätkä kielestä mitään, Matti Harjuniemi sanoo HS:lle.
Rakennusteollisuuden mukaan työvoiman tarve rakennusalalla kasvaa, koska suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja ikäluokat pienenevät. Rakennusliitto työllistäisi ensimmäisenä nuoret duunarit. (ERIIKA AHOPELTO)
LUE MYÖS
Kymmeniätuhansia pakolaisia raksalle? - näihin lukuihin Rakennusteollisuus vetoaa
Rakennusliitto tyrmää Rakennusteollisuuden suunnitelman kouluttaa lähivuosina kymmeniätuhansia turvapaikan saaneita rakennusammattilaisiksi, kertoo Helsingin Sanomat.
- Ei tule mitään. Maahanmuuttajat aloittavat nollatilanteesta. He eivät ymmärrä itse alasta, suomalaiskulttuurista eivätkä kielestä mitään, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kommentoi HS:lle.
Harjuniemen mukaan ensin pitäisi löytää työtä nuorille, jo koulutetuille rakennusalan ammattilaisille.
Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari sanoo Iltalehdelle, ettei nuoria ja maahanmuuttajia pidä asettaa vastakkain.
- Molempia pitää työllistää. Ei se ole ratkaisu, että jätetään ulkomaalaiset työllistämättä, hehän ovat meillä joka tapauksessa, niin miksi he eivät voisi työllistyä rakennusalalle.
"Virolaiset voittaneet työpaikkakisan"
Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman luonnehtii Rakennusteollisuuden esittämiä lukuja turvapaikan saaneiden kouluttamisesta "aika isoiksi", mutta pitää rakennusalan edunvalvojan signaalia rohkaisevana.
Työ- ja elinkeinoministeriön te-palveluihin kuuluu muun muassa palkkatuki ja työkokeilu. Stenman muistuttaa, että työllistämisrahoista on tällä hetkellä pulaa, mutta mainitsee hallituksen viestittäneen, että maahanmuuttajien työllistymistä pyritään nopeuttamaan.
Karin mukaan rakennusalalla on kohtaanto-ongelma: työttömät ovat eri paikoissa kuin työt. Rakentaminen keskittyy yliopistokaupunkeihin, kuten Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun. Myös maahanmuuttajien muuttovirta kohdistuu pääasiassa kasvukeskuksiin.
Kantaväestöön kuuluvat syrjäseutujen rakennusammattilaiset eivät ole Karin mukaan pärjänneet työpaikkakilpailussa esimerkiksi virolaisille, jotka ovat "olleet halukkaampia tekemään pääkaupunkiseudun työt".
Savea, lehmänpaskaa, olkia, siinä se on, upeita rakennuksia mamuille. Turha mitään LVI-systeemejä rakentaa, kamiina tai nuotio vaan keskelle kämppää.
Suuret ikäluokat eli ennen vuotta 1952 syntyneet OVAT JO ELÄKKEELLÄ muutamia omassa yrityksessään työskenteleviä lukuunottamatta.
Onneksi näin, henkilökohtainen eläkeikä 64v 4kk tulee täyteen helmikuun lopussa, näkemiin Suomi.
entä kun kamerat poistu..... varmaan loppu työt heti.....
Joo sama kuin Afrikassa, niinkauan esitetään kun kamerat paikalla, ja kuka korjaa noi vesivahinko bussit tuon osaamattomuuden jälkeen ???
Turvapaikanhakijoiden työllistymisestä
Somaliasta ja Irakista kotoisin olevat työllistyneet heikosti – myös pitkällä aikavälillä
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on esitetty runsaasti väitteitä nopeasti massiiviseksi kasvaneen turvapaikkamaahanmuuton hyödyllisyydestä Suomen julkiselle taloudelle. Moni arvovaltainen taho on esittänyt, että pääasiassa Irakista ja Somaliasta [1] kotoisin olevista turvapaikanhakijoista on (potentiaalisesti) taloudellista hyötyä Suomelle ainakin pitkällä aikavälillä. Nämä väitteet perustuvat pitkälti oletuksiin turvapaikanhakijoiden työllistymisestä.
Osoitan tässä tekstissä Tilastokeskuksen rekisteritietoihin pohjautuen, että Somaliasta ja Irakista kotoisin olevat ovat työllistyneet heikosti kantaväestöön verrattuna myös pitkällä aikavälillä. Väitteet turvapaikanhakijoiden suotuisasta vaikutuksesta Suomen julkiselle taloudelle eivät siten perustu mitattavissa olevaan todellisuuteen. Somaliassa ja Irakissa syntyneiden heikko työllistyminen pitkälläkin aikavälillä on tullut Suomelle euromääräisesti laskettuna kalliiksi. Tekstin lopussa esitän kaksi keskeistä kriteeriä turvapaikkamaahanmuuton pitkän aikavälin vaikutusten realistiselle ennustamiselle.
Turvapaikkamaahanmuuttajien työllistymisestä julkisuudessa väitettyä
Turvapaikkamaahanmuuton taloudellisten vaikutusten potentiaalia ovat viime aikoina julkisuudessa ylistäneet muun muassa eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju, Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander sekä hieman epäselvemmin sanankääntein Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.
Kiander arvioi turvapaikanhakijoista koituvien kulujen ”kuittaantuvan” 10 vuodessa tai jopa nopeammin:
”– Kun nämä ihmiset kouluttautuvat ja työllistyvät, kulut kuittaantuvat kymmenen vuoden sisällä. Jos he työllistyvät nopeammin, velka kuittaantuu nopeammin, hän lisää.” [2]
Kiander esittää laskelman kestävyysvajeen pienenemistä kahdella prosenttiyksiköllä: tämä perustuu siihen että: ”Suomeen saapuu muutaman vuoden sisällä noin 100 000 ihmistä, jotka työllistyvät 3 – 10 vuoden sisällä maahan saapumisesta.”. [2]
Kangasharju ei puolestaan jätä minkäänlaista sijaa epäilylle turvapaikkamaahanmuuton hyödyllisyydestä:
” – Jos vain sallisimme itsellemme sellaisen elvytyksen, että ottaisimme näitä pakolaisia, lieventäisi se nykyistä väestön rakenneongelmaa. Pidemmällä aikavälillä tarvitsemme Suomeen tekijöitä, ja pakolaiset olisivat yksi keino lisätä työvoimaa. Pidemmällä aikavälillä he ehdottomasti auttaisivat meitä, sanoo Kangasharju.” [3]
Forsanderin mukaan somalinkielisten ja afgaanien työllisyys on tällä hetkellä heikko, mutta paranee ajan myötä:
”– Tämän tyyppiset tilastot kuvaavat aina sen tietyn hetken tilannetta, ja jos siinä on paljon vasta tulleita, niin se työttömyys on luonnollisesti korkea vasta tulleiden joukossa, Forsander selittää.” [4]
”Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriössä maahanmuuttajien työllistymistä tarkastellaan pidemmällä aikajänteellä. Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua maahantulosta maahanmuuttajien työllisyysaste läheneekin Forsanderin mukaan kantaväestön työllisyyttä.” [4]
Lainauksista ei käy tarkkaan ilmi, miksi Forsander puhuu aluksi erikseen somalinkielisistä ja afgaaneista ja seuraavaksi puolestaan kaikista maahanmuuttajista yleisesti. Käsittelen joka tapauksessa alempana kriittisesti Forsanderin väitteitä sekä TEM:n tutkimusten lukuja koskien että aiempia Forsanderin esittämiä väitteitä koskien somalialaisten työllistymistä.
