YHTEISKUNTASOPIMUS
kohta Suomessa on kiistelty parin miljardin säästöistä vuoden verran, mutta viime vuodelta Suomalaiset yritykset tulouttavat 11 miljardin osingot.
Tuntuuko että suomalaisia kusetetaan? Aivan oikein, Teitä kusetetaan ankarasti poliitikkojen toimesta.
kohta Suomessa on kiistelty parin miljardin säästöistä vuoden verran, mutta viime vuodelta Suomalaiset yritykset tulouttavat 11 miljardin osingot.
Tuntuuko että suomalaisia kusetetaan? Aivan oikein, Teitä kusetetaan ankarasti poliitikkojen toimesta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
29.1.2016 8:40
Uusi
SAK:n liitoissa valmistellaan suurfuusiota – vientialoista ay-liikkeen palkkanyrkki
Fuusiosopimuksen yksityiskohtia on hiottu alkuvuosi – kaikessa hiljaisuudessa.
Työmarkkinat Liittojen yhdistymisestä syntyvä suurliitto saattaa tulevaisuudessa määritellä kaikkien palkankorotukset.
TYÖMARKKINOILLA ei ainoastaan väännetä yhteiskuntasopimusta.
Puuliitto, Metalliliitto, Paperiliitto ja Teollisuuden ammattiliittojen TEAM ovat ilmeisesti jo helmikuussa tekemässä aiesopimusta, jossa ne fuusioituvat yhdeksi liitoksi. Hanke on merkittävä. Tämä noin 300 000 palkansaajaa kokoava vientiliittojen ryhmä olisi käytännössä taho, joka tulevaisuudessa neuvottelisi palkankorotukset Suomessa.
IS:n tietojen mukaan liitot kuulivat siviilioikeuden professoria Heikki Halilaa asiantuntijana pari viikkoa sitten. Tie on avattu, sillä Paperiliitto on jo siirtymässä Hakaniemen torin varrelle Metalliliiton omistamaan Metallitaloon vuokralaiseksi Helsingissä.
Talossa majailee myös keskusjärjestö SAK.
JOHTAVIEN teollisuusliittojen yhdistyminen ei ole ajatuksena uusi.
Sitä on pohdittu aikaisemminkin, viimeksi viitisen vuotta sitten. Silloin hanke kaatui Metallin vasemmistosiiven vastustukseen, mutta nyt suurliitolle on selkeä tilaus. Fuusio jatkaisi SAK:n omaksumaa keskittämislinjaa. Jo aiemmin yksityinen palveluala on ryhmittynyt Palvelualojen ammattiliittoon PAMiin ja julkinen palveluala Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon JHL:ään. Nyt sama saadaan teollisuuteen.
SAK:lainen palkansaajakenttä on liittofuusiolla jo täyttä päätä valmistautumassa uuteen työmarkkinoiden neuvottelumalliin.
Koko viime syksyn tökkineitä yhteiskuntasopimusneuvotteluja on pidetty esimerkkinä vanhentuneesta sopimuskulttuurista, joka vaatii uudistamista. Tilalle on tarjottu Ruotsin mallia, jossa vientisektori on määräävässä asemassa liittokohtaisissa palkkaneuvotteluissa. Malli käy SAK:n teollisuusliitoille ja työnantajien EK:lle. SAK:n vaikutusvaltaisimman vientiliiton Metallin puheenjohtaja Riku Aalto on aiemmin sanonut, että yksi ratkaisu työmarkkinakriisiin voisi juuri löytyä Ruotsin liittokohtaisten neuvottelujen palkkamallista. Aalto on avoimesti viestittänyt, että malli kiinnostaa Metallia. Aallon innostuksen ymmärtää: Metalli on vahvin vientialojen liitto Suomessa.
EK ilmoitti marraskuussa, että se ei tee enää keskitettyjä sopimuksia, vaan pyrkii liittokohtaisiin. Jos Ruotsin malli otetaan käyttöön, palkankorotusten taso ja raami määräytyvät käytännössä uuden suurliiton ja EK:n Teknologiateollisuuden välisissä neuvotteluissa. Niissä ratkaistaan palkankorotustaso, ei pelkästään teollisuudessa, vaan myös julkisella puolella kuten kouluissa ja sairaaloissa.
