Valtioneuvosto valmistelee toista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Vapaa-ajattelijain liitolta on luonnollisesti pyydetty edustaja kuulemistilaisuuteen.
Paitsi ettei se ole itsestäänselvää, vaan työn tulos. Aktiivisen toiminnan ansiosta tuo on saavutettu. Ja vaikka ihmisoikeudet eivät ole äänestysasia, niin painoarvoa lisää tietysti osittain sekin, montako jäsentä va-yhdistyksissä on. Minusta tämä on itsessään hyvä syy liittyä.
Sama pätee kyllä yleisemminkin. Va-liiton edustaja on ollut mukana intin työryhmässä, vapaa-ajattelija (vaikka ei muodollisesti va-liiton edustajana) on ihmisoikeusvaltuuskunnassa jne.
Paitsi ettei se ole itsestäänselvää, vaan työn tulos. Aktiivisen toiminnan ansiosta tuo on saavutettu. Ja vaikka ihmisoikeudet eivät ole äänestysasia, niin painoarvoa lisää tietysti osittain sekin, montako jäsentä va-yhdistyksissä on. Minusta tämä on itsessään hyvä syy liittyä.
Sama pätee kyllä yleisemminkin. Va-liiton edustaja on ollut mukana intin työryhmässä, vapaa-ajattelija (vaikka ei muodollisesti va-liiton edustajana) on ihmisoikeusvaltuuskunnassa jne.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Muun muassa seuraavaa on tarkoitus tuoda esiin:
Peruskoulussa ja lukiossa elämänkatsomustiedon (ET:n) vajaakäyttöön johtanut syrjintä tulee lopettaa ja edistää lapsen oikeutta päästä ET-opetuksen. Aineen opetusryhmien muodostumista jo alaluokilla tulee kohtuullisin toimin tukea eikä suinkaan houkutella taloudellisin tai ideologisin motiivein katsomusaineen valinnan vapauden omaavia huoltajia ruksaamaan lastaan ev.lut. uskonnonopetukseen.
ET-opetukseen osallistumista koskeva sääntely ei täytä yhdenvertaisuudelle asetettuja vaatimuksia! Näin todetaan Lapsiasiavaltuutetun toimiston lausunnossa peruskoulu- ja lukiolakeihin. Evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen uskontokuntaan liitetty oppilas ei saa nyt osallistua ET-opetukseen.
Lasten oikeuksien sopimuksen 14 artiklan valossa on kyseenalaista, että lukiolainen ei voi valita katsomusaineen pakollisia kursseja uskonnon ja ET:n välillä, vaikka hän saa itse valita muut kurssivalinnat. Tämä uskonnollinen holhous ei ole sopusoinnussa lapsen, tässä tapauksessa lukiolaisen kehitystason kanssa eikä uskonnonvapauden kanssa.
Eikä tällainen uskonnollinen holhous täytä peruskoulun oppilaan aikuisten huoltajienkaan yhdenvertaisuudelle asetettuja vaatimuksia.
Toivottavasti kuitenkin tiiviisti. Se mikä tekstiin sopii, ei yleensä ole puheena kovin hyvä.
1. Ihmisten syrjimätön kohtelu myös uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta on tärkeää oppilaitosten arjessa, yhdenvertaisuuslain edellyttämissä yhdenvertaisuussuunnitelmissa sekä nyt laadittavissa paikallisissa opetussuunnitelmissa.
2. Kouluissa tulee edistää elämänkatsomustietoon oikeutettujen lasten oikeutta päästä ET-opetukseen. Aineen opetusryhmien muodostumista jo alaluokilla tulee kohtuullisin toimin tukea eikä houkutella huoltajia vaihtamaan lastaan uskonnonopetukseen.
3. Elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumista koskeva sääntely ei täytä yhdenvertaisuudelle asetettuja vaatimuksia! Näin todetaan Lapsiasiavaltuutetun toimiston lausunnossa peruskoulu- ja lukiolakeihin. Nythän kirkkoon liitetty oppilas ei saa osallistua ET-opetukseen.
Lasten oikeuksien sopimuksen valossa, lukiolaisen kehitystaso huomioon ottaen, on väärin, että lukiolainen ei voi valita katsomusaineen kursseja uskonnon ja ET:n välillä, vaikka hän saa itse valita muut kurssivalinnat.
4. Uskonnonvapauteen liittyy myös yksityisyyden suoja. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt ratkaisuja, joita Suomessa ei ole vielä otettu huomioon. Ihmisellä on oikeus pitää uskonasiat omana tietonaan, ei ole pakko paljastaa uskontoaan tai vakaumustaan.
Silti Suomessa peruskoulut ja lukiot sekä Puolustusvoimat järjestävät edelleen virallisen päiväohjelman osaksi henkilökunnan organisoimaa ev.lut. kirkon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta, kuten jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia.
Vaikka niihin ei ole pakko osallistua, niiden ongelmallisuus ihmisoikeuksien valossa ei poistu vaihtoehtoisilla tilaisuuksilla.