Liikanen vastasi Yle:n Ykkösaamussa puolestaan näin, kun toimittaja kysyi voimakkaasti kasvaneen turvapaikkamaahanmuuton vaikutuksista:
”[…] Pitkällä aikavälillä on varmasti niin, että Suomen niinkun väestöongelmien, hyvinvointivaltion rahoittamisen suhteen… Se että meillä on ulkomaalaisia työntekijöitä enemmän, tukee talouden kehitystä. […]” [5]
En käsittele Liikasen lausuntoa jäljempänä, sillä siitä on vaikeaa saada tarkkaa selkoa, mitä hän yritti varsinaisesti sanoa turvapaikkamaahanmuuton vaikutuksista. Toki kyse oli elävästä haastattelutilanteesta.
Saatan vielä myöhemmin laajentaa tekstiä tästä kohdasta, mikäli julkisuudessa esiintyy enemmänkin yllä esitetyn kaltaisia lausuntoja turvapaikkamaahanmuuton taloudellisista vaikutuksista.
[Lisäys 13.10.2015]
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen:
“– Jos me tässä kotouttamisessa onnistumme, niin nämä ihmiset työllistyvät ja tilanne on päinvastainen, se vahvistaa kansantaloutta. Jos ollaan massoittain työttöminä, niin näkymä on kyllä huolestuttava, Kietäväinen sanoo.” [23]
Kietäväinen tuo ansiokkaasti esille sen mahdollisuuden, että massoittainen turvapaikanhakijoiden työttömyys on huolestuttavaa. Hänen kommentissaan jää kuitenkin vajavaiseksi analyysi siitä, miten todennäköinen tämä “kyllä huolestuttava” skenaario on suhteessa työllistymisen toteutumiseen. Kuten alla osoitan, saatavilla oleva objektiivinen informaatio viittaa Kietäväisen mai
mainitseman huolestuttavan vaihtoehdon toteutumiseen.
[Lisäys 14.10.2015]
Kokoomuksen kansanedustaja ja VATT:n entinen pääjohtaja Juhana Vartiainen Taloussanomien mukaan:”Vartiaisen mukaan on selvää, että Suomi tarvitsee lisää nuoria maahanmuuttajia. Suomi ikääntyy ja huoltosuhde horjahtelee. Maahanmuuttajat – sekä työperäiset tulijat että turvapaikanhakijat – voivat hyödyttää Suomea, mikäli he työllistyvät. ” [24]
Ensimmäisessä virkkeessä Vartiaisen mukaan on selvää, että Suomi tarvitsee nuoria maahanmuuttajia. Ilmeisesti hän tarkoittaa tällä myös turvapaikkamaahanmuuttajia, koska mitään erittelyä ei väitteessä ole tehty eri maahanmuuttajien välillä. Tämä selvyys on luonteeltaan kuitenkin ehdollista: se edellyttää turvapaikkamaahanmuuttajien työllistymisen. Alla selvitetään tämän ehdon täyttymisen ja todellisuuden välistä ei niin ristiriidatonta suhdetta.
[Lisäykset 16.10.2015]
Tilastokeskuksen kehittämispäällikön tehtävästä eläkkeelle jäänyt Pekka Myrskylä Keskisuomalaisessa:
“Tutkija: ‘Suomeen tarvitaan vielä lisää maahanmuuttajia‘” [25]
“– Pakolaiset ovat vasta muuttoliikkeen ‘optioita’ – heistä ehkä 40 prosenttia eli noin 9 000 saa jäädä Suomeen. Tältä osin väestövaje pienenee, mutta pakolaiset olisi sen lisäksi vielä työllistettävä ja se on vaikeampaa kuin vaikkapa virolaisten maahanmuuttajien kohdalla.” [25]
Artikkelin otsikossa (1. lainaus) Myrskylän siteerataan sanovan, että Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia. Tässä lausunnossa Myrskylä ei erittele, millaisia maahanmuuttajia Suomi tarvitsee. Artikkelissa (2. lainaus) Myrskylä toteaa kuitenkin, että pakolaiset olisi työllistettävä ja tekee myös tarpeellisen erittelyn hyvin eri lailla työmarkkinoille sijoittuneiden maahanmuuttajaryhmien välillä. Alla tarkastelen, kuinka suuria erot ovat myös pitkällä aikavälillä eri ryhmien välillä ja mitä tämä merkitsee euroissa.
“– Ilman muuttoliikettä työikäisten määrää vähenee joka vuosi tuon verran. Tarvitsemme siis saman määrän maahanmuuttajia, jos haluamme pitää työvoiman määrän ennallaan. Lisäksi suomalaisten maastamuutto vähentää työikäisten määrää, Myrskylä toteaa.”
Pienenä huomautuksena tähän, että työikäisten määrä väestössä ei ole määritelmällisesti sama kuin työvoiman määrä [6]. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä, kun työikäiseen väestöön kuuluu myös työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä [6]. Esimerkiksi Somaliassa syntyneistä 15–64-vuotiaista työvoimaan kuului vuonna 2011 vain 41 %, kun Suomessa syntyneillä tämä osuus oli 73 % ([8], Liitetaulukko 7).
“EVAn raportti julkaistiin eduskuntavaalien alla alkuvuonna. Osasitteko tuolloin kuvitella, että jo lokakuuhun mennessä Suomeen saapuu nykyinen määrä turvapaikanhakijoita?
– Ei kai kukaan osannut – eikä kukaan osaa sanoa kauanko tämä jatkuu.” [25]
Suomen muita Euroopan maita “vapaampi” turvapaikkalaki oli tiedossa jo 10 vuotta sitten. Näin MTV3 uutisoi 8.11.2005 ulkomaalaisvirastoa eli nykyistä maahanmuuttovirastoa lainaten:
“Somalialaisten, irakilaisten ja afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on nousussa. Ulkomaalaisviraston mukaan syynä on se, että Suomen linja turvapaikanhakijoiden suhteen on muita Euroopan maita vapaampi.” [26]
“- Uskon, että merkittävä syy on se, että Suomessa afganistanilaiset, irakilaiset ja somalialaiset saavat vähintään tilapäisen luvan, jos heille ei myönnetä kansainvälistä suojelua. Näin ei ole asia muissa maissa. Useimmissa maissa monille annetaan täysin kielteinen päätös ja käännytyspäätös, sanoo Ulkomaalaisviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana Vuorio.” [26]
Kuluneen vuosikymmenen aikana palautussopimusta ei ole saatu tehtyä esimerkiksi Irakin kanssa. Nyt tulokset tällaisesta turvapaikkapolitiikan valinnasta realisoituivat.