LIITTOJEN suurfuusiolla etsitään myös yhteistä voimaa perustettavaan palkansaajien keskusjärjestöön. Sitä on valmisteltu vuoden päivät. Nykyiset SAK:n ja STTK:n alaiset liitot siirtyisivät yhteisen keskusjärjestön alle. Hankkeen ulkopuolelle on jättäytynyt Akava, jonka tuleva asema on hämärän peitossa, jos yhdistyminen tapahtuu. Syksyllä julkisuuteen tihkui tietoja, että Akava olisi jo kosiskellut STTK:laisia liittoja leiriinsä. Toisaalta akavalainen Insinööriliitto on mukana keskusjärjestöhankkeessa.
IS:n tietojen mukaan uuden keskusjärjestön päämajaa kaavaillaan Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaan Postitaloon.
Tuskin ajatus yhteisestä keskusjärjestöstä oli ehditty esittää, kun alkoi pyörittely kuka oikeasti käyttää valtaa järjestössä. Vientiliittojen yhdistymisen ja vientivetoisen neuvottelujärjestelmän rakentamisen jälkeen asiaa ei enää tarvitse pohtia.
Postitalosta johdettavan keskusjärjestön ykkönen olisi Metalliliiton ympärille fuusioitunut suurliitto. Sen puheenjohtajasta tulee suomalaisen työmarkkinavallan ykkönen palkansaajapuolella.
Timo Paunonen
fffhhfhf
11 miljardin euron kaikkien aikojen jättiosingot Suomeen, ei ihme että Juha Sipilä otti lakin vähemmän kauniiseen käteensä ja laittoi pakkolakipakettinsa jäihin. Yrityksillä menee paremmin kuin koskaan Suomessa ja suomalainen työ olikin ihan kilpailukyistä, kiitos AY-liikkeen maltillisen palkkapolitiikan viimeiset vuodet.
.
Suomalaisen työ vasta kahdeksanneksi kalleinta EU:ssa
http://yle.fi/uutiset/suomalaisen_tyo_vasta_kahdeksanneksi_kalleinta_eussa/6568591
"Vastoin kuin yleensä luullaan, suomalaistyöntekijöiden työ on halvempaa kuin kilpailijamaa Saksassa.
Saksan tilastoviranomaisen uusimpien tilastojen mukaan työn sivukulut, kuten sosiaalimaksut, ovat Suomessa jopa alle EU:n keskitason.
Saksan tilastoviranomaisen viime vuoden lukemat antavat Suomen palkkojen kilpailukyvystä EU-maihin verrattuna toisenlaisen kuvan kuin äskettäiset palkkaneuvottelut.
.
Suomi pääsee Euroopan palkkavertailussa kymmenen kärkeen, mutta häviää selvästi ykköselle.
http://www.iltalehti.fi/talous/2014120418891184_ta.shtml
Uusimpien tilastojen mukaan myös Ruotsin ja Saksan palkat ja työn sivukulut ovat Suomea korkeammat ja Ranskan kulut ovat saman suuruisia.
.
Meilläkö liikaa liksaa? Suomen työvoimakustannukset ovat kaukana Euroopan kärjestä
http://www.talouselama.fi/uutiset/meillako-liikaa-liksaa-suomen-tyovoimakustannukset-ovat-kaukana-euroopan-karjesta-3468444
Suomen työvoimakustannukset ovat EU-maiden kahdeksanneksi suurimmat, kertoo Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin maanantaina julkistama tilasto.
Työvoimakustannukset Suomessa olivat Eurostatin mukaan noin 31,4 euroa tunnissa vuonna 2012.
Suomea suuremmat työvoimakustannukset ovat Tanskassa, Belgiassa, Ruotsissa, Ranskassa, Luxemburgissa, Hollannissa ja Saksassa.
