Ompa kumma kirja toi raamattu kun siellä Pietari kertoo jo yli 2000 vuotta sitten että alkuaineetkin sulavat ja atomipommi mikä ne sulattaa ei ole ihan yhtä vanha juttu =) Hitlerikin on raamattuun päässyt ja se mikrosiru mikä on jo esim. Espanjassa jossain clubeilla otettu käyttöön ja jokainen asia löytyy sieltä mitä ihminen (ainakin minä) olen elämässäni kysellyt ja miettinyt. Olen ollut 1,5 vuotta uskossa ja nyt elämässäni on rauha Jeesukselta joka suuret syntini armahti, Kehoitankin hyvin kokemuksin kaikkia tarrautumaan Kristukseen. Tottakai vaikeuksiakin tulee mutta niissähän me kasvetaan =)
Kumma Kirja Toi Raamattu
J & D
12536
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hieno asia, että raamatun teksti on avautunut!
Siunausta jatkossakin Jeesuksessa Kristuksessa.
Et taida olla ainakaan mikään ruudinkeksijä, kun olet karahtanut karille noihin raamatun fraaseihin.
Raamatun kirjoittamisen aikoihin nimittäin oli jo olemassa aavistus atomimaailmasta.
Nimittäin Leukippos (s. n. 470 eaa.) ja Demokritos (n. 460 - 370 eaa.) olivat kreikkalaisia
filosofeja, jotka kehittelivät atomioppia. Leukippos esitti, että kaikki aine koostuu keskenään identtisistä, näkymättömistä ja jakamattomista hiukkasista, atomeista (kreik. atomos, jakamaton). Demokritos kehitti teoriaa edelleen, ja vain hänen kirjoituksiaan jäi jälkipolville.
Mutta antiikin kreikkalaiset luulivat alkuaineita olevan neljä: vesi, ilma, maa ja tuli. Nämä alkuaineet ”sulivat” jo tuolloin esim. tulivuorten purkauksissa. Tämä oli siis esim. lukeneen Paavalin käsitys alkuaineista. Tämä teoria kumottiin vasta 1600-luvulla ja nyt alkuaineita tunnetaan 111.
Uskosi Raamattuun perustuu siis väärikäsityksiin:
1) Raamatun kirjoittamisen aikoina tunnettiin vain 4 alkuainetta, jotka ”sulivat” jo tuolloin
2) myöhemmin tunnetut alkuaineet on kaikki osattu sulattaa jo paljon ennen ydinpommin keksimistä
Kerropa missä kohtaa raamattua on mainittu Hitler?
Ja missäpä kohtaa tuo mikrosiru?
Kyllä varmaan tiedät että sirua on suunniteltu jo pitkän aikaa ihmiselle, eläimillä sitä jo käytetään.
Kysyjähän kysyi, että missä kohtaa Raamattua puhutaan mikrosiruista.
Kyllähän lapsikin nykyisin tietää, että niitä on kissoissa ja koirissa.
varmaan tarkoitti ilm.kirjaa jossa mainittiin pedonmerkistä, joka laitetaan käteen tai otsaan; kuulin joskus asiasta sellaista; alkukielessä puhutaan nahan alle laitettavasta tunnisteesta.
* Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
(1.Kor.13:11,12)
Tärkein Raamatun sanoma löytyy 2.Piet.3:18.!
1.
Luvun alku osoittaa kenelle kirje ensisijaisesti on kirjoitettu, uskoville, siis niille jotka jo tuntevat ja tunnustavat Jeesuksen omakohtaisena Vapahtajana.
* Tämä on jo toinen kirje, jonka minä kirjoitan teille, rakkaani, ja näissä molemmissa minä muistuttamalla herätän teidän puhdasta mieltänne, että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet.
(3:1,2)
* Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: "Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kun isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta."
(3:3,4)
2.
Seuraavissa jakeissa Pietari toteaa mm. että "taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen."
Tämän jälkeen hän siirtyy käsittelemään "Herran päivää" ja tulevan tuhon (maailmanloppu) muotoa.
Jakeessa 7: "nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle..."
"Samalla sanalla" osoittaa että on ensinnäkin olemassa Jumalan päätös tulevasta tapahtumasta, jota näin ollen ei voida perua eikä muuttaa. Mahdollisesti Pietari tässä viittaa myös lisäksi profeettojen kautta aiemmin tulleisiin Jumalan ilmoituksiin eli Jumalan kirjoitettuun sanaan?
Esim. Jes.51:6. "Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat hajoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate..." Lue myös Ps.102:27.
Seuraavaan jakeeseen sisältyy eräs Raamatun ehkä tunnetuimmista lauseista, ainakin jos puhutaan ajasta ja ilmoitettujen tapahtumien aikatauluista, nimittäin:
"Yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä."