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Tuomas Välimäkeä lainataan Uuden Suomen artikkelissa:
“– Lyhyellä aikavälillä maahanmuutto kasvattaa julkisia menojamme, mutta se voi myös avata ennakoitua valoisampia näkymiä tulevaisuudessa, Välimäki kirjoittaa.” [27]
“– Maahanmuuttajien työllistyminen vähintäänkin hidastaisi työvoiman supistumisen vauhtia ja siten parantaisi Suomen talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia.” [27]
Ensimmäinen lainaus on esitetty heti sen jälkeen, kun artikkelissa kirjoitetaan nopeassa tahdissa massiiviseksi kasvaneesta turvapaikkamaahanmuutosta. Lainauksissa maahanmuutto käsitellään kuitenkin yhtenä kokonaisuutena, viittaamatta Suomeen aiemmin muuttaneiden Somaliassa ja Irakissa syntyneiden heikkoon työllisyyskehitykseen myös pitkällä aikavälillä.
Käsitteistä ja tilastoaineistosta lyhyesti
Ennen kuin käyn käsittelemään työllisyystietoja, esittelen käytetyt käsitteet ja tilastoaineiston. Käytän tässä tekstissä ja esitetyissä
tilastoissa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen käsitteitä ja määritelmiä työllisestä ja työllisyysasteesta [6].
Työllinen:
”Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.” [6]
Työllisyysaste:
”Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.” [6]
Tieto henkilöiden työllisyydestä (pääasiallisena toimintana), iästä ja syntymävaltiosta tulee suoraan Tilastokeskuksen paneelityyppisestä rekisteriaineistosta (FLEED-aineisto), joka on tutkimuskäytössäni. Maahanmuuttovuosiluokan olen määrittänyt siksi vuodeksi, jolloin ulkomailla syntynyt esiintyy ensimmäisen kerran FLEED-aineistossa. [7]
Laskin FLEED-aineistosta työllisyysasteet, työvoimaosuudet sekä henkilölukumäärät 10 suurimmalle maahanmuuttajaryhmälle ja Suomessa syntyneille eriteltynä ikäluokan ja maahanmuuttovuoden mukaan. Nämä luvut on esitetty tutkimukseni, Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous, ensimmäisen osan näillä tiedoilla päivitetyn version liitetaulukoissa 7–11. Taulukoista mainitut tiedot löytyvät vuosille 2011, 2007, 2003, 1999 ja 1995. [8]
Ekonomistien oletukset versus todellisuus
Paneudun tässä lyhyesti mm. Kianderin ja Kangasharjun esittämien oletusten ja todellisten työllisyyslukujen väliseen suhteeseen.
Taulukossa on 1 alla on esitetty ikävakioidut työllisyysasteet syntymävaltion ja maahanmuuttovuoden mukaan. Olen tehnyt ikävakioinnin, jotta väestöjen erilaiset ikärakenteet eivät vaikuttaisi vertailuun. Ikävakioimattomat luvut löytyvät tutkimukseni [8] liitetaulukosta 8, ja siinä luvut poikkeavat alla esitetystä korkeintaan parilla prosenttiyksiköllä soluittain.
Taulukossa 1 on Irakissa, Somaliassa ja Suomessa syntyneiden lisäksi Virossa ja Ruotsissa syntyneiden luvut vertailuryhminä. Virossa ja Ruotsissa syntyneillä olivat korkeimmat työllisyysasteet vuonna 2011 kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän joukossa: Virossa syntyneillä 69 % ja Ruotsissa syntyneillä 70 %. Nämä luvut ovat lähes samat kuin kantaväestöllä eli Suomessa syntyneillä, joilla työllisyysaste oli 68 % vuonna 2011.
Somaliassa ja Irakissa syntyneillä työllisyysasteet olivat sitä vastoin matalat. 2003–2011-muuttaneilla työllisyysaste oli vain noin 10–15 %. Vuosina 1994–2002 muuttaneistakin vain alle kolmannes oli työllisiä vuonna 2011.
Puheet siitä, että Irakista ja Somaliasta kotoisin olevat turvapaikanhakijat työllistyisivät 3–10 vuodessa, ovat näiden todellisten työllisyyslukujen valossa kuin paikasta, jota ei ole olemassa. Jo noin 20 vuotta maassa olleilla työllisyysasteet olivat vuonna 2011 vain noin 40 %. Somaliassa syntyneiden ikävakioitu työllisyysaste tässä pisimpään maassa olleiden ryhmässä, 37 %, oli vain hieman yli puolet kantaväestön vastaavasta luvusta.
Toisin sanoen Somaliassa ja Irakissa syntyneet ovat kaikkea muuta kuin ”lottovoitto” Suomen julkiselle taloudelle [9].
Taulukko 1. Ikävakioidut työllisyysasteet vuonna 2011 syntymävaltion ja maahanmuuttovuoden mukaan. Lähde: Tilastokeskus (FLEED-aineisto).
artikkelikuvasalminen1 http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/10/artikkelikuvasalminen1.png
Somaliassa ja Irakissa syntyneiden heikot työllisyysluvut eivät ole riippuvaisia kalenterivuodesta. Suuret erot työllisyysasteissa suhteessa kantaväestöön ja muihin maahanmuuttajaryhmiin esiintyvät samanlaisina esimerkiksi vuonna 2007.
Forsanderin esittämien lukujen kriittinen käsittely
Paneudun tässä tarkemmin Annika Forsanderin julkisuudessa esittämiin väitteisiin somalinkielisten/somalialaisten työllistymisestä. Käsittelen Forsanderin esittämiä väitteitä tarkemmin, koska hän on antanut asiasta jo pitemmältä ajalta lausuntoja, joissa hän viittaa tutkimuksista saatuihin lukuihin.
