EU Guidelines on the promotion and protection of freedom of religion or belief
http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/EN/foraff/137585.pdf
Sisältää mm. seuraavaa ilmaisua:
-- Right to have a religion, to hold a belief, or not to believe
11. Theistic, non-theistic and atheistic beliefs, as well as the right not to profess any religion or belief are protected under article 18 ICCPR4
. The terms “belief” and “religion” are to be broadly construed and the article's application should not be limited to traditional religions or to religions
and beliefs with institutional characteristics or practices analogous to those of traditional religions.
States should not restrict the freedom to hold any religion or belief. Coercion to change, recant or reveal one’s religion or belief is equally prohibited.
http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/EN/foraff/137585.pdf
Sisältää mm. seuraavaa ilmaisua:
-- Right to have a religion, to hold a belief, or not to believe
11. Theistic, non-theistic and atheistic beliefs, as well as the right not to profess any religion or belief are protected under article 18 ICCPR4
. The terms “belief” and “religion” are to be broadly construed and the article's application should not be limited to traditional religions or to religions
and beliefs with institutional characteristics or practices analogous to those of traditional religions.
States should not restrict the freedom to hold any religion or belief. Coercion to change, recant or reveal one’s religion or belief is equally prohibited.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ja se peruskysymys: Mikä on tuo "ulkomaanasioiden neuvoston kokous" joka on suuntaviivat antanut. Mikä on "suuntaviivojen" merkitys, ts. sitooko laillisesti, onko konsensusnäkemys vai onko äänestetty periaatelinjaus?
Neuvossto kokoontuu eri minissterikokoonpanoissa. Tässä tapauksessa ulkoministerien kesken.
Guidelines ei ole suoraan velvoittavaa yhteisölainsäädäntööä (asetus) eikä direktiivikään. Niiden roolia voisi tutkailla erikseen, ken tietää tai ehtii tsekata.
Voi tietysti olla myös eri tulkintoja eri jäsenmaissa....
Näissä asioissa voidaan tehdä vain konsensuspäätöksiä.
OK. Onhan sillä sitten jonkinlaista moraalista velvoittavuutta. Ollaan ikäänkuin oltu kaikki mukana päättämässä.
Mutta kuten olen aiemminkin todennut: hyvin nuo päätökset laintulkintaan vaikuttavat, mutta vähemmän lainsäädäntöön.
Tämä asiakirja ohjaa ennen muuta EU:n ulkosuhteiden hoitoa, sekä yhteisön toimesta että jäsenvaltioiden toimesta tapahtuvaa. (Siksi neuvoston käsittelykin oli ulkoasiainministerien kokoonpanossa.)
Toisaalta puhuminen näiden puolesta edellyttäisi, että kotipesä toimii myös vähintäänkin samojen linjausten mukaan, mitä muilta ehkä "edellytetään".
EU kuulemma kuitenkin koittaa välttää näiden puolesta "saarnaamista". Kun eräissä maissa on esim. uskosta luopumisesta (apostasy) ja jumalanpilkasta (plasphemy) jopa kuolemanrangaistus tai ankaria raipparangaistuksia, siihen puuttumisen tulisi EU:n ja Suomen toimesta olla saarnaamisen sijaan jämerän humanistista.
Tässä yhteydessä kannattaa muistuttaa, että Islanti on nyt poistanut jumalanpilkan rangaistavuuden lainsäädännöstään.
Uskonnottomuus ilmaistaan selkeämmin kuin suomalaisissa teksteissä näihin asti, kun täällä on yritetty hyshys -linjaa siihen.
Niin, suomalaisissa julkisen vallan tekstissä on ollut vaikeuksia kirjoittaa uskonnottomista ja ateisteista.
Tekstissä huomionarvoista tuo kolmijako: Theistic, non-theistic and atheistic beliefs...
EITn mukaan uskonnottomia ovat ateistit, agnostikot, skeptikot ja uskontojen suhteen välinpitämättömät.
Ihmisten tosiasialliset katsomukset ovat yksilöllisiä ja sijoitttuvat eri ulottuvuuksilla omille piakoilleen.
Eli tämä on hyvin sanottu: "...should not be limited to traditional religions or to religions and beliefs with institutional characteristics or practices analogous to those of traditional religions."
Tämä liittyy mielestäni siihen, että kirkko yrittää puhua ja lobata 70 prosentin nimissä, vaikka tosiasialisesti arkkipiispa ja kirkkohallituksen pääsihteeri edustaa vain uskonnollista vähemmistöä Suomessa.
Samoin imaamit puhuvat muka muslimien ja muslimitaustaisten nimissä, vaikka suurin osa muslimitaustaisista ei harjoita uskontoa aktiivisesti.
Palstalla trollaavia antivapareita harmittaa että vaparien toiminta perustuu ihmisoikeuksiin ja on osa kansainvälistä liikettä.
Näin on. Mitä tahansa lokaa yritetään linkata vapaa-ajatteluun vaikka miten kaukaa hakien. Joku ihmisoikeustoiminnassa ja tasa-arvossa selvästi pelottaa kun noin paljon ollaan valmiita näkemään vaivaa trollaukseen.
