Matti Vanhanen: Ilmavoimien Hornetien seuraajiksi perusteltua valita ruotsalaisia Jas-hävittäjiä
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen pitää perusteltuna, että käyttöikänsä päähän tulevat Hornetit korvataan ruotsalaisilla Jas Gripeneillä.
PITÄISIKÖ Suomen muuttaa asemoitumistaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Venäjän arvaamattoman toiminnan takia? Tähän kysymykseen etsitään vastausta, kun hallitus kirjoittaa kevään aikana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen avasi keskustelun keskiviikkona omakustannekirjallaan Ulkopolitiikasta. Vanhasen mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle aito vaihtoehto, jos tilanne Itämeren alueella vain kärjistyy. Vanhanen toivoo Venäjän ymmärtävän, että sen toiminta muuttaa suomalaisten suhtautumistapaa.
– Jos lähialueemme vakaus järkkyy Venäjän toimesta, kääntyy viisari täällä – ei Venäjän, vaan Naton suuntaan. Viimeisten vuosien politiikalla muualla Euroopassa Venäjä on laittanut liikkeelle pallon, joka pyörii, Vanhanen kirjoittaa.
Vanhasen kantana kuitenkin on, että Suomen ja Ruotsin pitäisi pysyä sotilasliiton ulkopuolella, koska sillä tuettaisiin lähialueen vakautta ja ennakoitavuutta.
VAKAUDEN voi saavuttaa Vanhasen mukaan joko keskinäisellä luottamuksella tai voimatasapainolla. Nämä ovat hänen mukaansa vaihtoehdot myös silloin, kun Suomessa puhutaan turvallisuuspolitiikan peruslinjasta.
– Moni Suomessa miettii, mitä Venäjä saa ympäristössään tehdä, ennen kuin se johtaa meillä johtopäätökseen, että luottamus ei enää riitä. Se raja on tarkka kuin veteen piirretty, ja tulkitsijalla on nyt oltava kärsivällisyyttä.
Suomi ja Ruotsi ovat tiivistämässä puolustusyhteistyötään selkein askelin, mutta auttaisivatko maat toisiaan hädän hetkellä? Vanhanen varoittaa rakentamasta vääriä illuusioita. Vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyö ei hänen mukaansa takaa sitä, että Ruotsi auttaisi Suomea tosipaikan tullen. Varmuuden saamiseksi maiden pitäisi solmia valtiosopimus puolustusliitosta. Kahden maan puolustusliitto ei kuitenkaan Vanhasen mielestä voi toimia, ellei mailla ole yhteistä ulkopolitiikkaa.
Ruotsin ilmavoimilla on käytössään Jas Gripen -hävittäjiä.
Ruotsin ilmavoimilla on käytössään Jas Gripen -hävittäjiä. (KUVA: Stefan Kalm)
Tämä ei hänen mukaansa tarkoita sitä, ettei yhteistyötä kannattaisi syventää.
– Mitä parempaan ja tiiviimpään yhteistyöhön puolustusvoimamme kykenevät ja mitä paremmin niiden kulttuurit limittyvät keskenään, sitä varmemmaksi poliittinen ja sotilaallinen yhteistyömme kävisi kriisin sattuessa.
YHTEISTYÖ EU:n ja Ruotsin kanssa voi hänen mukaansa kehittyä vähitellen sellaiseen muotoon, jota on vielä vaikeaa ennustaa.
Vanhanen toivoo, että Suomi ja Ruotsi tiivistävät vuoropuheluaan turvallisuuspolitiikasta. Maan keskustelua on tärkeää seurata, koska Ruotsissa porvaripuolueet ovat jo Nato-jäsenyyden kannalla.
– Allianssin uudesta kannasta seuraa, että Sdp:n kannan muutos riittää tästä eteenpäin todella dramaattiseen muutokseen Ruotsin asemoitumisessa.
MATTI Vanhasen mukaan tiivistyvä yhteistyö Ruotsin kanssa nousee varmasti esiin, kun Suomi valmistelee hävittäjäkauppaa.
– Mikäli ruotsalaisvalmisteiset hävittäjät vastaisivat tarpeitamme, jokainen osaa nähdä millaisia myönteisiä kehitysnäkymiä kauppa voisi avata ilmavoimiemme yhteistyössä. Päättäjät joutuvat ratkaisun tausta-arvioinnissa nojaamaan hyvin suppeaan joukkoon ilmasodankäynnin teknologian osaajia, Vanhanen kirjoittaa.