Kuten taulukosta 1 yllä kävi ilmi, Somaliassa ja Irakissa syntyneillä työllisyys on heikkoa myös pitkällä aikavälillä. Kaikkien ulkomaalaisten työllistymisen tarkasteleminen on heikko mittari Somaliassa ja Irakissa syntyneiden työllisyyden kehityksen arvioimiseksi, sillä erot ovat todella suuret maahanmuuttajaryhmittäin.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tutkimus, johon Forsander alussa esitetyssä lainauksessa viittaa, lienee TEM:n viime vuonna julkaisema ”Maahanmuuttajien työllistyminen: Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut” [10]. Siinä työllisten osuudet (työllisyysasteet) on esitetty kansalaisuusryhmittäin 18–64-vuotiaille vuosina 2000–2010 Suomeen muuttaneille. Sivulla 34 työllisyysasteet on esitetty maahanmuutosta kuluneiden vuosien mukaan. Pohjois-Afrikan ja Länsi-Aasian ryhmällä, johon Irak kuuluu, työllisyysaste on noin 40 % kymmenen vuotta maassa olleilla. Luku on suunnilleen sama 40 % vastaavalla Eteläisen Afrikan ryhmällä, johon Somalia kuuluu. Toisin sanoen TEM:n tutkimus ei tue väi
väitettä, että Somaliassa ja Irakissa syntyneiden työllisyysasteet olisivat lähellä kantaväestön lukuja pitkällä aikavälilläkään.
Tulokset ovat samanlaiset myös TEM:n vuona 2013 ilmestyneessä tutkimuksessa (s. 67–68) [11].
Yllä esitetyn lisäksi Forsander on väittänyt ainakin vuonna 2010, että somalien työllisyysaste olisi pitkällä aikavälillä lähellä Suomessa syntyneiden työllisyysastetta:
”Ensimmäisessä aallossa vuosina 1989–93 Suomeen tulleiden työikäisten somalien työllisyysaste oli vuonna 2007 jo 58 prosenttia. Samana vuonna koko väestön työllisyysaste oli 69,9 prosenttia.” [12]
Epäilemättä hän viittaa tässä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimukseen [13], jonka esipuheen hän on allekirjoittanut. Kyseisen tutkimuksen lukuihin viittaamisessa on kaksi ongelmaa:
1. Tutkimuksessa esitetyt somalialaisia koskevat luvut eivät vaikuta olevan lainkaan paikkansapitäviä.
2. Tutkimuksen luvut vuodelta 2007 koskevat 29–64-vuotiaita, eivät 15–64-vuotiaita.
Alla taulukossa 2 on esitetty työllisyysasteet Suomeen vuonna 1993 tai ennen muuttaneiden osalta vuonna 2007. Maahanmuuttajat olivat tuolloin olleet Suomessa vähintään 14 vuotta. Nämä luvut Irakissa ja Somaliassa syntyneiden kohdalla koskevat käytännössä samoja väestöjä kuin yllä mainitussa tutkimuksessa [13]. Somaliassa syntyneillä työllisyysaste oli 33 % ja Irakissa syntyneillä puolestaan 40 %. Somaliassa syntyneiden luku on kaukana Forsanderin esittämästä 58 %:sta.
Esittämäni luvut voidaan verifioida Tilastokeskuksen julkisesti saatavilla olevista luvuista sekä vertailemalla tuloksia muiden suomalaisten tutkimusten tuloksiin (ks. tekstin loppu). Pidän tätä tarpeellisena, sillä esitänhän, että toisessa tutkimuksessa olevista luvuista ainakin osa vaikuttaa olevan vääriä.
Taulukko 2. Työllisyysasteet vuonna 2007 syntymävaltion ja ikäluokan mukaan. Vuonna 1993 tai ennen muuttaneet. Lähde: Tilastokeskus (FLEED-aineisto).
http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/10/artikkelikuvasalminen2.png
Forsanderin viittaaman tutkimuksen luvut koskevat tutkimuksen asetelman vuoksi 29–64-vuotiaita (s. 38 ja 83) [13]. Oikea vertailuryhmä olisi tällöin Suomessa syntyneet 29–64-vuotiaat. Forsander on kuitenkin poiminut vertailtavaksi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta koko 15–64-vuotista väestöä koskevan luvun 69,9 % [14].
Tässä kohti voisi huomauttaa, että työvoimatutkimuksessa on työlliselle eri määritelmä kuin yllä mainitussa tutkimuksessa, mutta tärkeämpää on huomata, että alle 30-vuotiailla työllisyys on yleensä matalampaa kuin muilla, joten tämä vertailu on vääristynyt. Suomessa syntyneillä 30–64-vuotiailla työllisyysaste oli vuonna 2007 noin 75 %. Tämä olisi oikea luku verrattaessa Forsanderin esille tuomaa 58 %:a. Mutta kuten todettua, itse Forsanderin viittaaman tutkimuksen [13] luvut vaikuttavat paikkansapitämättömiltä ainakin somalialaisten osalta, joten vertailua ei ole mielekästä tehdä ylipäätään.
Mitä matalat työllisyysluvut merkitsevät käytännössä (euroissa)
Yllä olen esittänyt Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuen, että Somaliassa ja Irakissa syntyneillä työllisyysasteet ovat matalat myös pitkällä aikavälillä. Pelkät työllisyysasteet eivät kuitenkaan suoraan kerro, millaiset euromääräiset vaikutukset eri maissa syntyneillä on Suomen julkiseen talouteen. Tämä johtuu siitä, että työllisyys ei suoraan kerro maksettujen veroeurojen määrää eikä myöskään saatujen tulonsiirtojen ja palveluiden aiheuttamien menojen euromäärää.
Pelkkiä työllisyysasteita tarkempi mittari ottaa nämä huomioon. Tällaista maksettujen verojen ja saatujen tulonsiirtojen ja palveluiden välistä erotusta kutsutaan julkisen talouden nettovaikutukseksi. Tätä käytetään poikkeuksetta mittarina alan akateemisessa kirjallisuudessa, kun tarkastellaan maahanmuuton – tai maahanmuuttojen, kuten itse korostan – suoria vaikutuksia julkiseen talouteen (ks. tutkimuskirjallisuus [8]:ssa).
Tutkimukseni I osassa käsittelin eri maahanmuuttajaryhmien aiheuttamia julkisen talouden nettovaikutuksia lähes yksinomaan rekisteritietoihin perustuen. Tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti Somaliasta ja Irakista kotoisin olevilla maahanmuuttajilla julkisen talouden vaikutukset olivat hyvin negatiiviset – näin myös pitkällä aikavälillä.
Taulukossa 3 alla on esitetty julkisen talouden keskimääräiset euromääräiset julkisen talouden nettovaikutukset syntymävaltioittain per henkilö vuonna 2011. Mukana ovat vain Suomessa vähintään 20 vuotta asuneet ulkomailla syntyneet. Eli kyse on ”pitkän aikavälin” Suomessa olleista. Nämä henkilöt ovat 35–62-vuotiaita, joten vertailuryhmänä on Suomessa syntyneiden osalta 30–62-vuotiaat (lähin 35–62-vuotiaita vastaava ikäryhmä tuloksissa). Asteikon nollakohta on suunnilleen Suomessa syntyneiden 20–62-vuoitiaiden keskimääräisen vaikutuksen kohdalla.