.
Suomi paras Pohjoismaa 140 maan kilpailukykyvertailussa
http://yle.fi/uutiset/suomi_paras_pohjoismaa_140_maan_kilpailukykyvertailussa/8341729
"Suomi Pohjoismaista parhain
Suomen kahdeksas sija peittoaa muut Pohjoismaat.
– Jossain vaiheessa kaikki Pohjoismaat ovat olleet kärkikymmenikössä. Tällä hetkellä kaikki muut Pohjoismaat ovat Suomen alapuolella, mainitsee Rouvinen.
Ruotsi löytyy sijalta yhdeksän, Norja sijalta 11 ja Tanska sijalta 12. Islannin saama 29. sija heijastelee maan kokemaa finanssikriisiä".
.
Suomessa ei ole edes palkallisia vapaita EU:n keskitasoa enemmän:
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/08/05/meillako-pitkat-lomat/201110891/139
"Meilläkö pitkät lomat?
Suomessa pidetään aika ajoin meteliä "ylipitkistä" lomista. Eurooppalaisessa vertailussa emme lököttele sen pidempään kuin muutkaan. Katso, missä Euroopan maassa nautitaan pisimmistä palkallisista vapaista".
.
Arkipyhien leikkaus tekee suomalaisista todella ahkeria
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/arkipyhia-jaa-vain-kourallinen/PiWLQEMu
"Suomessa voidaan pian vain haaveilla kilpailijamaiden runsaista arkivapaista.
Hallitus haluaa muuttaa loppiaisen ja helatorstain palkattomiksi, jotta Suomen kustannuskilpailukyky paranisi.
Tavallaan loppiainen ja helatorstai myös lakkaavat olemasta vapaapäiviä, sillä tunnit on tehtävä sisään esimerkiksi viikonloppuna.
Jos pakkolait olisivat jo voimassa, Suomessa olisi tänä vuonna vain viisi arkipyhää. Se on selvästi vähemmän kuin Ruotsissa, Saksassa, Britanniassa tai Yhdysvalloissa.
Suomessa on tänä vuonna seitsemän palkallista arkivapaata. Jos hallituksen pakkolait olisivat voimassa, niitä olisi enää viisi. Luku olisi tämän vertailun ylivoimaisesti pienin".
.
Mikä taantuma? – suomalaisten tulot kasvoivat miljardikaupalla
http://yle.fi/uutiset/mika_taantuma__suomalaisten_tulot_kasvoivat_miljardikaupalla/8504336
"Henkilöasiakkaille kertyi lähes 123 miljardia ansiotuloja vuonna 2014, nousua kolme miljardia euroa. Kovatuloisimmat ovat Uudellamaalla, köyhimmät Kainuussa.
Mikä taantuma? – suomalaisten tulot kasvoivat miljardikaupalla
Henkilöasiakkaille kertyi lähes 123 miljardia ansiotuloja vuonna 2014, nousua kolme miljardia euroa. Kovatuloisimmat ovat Uudellamaalla, köyhimmät Kainuussa.
Suomalaisten henkilöiden tulot kasvoivat viime vuonna kolme miljardia euroa edellisvuodesta, selviää juuri valmistuneesta verohallinnon tuloverotilastosta.
Henkilöasiakkaille kertyi vuonna 2014 veronalaisia tuloja yhteensä 131,8 miljardia euroa (+2,4 % edellisvuodesta), joista ansiotuloa oli 122,7 miljardia euroa (+1,8 %) ja pääomatuloa 9,1 miljardia euroa (+13,1 %).
Ansiotuloista 66 prosenttia oli palkkatuloja, eläketuloja 24 prosenttia ja työttömyysturvaetuuksia 4 prosenttia".
.
No tietenkin koska SSSuomessa viralliset laskelmat tekee toinen työmarkkinaosapuoli eli EK ja sen tutkimuslaitos Etla. Sille on tietenkin edullista että Suomessa työ on kallista työehdot liian hyviä jne.
Paras ohjelma YLE:ltä - Noin viikon uutiset