Suomen Ilmavoimien Hornetit korvataan ensi vuosikymmenellä.
Suomen Ilmavoimien Hornetit korvataan ensi vuosikymmenellä. (KUVA: Ilmavoimat)
Hornetien todennäköisinä seuraajina on pidetty Lockheed Martinin F-35:tä, Boeingin F/A-18 Super Hornetia, Saabin Jas Gripeniä, Dassaultin Rafalea tai Eurofighterin Typhoonia. Hankintapäätöksessä arvioidaan muun muassa koneiden suorituskykyä, niihin saatavia asejärjestelmiä ja järjestelmien yhteensopivuutta armeijan muuhun toimintaan.
KAUPPOJEN yhteydessä on mahdollista sopia myös vastakaupoista. Vanhasen mukaan Suomen ja Ruotsin teollisuusyhteistyö puolustuksen alalla voisi parantaa koko alueen suorituskykyä.
– Kuten lukija huomaa, suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutettavissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla, Vanhanen sanoo.
Edellytyksenä voisi hänen mukaansa kuitenkin olla, että Suomi saa huippulaatuista aseteknologiaa myös muualta.
Suomi ja Ruotsi voisivat kehittää yhteistyötään Vanhasen mukaan myös laivastojen hankinnoissa ja korjaustelakoissa.
STT
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen pitää perusteltuna, että käyttöikänsä päähän tulevat Hornetit korvataan ruotsalaisilla Jas Gripeneillä.
PITÄISIKÖ Suomen muuttaa asemoitumistaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Venäjän arvaamattoman toiminnan takia? Tähän kysymykseen etsitään vastausta, kun hallitus kirjoittaa kevään aikana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen avasi keskustelun keskiviikkona omakustannekirjallaan Ulkopolitiikasta. Vanhasen mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle aito vaihtoehto, jos tilanne Itämeren alueella vain kärjistyy. Vanhanen toivoo Venäjän ymmärtävän, että sen toiminta muuttaa suomalaisten suhtautumistapaa.
– Jos lähialueemme vakaus järkkyy Venäjän toimesta, kääntyy viisari täällä – ei Venäjän, vaan Naton suuntaan. Viimeisten vuosien politiikalla muualla Euroopassa Venäjä on laittanut liikkeelle pallon, joka pyörii, Vanhanen kirjoittaa.
Vanhasen kantana kuitenkin on, että Suomen ja Ruotsin pitäisi pysyä sotilasliiton ulkopuolella, koska sillä tuettaisiin lähialueen vakautta ja ennakoitavuutta.
VAKAUDEN voi saavuttaa Vanhasen mukaan joko keskinäisellä luottamuksella tai voimatasapainolla. Nämä ovat hänen mukaansa vaihtoehdot myös silloin, kun Suomessa puhutaan turvallisuuspolitiikan peruslinjasta.
– Moni Suomessa miettii, mitä Venäjä saa ympäristössään tehdä, ennen kuin se johtaa meillä johtopäätökseen, että luottamus ei enää riitä. Se raja on tarkka kuin veteen piirretty, ja tulkitsijalla on nyt oltava kärsivällisyyttä.
Suomi ja Ruotsi ovat tiivistämässä puolustusyhteistyötään selkein askelin, mutta auttaisivatko maat toisiaan hädän hetkellä? Vanhanen varoittaa rakentamasta vääriä illuusioita. Vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyö ei hänen mukaansa takaa sitä, että Ruotsi auttaisi Suomea tosipaikan tullen. Varmuuden saamiseksi maiden pitäisi solmia valtiosopimus puolustusliitosta. Kahden maan puolustusliitto ei kuitenkaan Vanhasen mielestä voi toimia, ellei mailla ole yhteistä ulkopolitiikkaa.
Ruotsin ilmavoimilla on käytössään Jas Gripen -hävittäjiä.
Ruotsin ilmavoimilla on käytössään Jas Gripen -hävittäjiä. (KUVA: Stefan Kalm)
Tämä ei hänen mukaansa tarkoita sitä, ettei yhteistyötä kannattaisi syventää.
– Mitä parempaan ja tiiviimpään yhteistyöhön puolustusvoimamme kykenevät ja mitä paremmin niiden kulttuurit limittyvät keskenään, sitä varmemmaksi poliittinen ja sotilaallinen yhteistyömme kävisi kriisin sattuessa.
YHTEISTYÖ EU:n ja Ruotsin kanssa voi hänen mukaansa kehittyä vähitellen sellaiseen muotoon, jota on vielä vaikeaa ennustaa.