Virossa, Ruotsissa ja Suomessa syntyneillä keskimääräiset vaikutukset olivat melko lähellä toisiaan vuonna 2011: eroa +1 335 euron ja +900 euron välillä on hieman yli 400 euroa. Irakissa ja Somaliassa syntyneillä
vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeenkin keskimääräiset vaikutukset per henkilö olivat vuonna 2011 lähellä –10 000 euroa per henkilö. Somaliassa syntyneillä keskimäärin tämä oli noin -8 700 euroa per henkilö ja Irakissa syntyneillä noin -10 900 euroa per henkilö yhden vuoden aikana.
Taulukko 3. Julkisen talouden nettovaikutukset vuonna 2011 syntymävaltion mukaan (euroa). Keskimäärin per henkilö. Vähintään 20 vuotta maassa olleet ja 30–62-vuotiaat Suomessa syntyneet. Maassaolo vuosina sen jälkeen, kun on täyttänyt 15 vuotta. Lähde: [8].
http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/10/artikkelikuvasalminen3.png
Erot nettovaikutuksissa eri syntymävaltioiden välillä ovat samankaltaiset kaikkina vuosina välillä 1995–2011 kuin taulukossa 3 on esitetty vuodelle 2011. Toisin sanoen näidenkään tietojen valossa Somaliassa ja Irakissa syntyneitä ei voi pitää varsinaisena lottovoittona Suomen julkiselle taloudelle.
Massiivisen turvapaikkamaahanmuuton taloudellisten vaikutusten realistinen ennustaminen
Olen edellä osoittanut Tilastokeskuksen pitkän aikavälin rekisteritietoihin perustuen, että Somaliassa ja Irakissa syntyneillä työllisyysasteet ovat matalat myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi esittelin lyhyesti tutkimukseni I osaan viitaten – joka myös perustuu henkilötasoisiin rekisteritietoihin – mitä matalat työllisyysasteet tarkoittavat käytännössä euromääräisesti, kun huomioidaan todellisuudessa maksetut verot sekä menot saaduista tulonsiirroista ja palveluista.
Esittelen tässä vielä lopuksi kaksi kriteeriä, jotka ovat mielestäni olennaisen keskeiset sille, että nykyisen massiivisen turvapaikkamaahanmuuton pitkän aikavälin euromääräisiä vaikutuksia voidaan ennustaa realistisesti. Ennusteiden realistisuutta voidaan arvioida kokeilemalla näiden mallien toimivuutta Suomeen aiemmin muuttaneisiin turvapaikanhakijoihin ja heidän aiheuttamiinsa taloudellisiin vaikutuksiin.
Nämä kriteerit ovat:
1. Ennusteiden perustaminen objektiivisesti saatavilla olevalle informaatiolle. Ei subjektiivisille oletuksille, jotka ovat tätä informaatiota vastaan.
2. Turvapaikanhakijoiden erittely muusta maahanmuutosta. Kaikkea maahanmuuttoa yhtenä kokonaisuutena käsittelevät tutkimukset tuottavat huonoja ennusteita turvapaikkamaahanmuuttoa koskien.
1. Objektiivisella informaatiolla viittaan lähinnä Tilastokeskuksen ja muiden viranomaisten ylläpitämiin luotettaviin ja kansainvälisesti vertailtuna erittäin kattaviin rekisteriaineistoihin. Näistä rekisteritiedoista selviää lähes varmana tietona esimerkiksi se, kuinka paljon eri henkilöt ovat maksaneet veroja, saaneet tulonsiirtoja ja erilaisia julkisia palveluita. Henkilöistä itsestään löytyy kattavasti tiedot mm. sukupuolesta, iästä, syntymävaltiosta, kansalaisuudesta, maahanmuuttovuodesta jne. Toistaiseksi suurimpana puutteena valtakunnallisissa rekisteriaineistoissa näen maahanmuuttajien saamien erityispalveluiden puuttumiseen niistä. Nämä voivat muodostaa merkittävän menoerän, jonka suuruutta on vaikeaa mitata tällä hetkellä objektiivisesti.
Koska viranomaisrekistereistä löytyvät yllä mainitut kattavat tiedot koskien julkisen talouden vaikutuksia vuosille 1988–2012 (tai ainakin vuosille 1995–2012), pidän näitä ylivoimaisena informaation lähteenä ennustettaessa turvapaikkamaahanmuuton tulevia vaikutuksia. Mikä näiden rekisteriaineistojen ulkopuolinen informaatio voisi olla tätä vahvempaa?
Koska tällaista informaatiota ei ole tiedossa, pidän mm. Kianderin ja Kangasharjun esittämien oletusten toteutumisia erittäin epätodennäköisinä. Koska tämä teksti on julkisessa keskustelussa, he voivat toki esittää, millä perusteella mainittu laaja ja luotettava rekisteritietojen lähde ei kelpaa heidän ennustustensa pohjaksi.
Joku saattaisi väittää, että työvoimapoliittisilla toimenpiteillä turvapaikanhakijat saadaan työllistettyä. Yllä mainittuihin rekisteritietoihin perustuvassa tutkimuksessa TEM on kuitenkin havainnut, että irakilaiset ja somalialaiset työllistyvät heikosti näistä toimenpiteistä (s. 21–24, 42) [15].
Viranomaisrekisterien kohdalla on vielä lisättävä, että ne päivittyvät suurimmaksi osaksi vähintään joka vuosi. Eli ennusteita voidaan muuttaa aina karttuneen informaation pohjalta. Vaikka tämä viranomaisrekisterien informaatio onkin mahdollisimman kattavaa ja objektiivista, tietenkin kriittisen keskustelun kohteeksi jää sitä käyttävien tutkijoiden rooli siitä tehtävissä johtopäätöksissä. Ainakaan tutkimuksen aineisto ei ole tutkijan oletustensa pohjalta itse luomaa.
2. Turvapaikanhakijoiden erittelyllä muusta maahanmuutosta viittaan siihen, että Somaliasta ja Irakista tulleilla tai nk. humanitaarisella maahanmuutolla on ollut huomattavan alhainen työllisyysaste sekä huomattavan negatiiviset julkisen talouden vaikutukset verrattuna muuhun maahanmuuttoon.
Kansainvälisessä akateemisessa tutkimuksessa, jossa on tehty eriteltyä analyysia, on myös huomattu, että ei-länsimaalaisella maahanmuutolla on negatiiviset julkisen talouden vaikutukset (ainakin [16] Tanskan osalta ja [17])
Jostain syystä näihin tutkimuksiin eikä oman tutkimukseni erittelevyyteen ole juurikaan viitattu suomalaisissa tiedotusvälineissä. Sen sijaan esillä ovat olleet OECD:n [18] ja VATT:n [19] tutkimukset, joissa maahanmuuttoa käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Näiden käyttäminen pääasiassa Irakissa ja Somaliassa syntyneiden turvapaikkamaahanmuuton vaikutusten mittarina on hölmöä.
Minun on vaikeaa ymmärtää sitä, ettei tämän erittelyn tärkeyttä mahdollisesti ymmärretä.