Myös tämä lause on viittaus jo aiemmin kirjoituksissa esitettyyn tosiasiaan, jota Pietari nyt täsmentää. Nykyisestä Raamatusta eli Jumalan Sanasta asia löytyy mm. psalmista 90, jakeessa 4. Huomionarvoista on, että kyseinen psalmi on Mooseksen rukous!
Ps.90:1-6: "Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen. Ennenkuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin, iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala.
Sinä palautat ihmiset takaisin tomuun ja sanot: 'Palatkaa jälleen, te ihmisen lapset'.
Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki.
Sinä huuhdot heidät pois; he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa: aamulla se kasvaa ja kukoistaa, mutta illalla se leikataan ja kuivettuu."
Ps.90:12 on nöyrä rukous, jossa Mooses tavallaan asettuu pyytämään koko Jumalan kansan, myös kaikkien tulevien sukupolvien puolesta:
"Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen."
Tällaisen nöyrän, korkeampaa totuutta rakastavan asenteen vastakohtana on asenne "syökää, juokaa ja naikaa, sillä huomenna me kuitenkin kuolemme"; tämä asenne osoittaa synnin pimentämän ihmisen järjettömyyttä, jossa todellisen, alkuperäisen auktoriteetin eli Jumalan puuttuminen on johtanut arvotyhjiöön: ei ole olemassa mitään ihmisen "yläpuolella", siksi myös ihmisyys itsessään on vailla muuta arvoa kuin se, minkä ihminen itse sille antaa. Jumalansa kadottaneen ihmisen kaikkeudessa kaikki pyörii ihmisen (vailla tarkoitusta ja päämäärää olevan) ympärillä. Silloin on vain loogista että elämän mielekkyyden keskipiste on hetkellinen himo ja nautinto - jonka alla ihmisen syvimmät ja aidoimmat tarpeet, päästä sovintoon Jumalan ja sen kautta oman itsensä kanssa, elääkseen sisäisesti tyydytettyä elämää Jumalan kunniaksi, hukkuvat.
Asenne ilmaisee kadotuksen alaisen ihmisen elämänmuodon räikeimmillään, kun kaikki keinotekoiset elämisen arvot ja pidäkkeet on heitetty romukoppaan näennäisinä ja pätemättöminä.
Siksi 2.Piet.3:9 puhuu Jumalan pitkämielisyydestä ja kärsivällisyydestä, sekä erityisesti Hänen hyvästä tahdostaan ihmistä kohtaan, jolloin aivainterminä on "tuleminen parannukseen".
3.
* Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
(3:10)
* Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!
(3:11,12)
Jae 11 korostaa meille jälleen, että kaikki Raamatun opetus on tarkoitettu ensi sijaisesti uskoville. "Millaisia tuleekaan teidän olla..."
Ei ole tarkoitus että otamme Jumalan Sanan ikäänkuin lyömäaseeksi jumalattomia vastaan, niin pönkittäen omia varmuuksiamme. Sellainen ei ole "ristin tien kulkemista". Sanan tarkoitus ja päämäärä on että ITSE olemme Sanan edessä.
Jae 13 on rohkaiseva lupaus, joka kiinnittää katseemme Jumalan vanhurskauteen. Toisille Hänen pyhyytensä koituu tuomioksi, toisille kunniaksi ja kirkkaudeksi.
* Sentähden, rakkaani, pyrkikää tätä odottaessanne siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, rauhassa, hänen edessänsä;
(3:14)
Uskovina meidän tulee muistaa päämäärämme, meitä odottava kirkkaus. En ole pelastettu vain "jostakin" (kadotus), vaan samalla "johonkin" (taivas).
Iankaikkinen elämä merkitsee tietysti olotilaa jo nyt, kuten myös kadotuksen alaisuus.
Iankaikkinen ELÄMÄ on TÄSSÄ olevaa yhteyttä Jumalaan. Pelastetun autuus on elää Jeesuksen omana juuri TÄNÄÄN.
Kuitenkin tämä on samalla päämäärämme: pyrkimyksemme on, että se täydellinen kirkkaus joka on Kristuksessa, josta jo nyt olemme osallisia uskon kautta ja jonka kokemiseen kerran, taivaassa, pääsemme täydellisesti, jo nyt valaisisi elämme kauttaaltaan.
Kristuksen kirkkauden lähtökohta ihmisessä on "armo". Miltään muulta perustalta emme voi kasvaa "pyhityksessä, jota ilman kukaan ei ole näkevä Herraa" (Hebr.12:14).
Siksi pyrkimys tahrattomuuteen ja nuhteettomuuteen ei ole lain alaista ponnistelua, ei jotakin sielullisesti ylivirittynyttä, pelon sekaista itsensä parantelemista, vaan se on "rauhassa".