Vanhanen toivoo, että Suomi ja Ruotsi tiivistävät vuoropuheluaan turvallisuuspolitiikasta. Maan keskustelua on tärkeää seurata, koska Ruotsissa porvaripuolueet ovat jo Nato-jäsenyyden kannalla.
– Allianssin uudesta kannasta seuraa, että Sdp:n kannan muutos riittää tästä eteenpäin todella dramaattiseen muutokseen Ruotsin asemoitumisessa.
MATTI Vanhasen mukaan tiivistyvä yhteistyö Ruotsin kanssa nousee varmasti esiin, kun Suomi valmistelee hävittäjäkauppaa.
– Mikäli ruotsalaisvalmisteiset hävittäjät vastaisivat tarpeitamme, jokainen osaa nähdä millaisia myönteisiä kehitysnäkymiä kauppa voisi avata ilmavoimiemme yhteistyössä. Päättäjät joutuvat ratkaisun tausta-arvioinnissa nojaamaan hyvin suppeaan joukkoon ilmasodankäynnin teknologian osaajia, Vanhanen kirjoittaa.
Suomen Ilmavoimien Hornetit korvataan ensi vuosikymmenellä.
Suomen Ilmavoimien Hornetit korvataan ensi vuosikymmenellä. (KUVA: Ilmavoimat)
Hornetien todennäköisinä seuraajina on pidetty Lockheed Martinin F-35:tä, Boeingin F/A-18 Super Hornetia, Saabin Jas Gripeniä, Dassaultin Rafalea tai Eurofighterin Typhoonia. Hankintapäätöksessä arvioidaan muun muassa koneiden suorituskykyä, niihin saatavia asejärjestelmiä ja järjestelmien yhteensopivuutta armeijan muuhun toimintaan.
KAUPPOJEN yhteydessä on mahdollista sopia myös vastakaupoista. Vanhasen mukaan Suomen ja Ruotsin teollisuusyhteistyö puolustuksen alalla voisi parantaa koko alueen suorituskykyä.
– Kuten lukija huomaa, suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutettavissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla, Vanhanen sanoo.
Edellytyksenä voisi hänen mukaansa kuitenkin olla, että Suomi saa huippulaatuista aseteknologiaa myös muualta.
Suomi ja Ruotsi voisivat kehittää yhteistyötään Vanhasen mukaan myös laivastojen hankinnoissa ja korjaustelakoissa.
STT
Vastaukset 19
Vanhimmat
Saab Gripen NG (sweden) vs dassault rafale (france)
https://www.youtube.com/watch?v=fyH4uhC1Hyo
No kumpi on paree ? Hinta ?
siinä mielessä ideaa että se on jo ruotsinkin etu että koneet toimii ja pärjää velivenäläisen kalustolle joten huolto pelaa jouhevasti ja kehitys ehdotuksia kuunnellaan avoimella korvalla jos sellaisia tulee eteen?
Yleistä ominaisuuksista
Pääominaisuuksia on muun muassa ketteryys ilmassa, edulliset käyttökustannukset, toimintavarmuus ja kehittynyt elektroninen sodankäynti. Valmistaja väittää Gripenin olevan puolet halvempi käyttökustannuksissa kuin kilpailijat ja lentotunteihin suhteutettuna luotettavin yksimoottorinen monitoimihävittäjä maailmassa.lähde?
Gripen on suunniteltu laskeutumaan lyhyille tienpätkille, joissa viisihenkinen huoltomiehistö pystyy tankkaamaan ja aseistamaan koneen noin 10 minuutissa. Varsinkin Israelin käymät sodat ovat osoittaneet lentokenttien heikkouden ja tärkeyden saada kone mahdollisimman nopeasti takaisin ilmaan. Nousuun tarvitaan noin 400 metriä ja laskeutumiseen ilman jarrukaapeleita noin 500 metriä.lähde?
Datalinkki-yhteydet mahdollistavat esimerkiksi sen, ettei koneiden tarvitse pitää tutkaa ollenkaan päällä, tai lentueesta vain yksi pitää tutkaa päällä. Koneiden tutkatietoja voi myös matemaattisesti verrata keskenään, mikä auttaa havaitsemaan muuten piilossa olevan vihollisen.lähde?