Väännän vielä asian rautalangasta muutaman esimerkin avulla:
– Erikoislääkärien ja toisaalta työttömien tulojen ennustaminen: Erittelemätön ennuste tarkoittaisi sitä, että ennusteet laadittaisiin koko väestön keskituloista. Tällaiset ennusteet menisivät ymmärrettävästi pieleen, koska työttömille ja erikoislääkäreille ennustettaisiin yhtä suuret tulot. Eritelty ennuste perustuisi esimerkiksi erikoislääkärien osalta erikoislääkärien keskimääräisiin tuloihin ja toisaalta työttömien osalta työttömien keskimääräisiin tuloihin.
– Tammikuun lämpötilan ennustaminen: Erittelemätön ennuste tarkoittaisi sitä, että ennusteet laadittaisiin koko vuoden käsittävän keskilämpötilan pohjalta. Tällainen ennuste menisi ymmärrettävästi pieleen, koska tammikuussa on kylmempää kuin koko vuoden aikana keskimäärin. Eritelty ennuste puolestaan tarkoittaisi sitä, että tammikuun lämpötilan ennuste perustuisi tammikuun keskilämpötiloihin.
– Irakissa ja Somaliassa syntyneiden (turvapaikanhakijoiden) pitkän aikavälin taloudellisten vaikutusten ennustaminen: Erittelemätön ennuste tarkoittaisi sitä, että ennusteet laadittaisiin kaikkien ulkomailla syntyneiden keskimääräisistä vaikutuksista. Tällaiset ennusteet menisivät ymmärrettävästi pieleen, koska Irakissa ja Somaliassa syntyneillä vaikutukset ovat paljon negatiivisemmat kuin kaikilla maahanmuuttajilla keskimäärin. Eritelty ennuste tarkoittaisi sitä, Somaliassa ja Irakissa syntyneiden ennusteet perustuisivat Somaliassa ja Irakissa syntyneiden keskimääräisiin vaikutuksiin.
Julkaisen myöhemmin tänä syksynä tutkimukseni II osan. Se käsittelee eri maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden vaikutuksia kokonaisten elinkaarien yli. Tutkimus myös täyttää yllä mainitut kaksi kriteeriä. Tutkimuksen käytännön sovelluksena arvioin nykyisen massiivisen turvapaikkamaahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Kansanomaisemmin ilmaistuna laitan sille hintalapun.
Samuli Salminen
tutkija, Suomen Perusta -ajatuspaja
358 44 919 0614 / samuli.salminen(at)helsinki.fi
7.10.2015
Lähteet:
[1] Maahanmuuttovirasto (2015): Turvapaikanhakijat. Kaikki hakijat kansalaisuuksittain. 8/2015.
[2] Suomenmaa.fi 21.9.2015: Pakolaiset purkavat ”eläkepommia” – Kulut kuittaantuvat 10 vuodessa. Tiedot poimittu 6.10.2015. http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7655249.html.
[3] yle.fi 8.9.2015: Ekonomistit: Talousnäkymät heikkenevät, budjetti ylioptimistinen. Tiedot poimittu 6.10.2015. yle.fi/uutiset/ekonomistit_talousnakymat_heikkenevat_budjetti_ylioptimistinen/8289173
[4] yle.fi 22.9.2015: Asiantuntija: Potentiaalisia maahanmuuttajia on käytännössä rajaton määrä – ratkaisu kestävyysvajeeseen? Tiedot poimittu 6.10.2015. http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_potentiaalisia_maahanmuuttajia_on_kaytannossa_rajaton_maara__ratkaisu_kestavyysvajeeseen/8321897
[5] Yle 19.9.2015: Ykkösaamu. Tiedot poimittu 6.10.2015. http://areena.yle.fi/1-2449080?autoplay=true
[6] Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus. Tiedot poimittu 7.10.2015. http://www.stat.fi/til/tyokay/kas.html
[7] Tilastokeskus: FLEED-aineisto (Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto): http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/me_kuvaus_henkilo.html
[8] Salminen, Samuli (2015): Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot. Julkaisija: Suomen Perusta. Päivitetty 6.10.2015 liitetaulukoilla 7–11 sekä näihin taulukoihin viittaavalla kappaleella luvun 6.2.2.1 lopussa. http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/
[9] Sipilä, Jyrki 22.9.2015: Jättipotti: nuo raavaat miehet Irakista. Viitattu 6.10.2015. http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203192-jattipotti-nuo-raavaat-miehet-irakista
[10] Eronen, Antti; Härmälä, Valtteri; Jauhiainen, Signe; Karikallo, Hanna; Karinen, Risto; Kosunen, Antti; Laamanen, Jani-Petri ja Lahtinen, Markus (2014): Maahanmuuttajien työllistyminen: Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys, 6/2014.
[11] Ramboll Management Consulting (2013): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2013. TEM-raportteja 38/2013. Julkaisija: Työllisyys- ja yrittäjyysjaosto. Työ- ja elinkeinoministeriö.
[12] Helsingin Sanomat 25.4.2010: http://hommaforum.org/index.php/topic,27561.msg368085.html#msg368085
[13] Linnanmäki-Koskela, Suvi (2010): Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio: Vuosiana 1989–93 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2010/2.
[14] Suomen virallinen tilast
Jostain syystä näihin tutkimuksiin eikä oman tutkimukseni erittelevyyteen ole juurikaan viitattu suomalaisissa tiedotusvälineissä. Sen sijaan esillä ovat olleet OECD:n [18] ja VATT:n [19] tutkimukset, joissa maahanmuuttoa käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Näiden käyttäminen pääasiassa Irakissa ja Somaliassa syntyneiden turvapaikkamaahanmuuton vaikutusten mittarina on hölmöä.
Minun on vaikeaa ymmärtää sitä, ettei tämän erittelyn tärkeyttä mahdollisesti ymmärretä.
Väännän vielä asian rautalangasta muutaman esimerkin avulla:
– Erikoislääkärien ja toisaalta työttömien tulojen ennustaminen: Erittelemätön ennuste tarkoittaisi sitä, että ennusteet laadittaisiin koko väestön keskituloista. Tällaiset ennusteet menisivät ymmärrettävästi pieleen, koska työttömille ja erikoislääkäreille ennustettaisiin yhtä suuret tulot. Eritelty ennuste perustuisi esimerkiksi erikoislääkärien osalta erikoislääkärien keskimääräisiin tuloihin ja toisaalta työttömien osalta työttömien keskimääräisiin tuloihin.
– Tammikuun lämpötilan ennustaminen: Erittelemätön ennuste tarkoittaisi sitä, että ennusteet laadittaisiin koko vuoden käsittävän keskilämpötilan pohjalta. Tällainen ennuste menisi ymmärrettävästi pieleen, koska tammikuussa on kylmempää kuin koko vuoden aikana keskimäärin. Eritelty ennuste puolestaan tarkoittaisi sitä, että tammikuun lämpötilan ennuste perustuisi tammikuun keskilämpötiloihin.