Pelastuksen myötä saamamme "rauha Jumalan kanssa", ts. syntitilamme tähden voimassa ollut sotatila ja jatkuva kapinallisuus Jumalaa vastaan on rauennut, merkitsee rauhaa myös toisiin ihmisiin nähden.
Mitä syvempi on seurusteluyhteytemme ja rakkaussuhteemme Jumalan kanssa, sen vapaammin kykenemme suhtautumaan kaikkiin lähimmäisiimme, myös niihin jotka vastustavat.
"Rauha Jumalan kanssa" on siis "Jumalassa olevaa rauhaa, lepoa omista (uskonnollisista) teoista". Tämän rauhan myötä, kasvaessamme Hänen armonsa tuntemisessa ja antautuessamme Hengen pyhittävälle työlle meissä, voimme "elää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa":
PYRKIKÄÄ rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa"(Hebr.12:14).
"Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa."(Room.12:18).
Jos otamme todesta armon, se kasvattaa meitä yhä syvemmin "hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot" (Tiit.2:12).
Uskova yksinkertaisesti ei voi sanoa rakastavansa Jeesusta eikä varsinkaan vedota Jumalan armollisuuteen, jos hän yhä elää "saastaisuudessa" eli synnissä ja tottelemattomuudessa. Koska Jumalan armo on vain Kristuksessa ja saadaan yksin Hänessä, siksi se myös kasvattaa vain niitä jotka ovat luovuttaneet oman tahtonsa Jeesukselle, totellakseen mieluummin Jumalan pyhää sanaa kuin inhimillisen minän mieltymyksiä ja oikkuja.
Näin siis Jeesus Kristus on uskovalle lähtökohta, keskipiste ja päämäärä.
Siksi taivaan ajatteleminen ei ole pakoa arkipäivästä, se on halua ja pyrkimystä kasvaa Hänen tuntemisessaan, joka on taivaallinen Vapahtajamme. Arkipäivässä ja inhimillisissä ongelmissamme - tässä ja nyt.
Taivaan todellisuus ihmiselle on Kristuksessa.
Olemme uskovina vajavaisia, erehtyviä, mutta jos todellisesti olemme Kristuksessa, meillä on pyrkimys, suunta, joka tuo elämäämme mielekkyyden - armon tuottamassa levossa ja rauhassa: ei oma täydellisyytemme, vaan että Hänen täydellisyytensä saisi meissä (tänäänkin) kasvaa.
Vastakohtana maailman arvotyhjiölle ja mielettömyydelle, tällainen todellisesti kristillinen elämä on mielekästä, sisältörikasta seikkailua Vapahtajan tuntemisessa. Se on olemista prosessissa.
Seuraavassa jakeessa Pietari jatkaa ajatusta ja viittaa Paavaliin, joka on kirjoittanut samoista asioista.
Koska emme vielä ole kaikessa täydelliset emmekä synnittömät, hyvistä pyrkimyksistämme huolimatta, tarvitsemme Herran pitkämielisyyttä meitä kohtaan. Tämä johtakoon meitä olemaan armollisia ja pitkämielisiä myös pilkkaajiamme kohtaan, varsinkin kun tiedämme heitä odottavan tuomion jos eivät tule parannukseen.
Jae 16 liittyy jakeisiin 3 ja 4. Jo tuolloin oli henkilöitä jotka omilla viisasteluillaan "parantelivat" Jumalan sanaa ja vääntelivät sitä omien tarkoitustensa mukaiseksi, mutta varsinaisen huipentumansa antikristillinen Jumalan Sanan vääristely ja epäkristillinen tulkinta tulee saamaan viimeisinä päivinä - jolloin ihminen ottaa viisastelujensa tueksi tieteen ja kumoaa Jumalan Sanan osoittaen Jumalan kokonaisuudessaan saduksi, koska Hänen olemassaoloaan ei voida todistaa analyyttisen tieteen keinoin?
Jae 16 tuo esiin tällaisten ihmisten mielenlaadun, jonka tähden he (tietämättömät ja vakaantumattomat) eivät voi päästä tuntemaan Sanan sisällistä rikkautta eivätkä yleensä muutenkaan käsitä, mistä Paavali ja Pietari varsinaisesti puhuvat.
Nähdäkseni kyse ei ole henkilöistä joilta puuttuvat esimerkiksi älylliset edellytykset päästä Sanan ymmärtämiseen, vaan henkilöistä jotka kielteisyydessään tahtovat pitää tietämättömyydestään kiinni; heidän kritiikkinsä Jumalan Sanaa ja siihen uskovia kohtaan ei varsinaisesti perustu tieteeseen tai mihinkään muuhunkaan, johon he vetoavat, vaan itsepintaiseen Jumalakielteiseen elämänasenteeseen ja haluttomuuteen ottaa selvää siitä, mitä ovat kritisoimassa:
Apostoli Paavali kirjoittaa pelastuksesta kaikissa kirjeissään "kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen."