Gripen on osallistunut sotatoimiin Libyassa ja ilmasotaharjoituksissa (esimerkiksi Red Alaska) sen operatiivinen käyttövarmuus on ollut hyvä. Gripenin elektronisen sodankäynnin järjestelmät ovat luoneet pääetulyöntiaseman vanhemman sukupolven koneisiin nähden. Gripeniä on ollut vaikea havaita tai saada tutkalukitusta aikaiseksi. Lähitaistelussa tietokone voi itsenäisesti suunnata koneen ja suorittaa tykillä ampumisen. Tiukassa kaarrossa Gripen säilyttää hyvin lentonopeutensa.lähde?
Koneissa käytetään siviilikoneiden Jet A1 -polttoainetta, mikä on tuottanut konetyypille ongelmia yhteisoperaatioissa, joissa muut koneet käyttävät NATO-standardin mukaista JP5-polttoainetta.[6]
Versiot
JAS 39A – otettiin palveluskäyttöön 1996.
JAS 39B – kaksipaikkainen versio 39A:sta.
JAS 39C – NATO-yhteensopiva ja teknisesti päivitetty versio.
JAS 39D – kaksipaikkainen versio 39C:stä.
JAS 39E/F – kehitteillä oleva tuleva malli, jossa on muun muassa AESA-tutka, 38 % suurempi polttoainetankki, kaksi asekiinnikettä lisää ja tehokkaampi moottori. Muutoksilla haetaan parempaa pommitus-roolia kun nykyversiossa pääpaino on torjuntakyvyssä.
Eiköhän vanhasen kannattaisi olla sekaantumatta etukäteen hävittäjäkauppoihin. Voi tulla kalliiksi tarjousvaiheessa nämä ulostulot.
toisaalta on ruotsinkin etu että meillä on paras mahdollinen varustus ja sillä alkaa olla jo kova kiire ?
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016012621020992_ul.shtml
Gripen NG (Sukhoi Su-35 Hunter Killer) Saab JAS 39
https://www.youtube.com/watch?v=5vl8Uah1Exk
täällä on hyviä lentäjiä mutta kunnon välineistä on pulaa?
Eiköhän se olisi parempi, että ammatti taitoiset lentoupseerit valitsevat parhaan koneen ja politiikot myöntävät rahat niiden ostoon ? Että silleen.
Kaksi Gripen NG:tä yhden F-35 hinnalla. Lentotunteja vähintään triplasti enemmän!
Häiveominaisuudetkaan eivät Suomen sijainnin ja koneiden käyttötarkoituksen takia merkitse yhtä paljon kuin muualla.
leviää kun olen sisällä?
Sun taitaa tehdä mieli kaipaan sitä että pääsen laskemaan käteni lantiollesi
ja vetämään puoleeni en aio edes kysyä haluatko ...
15.2.2006 klo 21.32
Tekee mieli sinua tajuttomasti
15.2.2006 klo 21.32
Saat heti täyden latauksen sitten saunotaan ja ehkä uudestaan tekee mieli
sinua ihan tajuttomasti
15.2.2006 klo 21.46
Kerroin silloin mitä koko viikon teki mieli tunnet toivottavasti sykkeen
sisälläsi kovana ja kuumana
15.2.2006 klo 21.53
Saat minut nousemaan päällä saat nähdä miltä se näyttää kun se haluaa
työntyä sinuun ja toivoo pehmeiden huuliesi hellivän
Onhan ennenkin ollut kahta eri konetyyppiä käytössä.
SAAB JAS-39 GRIPEN NG,(Manuovers Awesome), [jet fighter-air show 2015]!#2
https://www.youtube.com/watch?v=ExeAelrN7Iw
Grippenin kustannuksista olen ymmärtänyt että nykyinen malli olisi n. 4000$ per lennetty tunti ja e mallilla kustannukset nousisivat n. 7000$... f35:stä olen nähnyt mainintoja >20000$
Lisäksi on sanottu että grippenin huoltaminen on nopeaa ja se on suhteessa vähän aikaan pajalla moneen muuhun koneeseen nähden.
F35:sta kiinnostaisi tietää että montako tuntia huoltoa se vaatii per lennetty suoritus...
Gripen olisi kaikin puolin järkevä ja edullinen valinta verrattuna F-35 raakileeseen tai muihinkaan kilpaileviin koneisiin. JAS Gripen on vähähuoltoinen, kykenee operoimaan hyvin lyhyiltä lentokentiltä ja on nopea aseistaa lennon jälkeen uudelleen. Kannattavin valinta ehdottomasti Suomelle.
Muuten ihan hyvä lentokone. Ei vaan pysy ilmassa.
Jassin myyjät ovat aktivoituneet.
aseveli hintaan ne pitäis saaha on ruotsinkin edun mukaista että suomella on hyvä puolustus?