Kati Tervon kolumni IS:ssa:
Piti hieraista silmiä tv-uutisia katsoessa. Klovnitempaus vaikutti mainiolta ja raikkaalta idealta. Melkeinpä teki mieli mukaan hassuttelemaan.
Pellet saivat Soldiers of Odinin -kannattajat näyttämään vaisulta joukolta. Sirkustelu onnistui ehkä paremmin kuin pellet olivat toivoneet. Katupartiointia kannattava mielenosoitus sai riemunkirjavan hännän klovneista. Siitä ei Soldiers of Odinin perustajajäsen pitänyt, vaan peräänkuulutti Tampereen katujen ja poliisin pelisääntöjä. Suurempaa mielenosoitusta puuhataan.
Massatapahtumien järjestyshenkilöillä on käsivarsinauhat, joissa kerrotaan heidän tehtävästään. Heillä on järjestyksenvalvojan valtuudet, kuten portsareilla. Samoin käsivarsinauha kuuluu Punaisen Ristin ja Puolikuun työntekijän asuun. Kaikki muut nauhat saavat minut näkemään punaista tai valkoista. Ei paluuta siihen.
Katupartioajatuskin kiehauttaa, vaikka ymmärrän, että sen taustalla versoo turvattomuuden tunne. Sitä on helppo lietsoa, pelotella turvapaikanhakijoilla. Turvallisuus järkkyi Ukrainan sodasta. Äärijärjestön uusien jäsenien värväyksen arvellaan olevan käynnissä. Tunkeudutaan poliisin tehtäväalueelle – poliisi valvoo, ei pelle, eikä katupartio.
Poliisi tarvitsee lisää rahaa ja pamppuja palauttaakseen kansalaisten luottamuksen. Meidän pitää voida liikkua pelotta kotikulmilla. Jos poliisit jalkautuisivat näkyvämmin partioimaan kansalaisten joukkoon, se riittäisi tyynnyttämään suomalaiset.
Poliisi on nykyisin kansalaisen kaveri. Nuorena en ajatellut näin. Virkavalta edusti vastustettavia porvarillisia arvoja. Se oli naiivia. Mieluummin valitsen poliisin kuin kaaoksen.
Koska elämme järjestäytyneessä yhteiskunnassa, pelleillyllä on rajansa.
Jokaisen on syytä harkita, missä liikkuu. Tämä on pätenyt aina, eikä vain nyt. Itse en kulkisi, enkä ole kulkenut Kaisaniemen tai Keskuspuiston halki pimeän tultua. En ainakaan yksin. Olen joskus jopa ylivarovainen. Tärkeää on selvittää jokainen raiskaus ja saada tekijät vastaamaan teoistaan. En usko maanpäälliseen paratiisiin. Aina on syytä kulkea itsesuojeluvaisto herkkänä. Siellä missä on muita ihmisiä, on useimmiten turvallisempaa kuin hämärillä ja yksinäisillä kujilla.
Koska elämme järjestäytyneessä yhteiskunnassa, pelleillyllä on rajansa. Poliisit veivät LOLdiers of Odin -pellet putkaan. He häiritsivät ennalta luvan saanutta Rajat kiinni -mielenosoitusta ja soihtukulkuetta.
Pelleillä ei ollut virallista lupaa pelleillä, siksi virkavalta pisti heidät jäähylle niskoittelusta ja rätkäisi sakot päälle. Poliisitkin saivat osansa, kun pellet nimittelivät heitä sinipukuisiksi pelleiksi.
Kannatan joensuulaisäitien Kyllikin siskot -partiotoimintaa. Naiset haluavat tuoda ja levittää kaupunkiin rakkauden ja välittämisen sanomaa. He haluavat vähentää rasismia. Naiset jakoivat kirpakassa pakkasessa sydäntikkareita ja mietelauseita vastaantulijoille. Kyllikin siskot -ryhmä on vastaliike Soldiers of Odinin katupartioinnille.
Kyllikin siskot hymyilevät meidät aseista. Itse koetin samaa seitsemänkymmentäluvulla. Hymyilin vastaantulijoille. Yksikään ei vastannut, vaan yrmeää väkeä virtasi vastaan Helsingin ruuhkassa. Joensuussa, Kemissä ja Jyväskylässä on näillä hyväntahdonlähettiläillä omat ryhmänsä. Toivon, ettei heidän hymynsä hyydy, vaikka heitä on solvattu ja uhkailtu. Annetaan hyvän kiertää.
Piti hieraista silmiä tv-uutisia katsoessa. Klovnitempaus vaikutti mainiolta ja raikkaalta idealta. Melkeinpä teki mieli mukaan hassuttelemaan.