– Irakissa ja Somaliassa syntyneiden (turvapaikanhakijoiden) pitkän aikavälin taloudellisten vaikutusten ennustaminen: Erittelemätön ennuste tarkoittaisi sitä, että ennusteet laadittaisiin kaikkien ulkomailla syntyneiden keskimääräisistä vaikutuksista. Tällaiset ennusteet menisivät ymmärrettävästi pieleen, koska Irakissa ja Somaliassa syntyneillä vaikutukset ovat paljon negatiivisemmat kuin kaikilla maahanmuuttajilla keskimäärin. Eritelty ennuste tarkoittaisi sitä, Somaliassa ja Irakissa syntyneiden ennusteet perustuisivat Somaliassa ja Irakissa syntyneiden keskimääräisiin vaikutuksiin.
Julkaisen myöhemmin tänä syksynä tutkimukseni II osan. Se käsittelee eri maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden vaikutuksia kokonaisten elinkaarien yli. Tutkimus myös täyttää yllä mainitut kaksi kriteeriä. Tutkimuksen käytännön sovelluksena arvioin nykyisen massiivisen turvapaikkamaahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Kansanomaisemmin ilmaistuna laitan sille hintalapun.
Samuli Salminen
tutkija, Suomen Perusta -ajatuspaja
358 44 919 0614 / samuli.salminen(at)helsinki.fi
7.10.2015
Lähteet:
[1] Maahanmuuttovirasto (2015): Turvapaikanhakijat. Kaikki hakijat kansalaisuuksittain. 8/2015.
[2] Suomenmaa.fi 21.9.2015: Pakolaiset purkavat ”eläkepommia” – Kulut kuittaantuvat 10 vuodessa. Tiedot poimittu 6.10.2015. http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7655249.html.
[3] yle.fi 8.9.2015: Ekonomistit: Talousnäkymät heikkenevät, budjetti ylioptimistinen. Tiedot poimittu 6.10.2015. yle.fi/uutiset/ekonomistit_talousnakymat_heikkenevat_budjetti_ylioptimistinen/8289173
[4] yle.fi 22.9.2015: Asiantuntija: Potentiaalisia maahanmuuttajia on käytännössä rajaton määrä – ratkaisu kestävyysvajeeseen? Tiedot poimittu 6.10.2015. http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_potentiaalisia_maahanmuuttajia_on_kaytannossa_rajaton_maara__ratkaisu_kestavyysvajeeseen/8321897
[5] Yle 19.9.2015: Ykkösaamu. Tiedot poimittu 6.10.2015. http://areena.yle.fi/1-2449080?autoplay=true
[6] Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus. Tiedot poimittu 7.10.2015. http://www.stat.fi/til/tyokay/kas.html
[7] Tilastokeskus: FLEED-aineisto (Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto): http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/me_kuvaus_henkilo.html
[8] Salminen, Samuli (2015): Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot. Julkaisija: Suomen Perusta. Päivitetty 6.10.2015 liitetaulukoilla 7–11 sekä näihin taulukoihin viittaavalla kappaleella luvun 6.2.2.1 lopussa. http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/
[9] Sipilä, Jyrki 22.9.2015: Jättipotti: nuo raavaat miehet Irakista. Viitattu 6.10.2015. http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203192-jattipotti-nuo-raavaat-miehet-irakista
[10] Eronen, Antti; Härmälä, Valtteri; Jauhiainen, Signe; Karikallo, Hanna; Karinen, Risto; Kosunen, Antti; Laamanen, Jani-Petri ja Lahtinen, Markus (2014): Maahanmuuttajien työllistyminen: Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys, 6/2014.
[11] Ramboll Management Consulting (2013): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2013. TEM-raportteja 38/2013. Julkaisija: Työllisyys- ja yrittäjyysjaosto. Työ- ja elinkeinoministeriö.
[12] Helsingin Sanomat 25.4.2010: http://hommaforum.org/index.php/topic,27561.msg368085.html#msg368085
[13] Linnanmäki-Koskela, Suvi (2010): Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio: Vuosiana 1989–93 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2010/2.
[14] Suomen virallinen tilast
Nythän on suunnitteilla sellainen juttu että maahanmuuttajat koulutettaisiin kehitysapurahaston tuen turvin. Eli jostakin maailman kolkan köyhiltä vähennetään tukea. Tässähän ei toteudu tasa-arvo kantaväestön ja maahanmuuttajan välillä, eikä hyvältä kuulosta tuokaan että niiltä kaikkein köyhimmiltä otetaan siitä vähästäkin pois.
Päämääränähän on kouluttaa niitä mamuja joilla "on päätä" ja lopuista tehdään halpatyövoimaa.
Tosihan se on, ettei meille Suomalaisille oikein tunnu kelpaavan tuollaiset hommat. Vähän sellaista se tuppasi olemaan -60 ja -70 luvun Ruotsissakin,
Swedujen kohdalla. Eikös olekin hyvä, että joku viitsii ruokota meidän paskat.
Ja rasisia ketuttaa taas
Talousnobelisti: Pakolaiskriisi uhkaa Euroopan taloutta - "Vakava vaara" koko EU:lle
Euroopan talouden näkymät uhkaavat heikentyä EU-maiden kompuroidessa pakolaiskriisin ratkaisemiseksi, sanoo tämän vuoden talousnobelisti Angus Deaton.
Eurooppa ei ehtinyt toipua talouskriisistä, kun Lähi-idästä virtaavat pakolaiset aiheuttivat uuden maanosan laajuisen kriisin. Deatonin mukaan pakolaiskriisi voi johtaa Euroopan taloudellisen tilanteen selkeään heikentymieen, uutistoimisto Bloomberg kertoo.
On olemassa "selkästi todella suuri vaara", että Eurooppa luhistuu paineen alla, Deaton sanoo.
Deatonin mukaan Eurooppaa kurittaneet talous- ja pakolaiskriisi ovat suuruusluokaltaan samanlaisia, mutta pakolaisvirtojen aiheuttamat väetötieteelliset haasteet tekevät tämänhetkisestä kriisistä jopa suuremman, sillä "kenelläkään ei ole aavistustakaan, miten ratkaista tilanne".
Talouskriisissä tilanne oli toinen: päättäjillä oli ratkaisun avaimet, mutta "he eivät vain päässet yhteisymmärrykseen".
Talousnobelisti pitää väestötieteellistä kehitystä yhdistettynä heikkoon talouskasvuun vaarallisena yhdistelmänä.
"Kohtaamme kasvavaa epätasa-arvoistumista, joka on ydistettynä hitaaseen kasvuun, mikä on kamala asia, sillä se pistää ihmiset sotaan keskenään", Deaton arvioi.