Hmm... En tiedä. Tuo olisi kuitenkin jotenkin rationaalinen perustelu. Pidän edelleen ihan mahdollisena, että antivaparilla on vain jotain yksittäistä vapaa-ajattelijaa vastaan. Hän välttää kaikkea keskustelua, jossa aiheena olisi jokin va-liikkeen tavoite.
EUn ulkosuhteiden hoito tältä pohjlata on tärkeä ja haasteellinen kysymys. Jopa sisäsuhteidenkin. Onhan Euroopan suurkaupungeissa ja eränlaisia ulkosaarekkeita.
Hyvä linjaus on kuitenkin hyvä lähtökohta, vaikka käytäntöön vieminen onkin haasteellista. Parempi hyvä lähtökohta kuin ei hyvää lähtökohtaa.
Tauti leviää. Toivoa on.
Ulkoministeriö järjestää 21.5.2016 seminaarin Religious Freedom – Protecting Religious Minorities. Kiinnitämme huomiotanne siihen, että ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus koskee ihmisoikeussopimusten mukaan myös uskonnottomia, joita ovat ateistit, agnostikot, skeptikot ja uskontojen suhteen välinpitämättömät.
Vähemmistöuskontojen oikeuksien lisäksi myös uskonnottomien vähemmistöjen oikeudet on nostettu keskusteluun sekä Suomessa että kansainvälisesti. Näitä oikeuksia poljetaan monissa maissa vakavasti.
Ihmisillä on oikeus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta, oikeus olla kuulumatta sellaiseen sekä oikeus olla harjoittamatta uskontoa. Ihmisoikeuksiin kuuluu myös oikeus ilmaista uskonnoton vakaumus, sekä suoraan että välillisesti. Suomen tulee edistää näitä oikeuksia.
Valitettavasti useissa maissa uskosta luopuminen (apostasy) on kielletty, ja ankarimmillaan siitä uhkaa jopa kuolemantuomio. Samoissa maissa myös jumalanpilkka (blasphemy) on kielletty ja siitä on säädetty ankaria tuomioita, jopa kuolemantuomio. Jumalanpilkaksi luonnehditaan jopa pelkkä uskonnottomuuden esiin tuonti tai filosofinen keskustelu. Monet turvapaikanhakijat ovat paenneet maastaan uskonnollisen sorron vuoksi.
Sekularismin, tiedepohjaisen maailmankuvan, rationalismin, kriittisyyden, humanismin esiin tuominen piilottelun sijaan voisi vaikuttaa myönteisesti rauhan ja turvallisuuden edistämiseen. Toisin kuin usko kohtaloon sanoo, ihmiset voivat vaikuttaa asioihin toimimalla yhdessä ihmisoikeuksien hengessä.
Uskontoon ja vakaumukseen liittyviä kysymyksiä tulee käsitellä niin, että myös uskonnottomuuden, sekulaarin humanismin näkökulmat ja edustus ovat mukana yhteisessä keskustelussa. Vetoamme Suomen ulkoasiainministeriöön, että se noudattaa EU:n suuntaviivoja tässä asiassa http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/EN/foraff/137585.pdf
Välittääkö ulkomministeri Timo Soini (persu) näistä ohjeista?
Tuntuu siltä että ei välitä.
Kesä hyvää aikaa katsastaa kansainvälisiä lähteitä: http://humanistfederation.eu/ ja www.iheu.org
Ei ole selvää, että kaikki jäsenmaat noudattavat näitä ohjeita.
Myös Suomen toiminta ulkoministeri Timo Soinin johdolla ei ole "itsestään selvää".
Timo Soini tarkkailuun.
Suomen asekaupat Saudi-Arabian kanssa eivät ole OK.
Muistetaan, että Suomi tullut perässä EN- ja EU-säädöksiin nähden. Samoin EIT...
Hyödynnettävää yhä.
Suomi jälkijunassa... Oikeden todistajan valan/vakuutuksen yhdistäminenkin tapahtui osin EIT-perustaisesti.
UM:llä on oma Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia. Se on hyväksytty vuonna 2013 ja se on edelleen voimassa. Tähän strategiaan liittyi ulkoasiainhallinnon ihmisoikeuspoliittinen toimintaohjelma vuosille 2013-2015, mutta se ei ole enää voimassa eikä suunnitelmissa ole uuden toimintaohjelman laatimista lähivuosina. Strategialla pärjätään ja se ohjaa ihmisoikeuspoliittista toimintaa.
Tässä linkki strategiaan: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=323927
Valtioneuvoston yhteishankkeena laaditaan parhaillaan Suomen toista kansallista perus- ja ihmisoikeusohjelmaa vuosille 2017-2019. Siinä vetovastuu on OM:llä. Toimintaohjelmassa on kaikkien ministeriöiden perus- ja ihmisoikeushankkeita, myös UM:n hankkeita. Tästä toimintaohjelmasta on järjestetty kuulemistilaisuuksia tämän vuoden aikana.
Onko Soini laittanut jarrut päälle?