Oppilaan huoltajat joutuvat nyt tekemään epämieluisesti julkisen valinnan, josta voidaan suoraan tai välillisesti tehdä päätelmiä perheen uskonnollisesta tai uskonnottomasta katsomuksesta. Tämä aiheuttaa sosiaalisen paineen niin kantasuomalaisten piirissä kuin kotoutumispaineissa olevien maahanmuuttajataustaisten keskuudessa. Käytännössä julkinen valta ilman laillista perustetta painostaa uskonnottomia ja toisuskoisia sekä kirkon jäseniäkin jumalanpalveluksiin.
5. Uskonnonharjoitus ei kuulu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen eikä keskiasteen lakisääteisiin tehtäviin. Ops:n mukaan opetuksen tulee olla poliittisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitoutumatonta. Yv-lain mukaan pääsäännöstä poikkeamisesta pitäisi säätää lailla. ”Positiivisen erityiskohtelun” edellytykset eivät täyty, kun kyseessä on vahvassa asemassa oleva kirkko. Yhden uskonnon uskonnonharjoituksen järjestäminen rehtorin ja opettajien virkatyönä rikkoo pääsääntöä eli syrjimätöntä kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Johtopäätös on, että ev.lut. jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia ei pitäisi enää sisällyttää oppilaitosten viralliseen ohjelmaan.
Suomen pitäisi kansainvälisissä toimielimissä puuttua myös uskontoperustaisiin ihmisoikeusloukkauksiin; esimerkiksi jumalanpilkasta ja uskosta luopumisesta on eräissä maissa pahimmillaan rangaistuksena kuolemantuomio. Koska Suomen rikoslaissa on yhä voimassa jumalanpilkkakielto, Suomi ei voi uskottavasti puuttua maailmalla tapahtuviin uskontopohjaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Esitämme jumalanpilkan rangaistavuuden poistamista rikoslaista.
Jumalanpilkkakielto rajoittaa sananvapautta epäsymmetrisesti niin, että uskonnot ja heidän jumalansa saavat erityisen suojan, mutta uskonnottomat vakaumukset eivät saa. Jumalanpilkkakiellon poisto rikoslaista toisi uskonnollisia ja uskonnottomia vakaumuksia edustavat ihmiset ajatuksen- ja sananvapauden kannalta yhdenvertaiseen asemaan.
Poistettava kohta kuuluu nyt näin: ”Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.” (Rikoslaki)
Vapaa-ajattelijain edustajan puheenvuoro Oikeusministeriön järjestämässä seminaari- ja kuulemistilaisuudessa liittyen valtioneuvoston kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmisteluun 4 päivänä helmikuuta (kello 9.45 – 14.30 Säätytalo, sali 15, Snellmaninkatu 9-11):
http://oikeusministerio.fi/material/attachments/om/valmisteilla/piolausunnot4.4.2016/DTcj9KvO3/Vapaa-ajattelijain_Liitto_ry.pdf
Tässä vielä linkki valikkoon kaikista puheenvuoroista kuulemistilaisuudessa:
http://oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/kehittamishankkeita/kansallisenperus-jaihmisoikeustoimintaohjelmantaytantoonpanojaseuranta/lausunnot.html
Armeija-asiaa:
6. Puolustusvoimissa uskontoon ja vakaumukseen liittyvä syrjintä ja yksityisyyden suojan rikkominen viedään äärimmäisyyksiin paraatien paraatikatselmuksien yhteydessä. Paraatejahan seuraa yleensä laaja yleisö ja valtakunnalliset paraatit myös televisioidaan. Kun paraatikatselmuksiin yhä liitetään paraatijumalanpalvelus, kesällä 2015 käyttöön tuleen uuden järjestelyn mukaan ne, jotka eivät halua osallistua ev.lut. jumalanpalvelukseen, joutuvat poistumaan
rivistä kesken paraatikatselmuksen yleisön ja tv-kameroiden edessä. He siirtyvät taka-alalle odottamaan paraatin ohimarssin alkamista ilman mitään omaa ohjelmaa. Syrjivä ja nöyryyttävä menettely pakottaa nuoria varusmiehiä tuomaan poikkeuksellisen julkisesti esiin uskontoon tai vakaumukseen liittyviä valintojaan tavalla, joka rikkoo uskonnonvapautta ja yksityisyyden suojaa.
7. Myös pakko valita uskonnollisen valan ja ei-uskonnollisen vakuutuksen välillä rikkoo ihmisten yksityisyyden suojaa ja uskonnonvapautta. Oikeudessa todistajan vala ja vakuutus onkin juuri muutettu yhdeksi katsomuksellisesti neutraaliksi vakuutukseksi. Lakiesityksen perusteluissa todettiin seuraavaa:
”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että henkilö joutuu tekemään selkoa uskonnollisesta vakaumuksestaan valaa annettaessa (Dimitras ym. v. Kreikka 3.6.2010). Ylipäätään henkilöllä ei ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan (Alexandridis v. Kreikka 21.2.2008). Uskonnollista vakaumusta koskevat
tiedot ovat henkilötietolain (523/1999) 11 §:n mukaan ns. arkaluonteisia tietoja. Tällaiset tiedot kuuluvat myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen mukaan erityisen suojan piiriin (L 35/1992; SopS 36/1992). Valtion on myös toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteissaan eri uskonnollisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa (esim. Metropolitan
Church of Bessarabia ym. v. Moldova 13.12.2001).”