Maahanmuutto ei ole uusi Nokia, vaan työttömyyskriisi
Maahanmuutto on hankala asia. Oheisessa kuvassa on EU:n tilastolaitos Eurostatin työttömyystilasto maittain, ikäryhmittäin ja ns. kansallisen alkuperän mukaan.
Suomessa täällä syntyneiden parhaassa työiässä (25-54) olevien työttömyysaste on 6,7 prosenttia, kun taas EU:n ulkopuolella syntyneiden työttömyysaste on 19,7 prosenttia - kolminkertainen siis.
Ruotsissa, joka on hyötynyt kuulemma tavattomasti maahanmuutosta, samat luvut ovat 4,9% ja 25,6% - yli viisinkertainen.
EDIT: vahingossa väärän taulukon takia päivitin lukuja ja selitän niistä lisää tässä
EU-maista muuttaneiden työttömyys on paljon alhaisempi kuin ei-EU-maista muuttaneiden. Kun muistetaan, että EU-maiden ulkopuolelta tulee porukkaa myös USA:sta, Kanadasta, Australiasta, Itä-Euroopasta, Aasiasta, niin valtavan eron EU-ja ei-EU-maissa syntyneiden välillä aiheuttaa Lähi-Itä ja Afrikka.
Työttömyysaste maalaa ruusuisen kuvan
Jos olet työvoiman ulkopuolella - kurssilla, eläkeläisenä, opiskelijana - niin sinua ei lasketa työttömäksi. Jos teet edes vähän töitä, vaikka jossain työpajaharjoittelussa - sinua ei lasketa työttömäksi. Jos teet kuukaudessa tuhannen euron tilin minimipalkkaisessa osapäivätyössä, ja yhteiskunta tulee vastaan asumis- ja toimeentulotuen myötä, niin et ole työtön. Jos on kotiäitinä pienten lasten kanssa, ei ole työtön. Pikkuvihjeenä, jos katsotaan työllisyysasteita ja palkkasummia, luvut ovat vielä karmeampia.
Lähtömailla on eroja
Lähtömaalla on valtava merkitys. On ymmärrettävää, että ns. tuhoutuneissa maissa ei välttämättä ole mahdollisuutta käydä koulua, jossa oppisi lukemaan ja kirjoittamaan, tai tyydyttävää englanninkielentaitoa - eikä varsinkaan suomea tai sammapåsvenskaa. Siellä ei ole konttoreita, missä oppisi heiluttamaan hiirtä aina kun esimies kävelee työpisteen ohi.
Syyriassa oli ihan oikean kansantalous ennen sodan syttymistä. Maataloutta, kaivosteollisuutta ja öljynporausta. Koulutettua työvoimaa. Arvaan, että Saksa imuroi leijonanosan integroitavissa olevista syyrialaisista. Ne, jotka eivät ole syystä tai toisesta työn perässä tai jotka tietävät itsekin omat mahdollisuutensa integroitua heikoiksi, päätyvät sinne, missä on ok sosiaaliturva ja hyvä todennäköisyydet mm. perheenyhdistämiselle.
Suomelle taas huonoimmat kortit
Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista suurin osa tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. On todennäköistä, että tällä porukalla on ihan yhtä heikot lähtökohdat kuin aiemmillakin tulijoilla. Olen aivan varma, että heidän integroitumisensa tulee olemaan huonompaa, kuin keskimäärin EU-maihin suuntautunut EU:n ulkopuolelta tullut muuttovirta tähän asti. Ehkä toteumat ovat jotain Ruotsin luokkaa.
Toisessa kuvassa on sitten Saksassa muutamien etnisten ryhmien työllisyyslukuja. Nekään eivät ole kaunista katseltavaa. Ikävänä tietona lisättäköön, että ongelmat muiden EU-maiden kokemusten mukaan sekä työllisyyden että koulutuksen osalta jatkuvat myös seuraavassa maahanmuuttajasukupolvessa. Huono tilanne periytyy, ja ongelma jatkuu.
Roskamedian ohi avainkysymykseen: onko integrointi edes mahdollista?
Koko tämä vellova keskustelu ja surkea uutisointi (ehkä teen vinoiluartikkelin HS:n ja Ylen viimeaikaisesta toimittelusta, joka on samassa luokassa Iltalehden pääkirjoittelun kanssa) kuvottaa jo minua. Luvut ovat kenen tahansa googlattavissa. Asiassa ei ole minkäänlaista epäselvyyttä. Silti uutisoidaan, mitä sattuu - tai pikemminkin, mitä halutaan. Miksi?
Ei, kyse ei ole Suomen impivaaralaisuudesta, persuista, #unelmista, tötterömiehestä tai sekaisin olevista viestimien toimituksista. Kyse on siitä, että joillakin ihmisillä on kovin heikot eväät sellaiseen elämään, jota länsimaissa odotetaan elettävän. Jos tätä ei tunnusteta, kaikki kärsivät. Edes maahanmuuttajataustaisten nuorten kouluarvosanojen nostaminen korkeammaksi, kuin mitä he ansaitsisivat, ei auta. Se on sitä samaa valehtelua.
Miten työvoimapula ja huoltosuhden korjaantuisi? Integroimalla paremmin kuin kukaan, koskaan, missään? Jätetään budjetoimatta ja kertomatta, koska muu olisi vihapuhetta?
Jos joillain on perusteltua syytä epäillä, että osaisimme hoitaa hommat paremmin kuin Saksa ja Ruotsi, niin siitä vain kertomaan. Se olisi rahanarvoista tietoa, ja sekä Suomen kansantalous että turvapaikanhakijat hyötyisivät siitä.
Aiheesta lisää:
Eurostat: Migration integration statistics – employment
Eurostat: Migrant integration – education indicators in 2014
Proportion of early school leavers in the EU notably higher for non-EU citizens than for nationals
Jos ovat mestariduunareita niin miksi niiden oma maa pyörii kamelinpaskalla ?
Maahanmuutto estää työvoimapulan
se on sitä ylen aivopesua! ylellä luontodokumentitkin on valetta
Lasketaanko siis joukkoraiskaukset työntekemiseksi?
aloittaja on aivan pihalla koko ajan porukkaa jää työttömäksi ja otetaan lisää työttömiä maahan vaikka mitään todellista elpymistä ei tapahdu muutako suvakkien päiväunissa?
Mut ne vie persuilta työpaikkojen lisäksi naiset.
Tunnen vain yhden turvapaikkahakija perheen.
Kun he tulivat Aasiasta perheen isä jäi heti
Helsinkiin siivoamaan busseja.
Myöhemmin koko muu perhe oli töissä
ja opskelivat suomenkielen.
Kunnioitan heitä ja tiedän heidän
traagisen taustansa.
Jos muutkin tekisivät samoin
ei Suomessa olisi kestävyysvajetta..
Valitettavasti kaikki eivät yritä muuta
kuin nauttia ilmaisoiketutta.