edes uskosta. He ovat niin täynnä omaa uskoaan, että monet melkein tukehtuvat siihen. Sano sitä taikka tätä, niin jo vetävät esille sopivan kohdan raamatusta. Senpä takia rakentava vuorovaikutteinen keskustelu uskosta ei onnistu helluntailaisten, ei sitten millään.
Ja sitten jos itse sanoo, että minun mielestäni koen asian näin, niin eikun siihen perään hymähdys.
Ja sitten jos itse sanoo, että minun mielestäni koen asian näin, niin eikun siihen perään hymähdys.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Voisko sanoa että moni on täynnä oman liikkensä oppia ,tulkintakysymyksiä siis.Moni ohittaa keskustelun kertomalla että Raamatussa on näin,eikä kerro että oppini on nyt vaikka helluntaiseurakunnan oppitulkinta.
Niin se on, että kun tuntee raamatun sanan k o k o n a a n niin tietää löytää oikean kohdan. Ihmisen ei tarvitse eksyä, kun koko elämän aika on annettu, että he ensisijaisesti etsisivät Jumalaa ja Hänen vanhurskauttaan. Kaikki muu mitä ihminen tarvitsee, annetaan sen ohessa .
Hellareista löytyy myös fiksuja tyyppejä, jotka osaavat kuunnella ja keskustella. Muistakin kuin uskonasioista. Joka yhteisössä on myös niitä, jotka erehtyvät luulemaan keskusteluksi sitä, että toistavat omaa totuuttaan kuin aivopestyt. Keskustelutaitoiset pitää vain löytää, jos oikea keskustelu kiinnostaa.
Vierastan itsekin sellaista kulttuuria, että keskustellaan vain raamatunlauseilla. Raamatunlauseet ovat paikallaan tietyissä yhteyksissä, mutta liika on aina liikaa. Jos haluaa kohdata ihmisen, niin silloin on puhuttava normaalia kieltä, ei King Jamesia.
Mistä haluaisit keskustella?
Niin. Yhteisestä uskosta keskusteleminen täällä on miltei mahdotonta, kun sitä ei tahdo löytyä.
Uskonnostakin keskusteleminen on vaikeaa, mutta se sentään onnistuu jotenkuten eri uskonsuuntien oman porukan kesken.
Mistä aloittaj ahaluat keskustella uskovan kanssa, eli minun tällä kertaa?
Puhuttaisko vaikkapa kalastus metsästys, rakennan cnc- konetta siitäkin voidaan puhua, entäs elektroniikka, sähkölaitteet kylmälaitteet tuuligeneraattori auton elektroniikka tai vaikkapa saunalauteista?
keskustelua uskosta, miksi uskotte asioihin jotka olette oppineet?
Se, mihin uskomme perustuu raamattuun. Jos tästä haluaa keskustella niin sitten niitä raamatunpaikkoja tarvitaan :)
Toisaalta kyse on myös siitä, että se kuinka Jumala toimii omassa elämässä. Sekä myös siitä kuinka Jumalan näkee ja kuulee toimivan. Näin kokemus vahvistaa Jumalan ilmoituksen (raamatun). Kokemuksen perusteella ei voi kuitenkaan vahvistaa Jumalan ilmoitukselle ristiriitaisia oppeja, koska kokemus voi erehtyä, Jumalan ilmoitus ei.
Kun uskosta tai hengellisistä asioista puhutaan, ei niistä puhuta kaikkien helluntailastenkaan kanssa, voidaan puhua muuta. Silloin kun niistä puhutaan, niin niistä puhutaan.
On helluntailaisia, jotka ikääntyessään alkavat puhua osakseen tulleesta Jumalan rakkaudesta ja armosta.
Ovat saattaneet aikoinaan pitää jopa raamatutunteja, joissa ovat esitelleet oppikehitelmiään. Ne ovat jo jääneet.
No ei heistä kakki ole vielä niin iälläkään mutta kenelle kun uskon ydin jää ja muut karisevat merkitsee se että lakkaa puhumasta ja edellyttämästä helluntailaisuuden tyypillisiä oppieja: mm. kaste, kenelle ehtoollinen (jos ehtoollinen), seurakunnan kirjoihin merkitty jäsenyys. kokouksista jonkun toisen poissaolon ihmettely.
Helluntalaiset keskustelevat vain omien harhojensa kanssa.
Niin tekevät lähes kaikki uskovaiset kaikissa uskonnoissa.
Jokainen on itse luonut oman jumalansa jota ohjaa antamaan itselleen ohjeita. Siksi jokainen tietää mikä on jumalan tahto. Ja jokainen tietää sen ainoalla oikealla eri tavalla kuin kukaan muu.
Tietysti koska on luonut jumalan.
Olet siis luterilainen ateisti!
On surullista, jos helluntalaiset ovat antaneet tuollaisen kuvan itsestään. Mutta myönnän, että se pitää paikkansa. Varsinkin, jos uskoon tuleminen on ollut järisyttävä kokemus. Itselläni on sekä uskomattomia että uskovia ystäviä. Uskovia eri srk:sta. Jutellaan uskonasioista, mutta heitetään välillä huumorin puolelle. Ja hauskaa on. Uskomattomat tietää, että olen uskossa, mutta en heille tyrkytä uskoani, jos kysyvät kerron asioista. Ja tätä tapahtuu aika usein. Joskus on oman srk.n naisten kanssa tiukat keskustelut ja olemme erimieltä asioista, mutta asiat/opit saa riidellä. Me emme ota sitä henk.koht. Ristiinnaulittu Jeesus on meidän kaikkien kallio.
En ole helluntailainen, mutta "läheltä" kuitenkin, ja kyllä mä parhaan uskovan ystäväni kanssa keskustelen varmaan vähintään yhtä paljon esim. jalkapallosta kuin uskonasioista. Hän kun on niin torvi, että kannattaa Manchesterin punaisia eikä vaaleansinisiä. :D