Yhdistäminen pitäisi tehdä myös sotilasvakuutuksen/sotilasvalan suhteen samoin kuin ministerin vakuutuksen/alan suhteen. Mallia voi ottaa myös tasavallan presidentin ja eduskunnan puhemiehen vakuutuksesta.
Kiitokset.
Va-liitto on taas hyvin esillä kun puhutaan perus- ja ihmisoikeuksista. Ja hyvä niin.
Tasavallan presidentti on myös puolustusvoimain ylipäällikkö. Kun hän antaa vakuutuksen, luukisi saman keloaavan alokkaillekin.
Luulisi saman kelpaavan alokkaillekin... Kaikkivaltiuden ja -tietävyyden julistamisrituaalilla pönkitetään kirkon valta-asemaa..
Oikeusministeriö siis valmistelee toiminaohjelmaa. Se on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa (jota SSS-hallitukseksikin kutsutaan). Hyvä valmistelu on tosiaan tarpeen. Muuten ei tiedä, mitä tulee.
Esitin myös kirkon ja valtion suhteen uudistamista. Olisi tietysti myönteinen yllätys, jos SSS-halllitus ottaisi sen mukaan kansalliseen perus- ja ihmisoikeustomintaohjelmaaan. Alla teksti:
"Valtion ja ev.lut. kirkon erityissuhde Suomessa tulee ottaa kokonaistarkasteluun nykyisten ihmisoikeuksien (yhdenvertaisuus, uskonnon ja omantunnon vapaus, yksityisyyden suoja) valossa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla todennut seuraavaa: ”Valtion on myös toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteissaan eri uskonnollisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa (esim. Metropolitan Church of Bessarabia ym. v. Moldova 13.12.2001).”
Kirkko on keisari, joka kulkee jatkuvasti juhlavaatteissa, koska valtio ei toimi sen suhteen neutraalisti ja puolueettomasti, vaan antaa kirkolle kohtuuttomia valtiokirkollisia erityisetuja. Ev.lut. kirkon saattamisessa muiden yhteisöjen rinnalle arkivaatetukseen on perusteltua, että muun muassa
- pikkulasten uskonnollinen rekisteröinti ja kirkon erityisoikeudet
väestötietojärjestelmässä valtion kustannuksella lopetetaan,
- uskonnonopetuksen pakollisuus ev.lut. kirkkoon liitetyille lapsille ja nuorille
peruskoulussa ja lukiossa lopetetaan ja avataan kaikille valinnan mahdollisuus
elämänkatsomustietoon,
- kirkollisverojärjestelmä, verottajan käyttö ev.lut. ja ortodoksisen kirkon
jäsenmaksujen perintään lopetetaan
- kirkon sääntöjen (kirkkolain) muuttamisen erityiskäsittely eduskunnassa
kirkolliskokouksen esitysten pohjalta (PL 76 §) lopetetaan ja asia siirretään
viranomaiskäsittelyyn muiden uskonnollisten yhdyskuntien ja yhdistysten tapaan.
Nyt on aika julkisen vallan silmien avautua ja siirtyä neutraaliin ja puolueettomaan
toimintaan myös suhteessa ev.lut. kirkkoon. Myös suhtautumisen uskonnollisiin ja eiuskonnollisiin yhteisöihin tulee olla yhdenvertaista ja syrjimätöntä."
Kyllä näitä isojakin asioita pitää jaksaa esittää, vaikka hyvä tulos ei olekaan todennäköinen. Ettei päästä sanomaan, että ette edes edittäneet. Vastuu on kansanedustajilla.
Kansanedustajien rooli joskus tosiaan unohdetaan. Yhteydet omasta vaalipiiristä tai omiata viiteryhmistä usein parhaita. Viestejä.
Mikä on muuten surullista.
Kuitenkin kansanedustajan hommana olisi kai ajatella koko maan parasta, eikä yrittää varmistaa jatkopaikkansa kuuntelemalla nimenomaan omia äänestäjiään.
Uskonnovapauttta ja ihmisten yhdenvertaista kohtelua kannattavat kansalaiset ovat siis aliedustettuina eduskunnassa?
Kansanedustajat pelkäävät uskovien ja kirkon "kostoa" kirkon etuoikeuksiin puuttumisestä? Onkohan enemmistö ihmisgten epäyhdenvertaisen kohtelun kannalla, kun oikein silmiin katsotaan?
Miten tämä muuten etenee? Onko jotain luonnosta luvassa, ja jos niin koska, vai tuleeko kerralla lopullinen ohjelma?
Luultavasti oikeusministeriön asettama valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto (toimikaudeksi 8.10.2015–31.12.2019) käsittele jokinlaista luonnosta ennen hallitukseen menoa.
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/kehittamishankkeita/kansallisenperus-jaihmisoikeustoimintaohjelmantaytantoonpanojaseuranta.html
Täytyypä vielä kysyä, tuleeko joku luonnos laajemmin kommentoitavaksi. Hyvä kysymys.