Pellet saivat Soldiers of Odinin -kannattajat näyttämään vaisulta joukolta. Sirkustelu onnistui ehkä paremmin kuin pellet olivat toivoneet. Katupartiointia kannattava mielenosoitus sai riemunkirjavan hännän klovneista. Siitä ei Soldiers of Odinin perustajajäsen pitänyt, vaan peräänkuulutti Tampereen katujen ja poliisin pelisääntöjä. Suurempaa mielenosoitusta puuhataan.
Massatapahtumien järjestyshenkilöillä on käsivarsinauhat, joissa kerrotaan heidän tehtävästään. Heillä on järjestyksenvalvojan valtuudet, kuten portsareilla. Samoin käsivarsinauha kuuluu Punaisen Ristin ja Puolikuun työntekijän asuun. Kaikki muut nauhat saavat minut näkemään punaista tai valkoista. Ei paluuta siihen.
Katupartioajatuskin kiehauttaa, vaikka ymmärrän, että sen taustalla versoo turvattomuuden tunne. Sitä on helppo lietsoa, pelotella turvapaikanhakijoilla. Turvallisuus järkkyi Ukrainan sodasta. Äärijärjestön uusien jäsenien värväyksen arvellaan olevan käynnissä. Tunkeudutaan poliisin tehtäväalueelle – poliisi valvoo, ei pelle, eikä katupartio.
Poliisi tarvitsee lisää rahaa ja pamppuja palauttaakseen kansalaisten luottamuksen. Meidän pitää voida liikkua pelotta kotikulmilla. Jos poliisit jalkautuisivat näkyvämmin partioimaan kansalaisten joukkoon, se riittäisi tyynnyttämään suomalaiset.
Poliisi on nykyisin kansalaisen kaveri. Nuorena en ajatellut näin. Virkavalta edusti vastustettavia porvarillisia arvoja. Se oli naiivia. Mieluummin valitsen poliisin kuin kaaoksen.
Koska elämme järjestäytyneessä yhteiskunnassa, pelleillyllä on rajansa.
Jokaisen on syytä harkita, missä liikkuu. Tämä on pätenyt aina, eikä vain nyt. Itse en kulkisi, enkä ole kulkenut Kaisaniemen tai Keskuspuiston halki pimeän tultua. En ainakaan yksin. Olen joskus jopa ylivarovainen. Tärkeää on selvittää jokainen raiskaus ja saada tekijät vastaamaan teoistaan. En usko maanpäälliseen paratiisiin. Aina on syytä kulkea itsesuojeluvaisto herkkänä. Siellä missä on muita ihmisiä, on useimmiten turvallisempaa kuin hämärillä ja yksinäisillä kujilla.
Koska elämme järjestäytyneessä yhteiskunnassa, pelleillyllä on rajansa. Poliisit veivät LOLdiers of Odin -pellet putkaan. He häiritsivät ennalta luvan saanutta Rajat kiinni -mielenosoitusta ja soihtukulkuetta.
Pelleillä ei ollut virallista lupaa pelleillä, siksi virkavalta pisti heidät jäähylle niskoittelusta ja rätkäisi sakot päälle. Poliisitkin saivat osansa, kun pellet nimittelivät heitä sinipukuisiksi pelleiksi.
Kannatan joensuulaisäitien Kyllikin siskot -partiotoimintaa. Naiset haluavat tuoda ja levittää kaupunkiin rakkauden ja välittämisen sanomaa. He haluavat vähentää rasismia. Naiset jakoivat kirpakassa pakkasessa sydäntikkareita ja mietelauseita vastaantulijoille. Kyllikin siskot -ryhmä on vastaliike Soldiers of Odinin katupartioinnille.
Kyllikin siskot hymyilevät meidät aseista. Itse koetin samaa seitsemänkymmentäluvulla. Hymyilin vastaantulijoille. Yksikään ei vastannut, vaan yrmeää väkeä virtasi vastaan Helsingin ruuhkassa. Joensuussa, Kemissä ja Jyväskylässä on näillä hyväntahdonlähettiläillä omat ryhmänsä. Toivon, ettei heidän hymynsä hyydy, vaikka heitä on solvattu ja uhkailtu. Annetaan hyvän kiertää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Itse en kulkisi, enkä ole kulkenut Kaisaniemen tai Keskuspuiston halki pimeän tultua."
Ei ne kamelikuskitkaan ihan sokeita ole.. Tosin onhan ne yhden kehitysvammaisenkin raiskannut Helsingissä. Ehkä Kati sinullakin on vielä toivoa vaikka talonmieskään ei ole suostunut sinua astumaan enää vuosiin.
No siinäpä taas aivopierun päästäjä. Jollei ole mitään sanottavaa niin älä sano sitä täällä. Tuskinpa tuotakaan pierua omalla nimelläsi julkaisisit. Häpeä!
Typerä kommentti, mutta sopii sinulle.
Osuvasti kirjoitettu!
LOLdiers of Odin -pellet laskee leikkiä vakavalla asialla