14-VUOTIAAN TYTÖN PAINAJAINEN
Raiskattu 3.6.2005
14-vuotias Minna raiskattiin koulun päättäjäisyönä. Kaksi tuntematonta
piti kiinni ja kolmas toimi.
Neljätoistavuotias Minna juhlistaa niitä kahden tyttökaverinsa kanssa
Kaisaniemen puistossa Helsingissä. Yhdeltätoista äiti soittaa.
Sovitaan, että Minna ottaa heti metron kotiin, sillä on myöhä ja
aamulla kevätjuhla.
Minnan jaloissa on mustelmia ja kaulassa puristusjälkiä, kun hän
aamuviideltä pääsee kotiin. Poliisit kertovat äidille, että kaksi
ulkomaalaista miestä piteli tytöstä kiinni, kun kolmas raiskasi tytön
puiston varjossa.
Se oli Minnan ensimmäinen kokemus seksistä.
- Minna valvoi, piteli monta päivää käsiään vartalonsa suojana ja
haahuili sokissa, äiti muistelee aikaa raiskauksen jälkeen.
Minna aloitti terapian ja on löytänyt vertaistukea Tyttöjen talon
ryhmästä. Toipumisprosessi on kesken, ja sitä hidastavat raiskauksen
monet epäinhimilliset seuraukset.
Minna on joutunut vaihtamaan koulua. Juttu levisi koulukavereiden
tietoon, ja Minna sai kuulla syyllistäviä kommentteja: "Sinä halusit
sitä."
Minnalla todettiin myös klamydia.
Edessä häämöttää oikeudenkäynti, jossa hänen on kohdattava
raiskaajansa uudelleen. Poliisi sai kolme tekoon osallistunutta miestä
heti kiinni, yksi on yhä tuntematon. Tutkintaa on helpottanut se, että
hyvä ystävä näki raiskauksen.
Minna nukkuu yönsä valot tai radio päällä. Unen saaminen ei aina ole
helppoa.
- Tyttö on alkanut pelätä tilanteita, joissa on paljon tuntemattomia.
Hän ei mene mielellään yksin kauppaan, ja minä saatan hänet moneen
paikkaan. Koulussa ei mene kovin hyvin vieläkään, äiti kertoo.
Hän tuntee silmitöntä, sanoinkuvaamaton vihaa raiskaajia kohtaan.
- Kunpa tämä kaikki olisi tapahtunut mieluummin minulle. Murrosikäinen
elää muutenkin niin myllerryksessä, että pelkään trauman puhkeavan
voimakkaammin joskus paljon myöhemmin.
Minna on saanut monesta suunnasta syyllisen leiman ja tuntee häpeää.
Äitikin kokee joutuneensa puolustelemaan raiskattua lastaan.
- Välillä tulee ohjeita, miten hän olisi voinut tehdä asioita toisin
sinä yönä. Mutta raiskattu ei halua jälkikäteen kuulla, että hänen ei
olisi kannattanut jutella tuntemattomille miehille.
Raiskauskertomuksissa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu.
Raiskattu 3.6.2005
14-vuotias Minna raiskattiin koulun päättäjäisyönä. Kaksi tuntematonta
piti kiinni ja kolmas toimi.
Neljätoistavuotias Minna juhlistaa niitä kahden tyttökaverinsa kanssa
Kaisaniemen puistossa Helsingissä. Yhdeltätoista äiti soittaa.
Sovitaan, että Minna ottaa heti metron kotiin, sillä on myöhä ja
aamulla kevätjuhla.
Minnan jaloissa on mustelmia ja kaulassa puristusjälkiä, kun hän
aamuviideltä pääsee kotiin. Poliisit kertovat äidille, että kaksi
ulkomaalaista miestä piteli tytöstä kiinni, kun kolmas raiskasi tytön
puiston varjossa.
Se oli Minnan ensimmäinen kokemus seksistä.
- Minna valvoi, piteli monta päivää käsiään vartalonsa suojana ja
haahuili sokissa, äiti muistelee aikaa raiskauksen jälkeen.
Minna aloitti terapian ja on löytänyt vertaistukea Tyttöjen talon
ryhmästä. Toipumisprosessi on kesken, ja sitä hidastavat raiskauksen
monet epäinhimilliset seuraukset.
Minna on joutunut vaihtamaan koulua. Juttu levisi koulukavereiden
tietoon, ja Minna sai kuulla syyllistäviä kommentteja: "Sinä halusit
sitä."
Minnalla todettiin myös klamydia.
Edessä häämöttää oikeudenkäynti, jossa hänen on kohdattava
raiskaajansa uudelleen. Poliisi sai kolme tekoon osallistunutta miestä
heti kiinni, yksi on yhä tuntematon. Tutkintaa on helpottanut se, että
hyvä ystävä näki raiskauksen.
Minna nukkuu yönsä valot tai radio päällä. Unen saaminen ei aina ole
helppoa.
- Tyttö on alkanut pelätä tilanteita, joissa on paljon tuntemattomia.
Hän ei mene mielellään yksin kauppaan, ja minä saatan hänet moneen
paikkaan. Koulussa ei mene kovin hyvin vieläkään, äiti kertoo.
Hän tuntee silmitöntä, sanoinkuvaamaton vihaa raiskaajia kohtaan.
- Kunpa tämä kaikki olisi tapahtunut mieluummin minulle. Murrosikäinen
elää muutenkin niin myllerryksessä, että pelkään trauman puhkeavan
voimakkaammin joskus paljon myöhemmin.
Minna on saanut monesta suunnasta syyllisen leiman ja tuntee häpeää.
Äitikin kokee joutuneensa puolustelemaan raiskattua lastaan.
- Välillä tulee ohjeita, miten hän olisi voinut tehdä asioita toisin
sinä yönä. Mutta raiskattu ei halua jälkikäteen kuulla, että hänen ei
olisi kannattanut jutella tuntemattomille miehille.
Raiskauskertomuksissa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eihän nuo uutiset ketään näistä nykyisistä suureen ääneen muka naisrauhan puolesta huutajista kiinnostanut tuolloinkaan. Eikä nytkään ellei kyse ole nimenomaan turvapaikanhakijoiden rikoksesta.
Nämä mvsankarit ovat vain ottaneet rasististen näkemysten levittämiseen avuksi nämä raiskausrikokset, muuten itse rikos ei kiinnosta tippaakaan.
Hyvää tuossa mvsankareiden mekastuksessa on ainoastaan se, että nämäkin rikokset ylipäänsä on nyt huomioitu julkisuudessa. Kokonaismäärässähän ei oleellista nousua ole tapahtunut viime vuosina eli reipas tuhat tapausta vuodessa tulee poliisin tietoon edelleen. Jokainen tapaus on edelleen liikaa ja ihan hyvä keskustelun aihe onkin onko rangaistukset näiden rikosten kohdalla oikealla tasolla.