4.
* Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne,
(3:17)
Ja sitten tuo jae 2.Piet.3:18:
* ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.
(3:18).
Kiitos sinänsä asiallisesta kirjoituksesta. Ainakin minusta on mielenkiintoista ja oli mukava lukea, että jo muinainen Kreikan tiede oli tällä tavalla perillä alkuaineista, vaikka tietämys (kuten todennäköisesti myös Pietarin inhimillinen tietämys näistä asioista) olikin tieteellisesti vielä varsin alkeellista.
Oma näkemykseni kuitenkin on, että Pyhä Henki noihin Pietarin kirjoittamiin sanoihin on sisällyttänyt muutakin kuin tuona aikana tunnetut alkuaineet, joiden tiedettiin sulavan tulivuorenpurkauksissa jne.
Oma uskoni perustuu joka tapauksessa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen tuntemiseensa.
Jeesukseen uskominen ei ole taikauskoa.
5.
* Varoitan teitä etukäteen, että olisitte tarkkoja ettekä antaisi harhaan menneiden ihmisten horjuttaa itseänne ja sekoittaa käsityksiänne. Kasvakaa hengellisesti täysi-ikäisiksi ja tutustukaa yhä paremmin meidän Vapahtajaamme ja Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Hänelle kaikki kunnia nyt ja ikuisesti!
(2.Piet.3:17,18 Elävän Uutisen mukaan)
* Kaikki armolahjat katoavat kerran, mutta rakkaus pysyy iankaikkisesti. Profetoiminen, kielilläpuhuminen ja kyky tietää asioita ovat katoavia lahjoja. Näine lahjoinemmekin tiedämme vielä kovin vähän, ja profetoimisemme on puutteellista. Mutta kun Jumala kerran tekee meistä täydellisiä, ei näitä epätäydellisiä lahjoja enää tarvita.
Lapsena puhuin ja ajattelin asioista lapsen tavoin. Sitten kasvoin aikuiseksi ja luovuin lapsellisuudesta. Samoin me ymmärrämme ja tajuamme Jumalasta nyt vain vähän: katselemme hänen kuvaansa kuin himmeästä peilistä. Mutta kerran näemme hänet kasvoista kasvoihin. Kaikki mitä tiedän, on vielä hämärää ja epäselvää, mutta silloin näen kaiken selvästi, yhtä selvästi kuin Jumala nyt näkee minun sydämeeni.
Vain nämä kolme kestävät: usko, toivo ja rakkaus. Suurin niistä on rakkaus.
(1.Kor.13:8-13 Elävän Uutisen mukaan)
* Ikuista pelastusta tarjotaan nyt jokaiselle ilmaiseksi. Kun otamme tämän Jumalan lahjan vastaan, ymmärrämme myös, että meidän on luovuttava huonosta, syntisestä elämäntyylistä ja elettävä Jumalan kunniaksi. Odotamme sitä suurta päivää, jolloin näemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen koko kirkkaudessaan. Jumala tuomitsi syntimme ja Kristus kuoli niiden tähden. Hän pelasti meidät, ettemme jatkuvasti tekisi syntiä vaan hänen puhdistaminaan auttaisimme muita ihmisiä.
(Tiit.2:11-14 Elävän Uutisen mukaan)
nyt kuin Jumalalle kiitos ja sinulle Hengen virvoittavaa alku vuotta 2005 Jeesus olkoon kanssasi.t.fri
Kiitoksia teille ja siunausta vuodelle 2005
Etkä ole edes viitsinyt vastata kysymyksiin? Minuakin kiinnostaisi tietää, missä kohdin Raamattua mainitaan Hitler ja missä tuo tunnistesiru.
Ja atomioppi on ollut olemassa jo satoja vuosia ennen Raamatun kirjoittamista muiden uskontojen filosofien kehittämänä, joten Raamatulle annettu kunnia on aiheeton.
Ilm 13 siellä on maininta sirusta ja tota hitler kohtaa en muista mutta kerron kyllä.
Ilmestyskirja:
13:12 Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani.
13:13 Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden.
13:14 Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi.
13:15 Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin.
13:16 Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, PANEMAAN MERKIN OIKEAAN KÄTEENSÄ TAI OTSAANSA,
13:17 ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.
13:18 Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.
---------------------------------------------------
Vaatii sairaalloista mielikuvitusta, jotta ymmärtää tuon mikrosiruksi; ”merkki – pedon nimi tai sen nimen luku”
En usko että orjuus palaa enää koskaan, vaikka kristityt ovatkin aina olleet orjuuden puolustajia.
Sehän on selvä että se on mikrosiru koska ei kai otsaan esim. Visa kortti mahdu