Eikö ihmiset väsy jo? Viikon ajan minä olen nähnyt televisiosta vain ja ainoastaan katastrofia. Ei mitään muuta kun kuolemaa, uhkaa ja perseestä olevaa negatiivista juttua. Samat helvetin asiat joka uutislähetyksissä, joiden takia vielä ylimääräisiä uutislähetyksiä?
MIKSI?
Kyllä varmaan jokainen suomalainen on jo kuullut mitä siellä tapahtuu. Ja jokainen suomalainen osaa varmasti etsiä lisätietoa, jos haluaa. Miksi sitä pitää niin perkeleesti tuputtaa?
Kyllä, osaanottoni niille, jotka menettivät jonkun. Surua tunnen niiden puolesta jotka menettivät perheensä. Mutta..
Asiassa on aina kaksi puolta. Minä ainakin kaipaan vähän ilonaiheita, enkä jaksa tuntea myötätuntoa joka helvetin päivä. Minulla myötätunnon ohi meni jo monta päivää sitten ärsytys. Ja sekin, minkä helvetin takia julistaa juuri uudenvuoden aikaan surupäivä? Kun itse tapahtumakin sattui muulloin, Oli tuossa välipäiviä, ja päiviä uudenvuoden jälkeenkin. Pilataan nyt kaikilta lapsilta ilotulitukset, joita odotettiin vuosi.
Ja mikä parasta.. Juhlitaan nyt JOKAISTA tulevaa vuotta sillä, että aasiassa sattui katastrofi nyt. On se niin veetun mukavaa oikeasti aloittaa jokainen vuosi muistelemalla kuolleita ihmisiä?
Jotain rajaa tähän hysterian lietsomiseen?
väsytys, ärsytys, turhaantuminen.
Ja ne rahankerääjät?! juu, rahaa mongutaan pankissa, rahaa mongutaan hitto vie netissä. En voi edes sähköpostia lukea että joku perkeleen mainoskyltti vaatii rahaa aasian uhreille. Mutta pahinta on kävellä edes kouluun, kun joku spr tms hyökkää nurkan takaa että "tunne vastuusi, anna rahaa".
Hitto vie, mikä vastuu? En minä aiheuttanut sitä katastrofia. Toki olen iso ihminen, mutta en minä maanjäristystä aamujumpallani aikaan saa. Ja olen auttanut sen vähän mitä pystyn rahoistani laittamaan. Joten anteeksi, ettei minulla ole kymmenelle kerääjälle, jokaiselle, per päivä, laittaa sitä euroa tai kahta. Ei edes sitä kymmentä senttiä.
Minusta saisitte jo lopettaa. En varmasti ole ainoa, jota rupeaa enemmän ärsyttämään kun surettamaan tämä iänikuinen katastrofi.
(en vähättele sitä, en sen uutisarvoa. En halua lietsoa mitään, en halua provosoida. Olen vain helvetin väsynyt siihen että televisiosta, netistä, lehdistä, ei mitään muuta saa nähdä. Mihin jäivät hyvät uutiset ja hyvä mieli uuden vuoden kunniaksi? minulla on stressiä henkilökohtaisessa elämässäni ihan tarpeeksi, enkä usko että kenenkään muunkaan stressiä pitää lisätä sillä että syyllistetään meitä siitä että asumme suomessa, missä maantieteelliset olot ovat suht vakaat ja meillä on rahaa ruokaan. )
MIKSI?
Kyllä varmaan jokainen suomalainen on jo kuullut mitä siellä tapahtuu. Ja jokainen suomalainen osaa varmasti etsiä lisätietoa, jos haluaa. Miksi sitä pitää niin perkeleesti tuputtaa?
Kyllä, osaanottoni niille, jotka menettivät jonkun. Surua tunnen niiden puolesta jotka menettivät perheensä. Mutta..
Asiassa on aina kaksi puolta. Minä ainakin kaipaan vähän ilonaiheita, enkä jaksa tuntea myötätuntoa joka helvetin päivä. Minulla myötätunnon ohi meni jo monta päivää sitten ärsytys. Ja sekin, minkä helvetin takia julistaa juuri uudenvuoden aikaan surupäivä? Kun itse tapahtumakin sattui muulloin, Oli tuossa välipäiviä, ja päiviä uudenvuoden jälkeenkin. Pilataan nyt kaikilta lapsilta ilotulitukset, joita odotettiin vuosi.
Ja mikä parasta.. Juhlitaan nyt JOKAISTA tulevaa vuotta sillä, että aasiassa sattui katastrofi nyt. On se niin veetun mukavaa oikeasti aloittaa jokainen vuosi muistelemalla kuolleita ihmisiä?
Jotain rajaa tähän hysterian lietsomiseen?
väsytys, ärsytys, turhaantuminen.
Ja ne rahankerääjät?! juu, rahaa mongutaan pankissa, rahaa mongutaan hitto vie netissä. En voi edes sähköpostia lukea että joku perkeleen mainoskyltti vaatii rahaa aasian uhreille. Mutta pahinta on kävellä edes kouluun, kun joku spr tms hyökkää nurkan takaa että "tunne vastuusi, anna rahaa".
Hitto vie, mikä vastuu? En minä aiheuttanut sitä katastrofia. Toki olen iso ihminen, mutta en minä maanjäristystä aamujumpallani aikaan saa. Ja olen auttanut sen vähän mitä pystyn rahoistani laittamaan. Joten anteeksi, ettei minulla ole kymmenelle kerääjälle, jokaiselle, per päivä, laittaa sitä euroa tai kahta. Ei edes sitä kymmentä senttiä.
Minusta saisitte jo lopettaa. En varmasti ole ainoa, jota rupeaa enemmän ärsyttämään kun surettamaan tämä iänikuinen katastrofi.
(en vähättele sitä, en sen uutisarvoa. En halua lietsoa mitään, en halua provosoida. Olen vain helvetin väsynyt siihen että televisiosta, netistä, lehdistä, ei mitään muuta saa nähdä. Mihin jäivät hyvät uutiset ja hyvä mieli uuden vuoden kunniaksi? minulla on stressiä henkilökohtaisessa elämässäni ihan tarpeeksi, enkä usko että kenenkään muunkaan stressiä pitää lisätä sillä että syyllistetään meitä siitä että asumme suomessa, missä maantieteelliset olot ovat suht vakaat ja meillä on rahaa ruokaan. )
Vastaukset 37
Vanhimmat
kunpa olisin jonkun sortsin hoitsu, osaisin oikeat sanat nyt.
Minun mielipiteeni on, jos asia sinua kyllästyttää, niin miksi sitten pohdit sitä ?
Annat asian olla ajatuksistasi poissa.
Kieltäydyt ajattelemasta suurta tuhoa.
Teet jotain muuta.
Ajattelet jotain muuta.
Nautit elämästäsi, läheisistäsi.
Elät elämääsi,
niinkuin olet elänytkin.
MikäS sinua estää ?
Elämä jatkuu väkisin.
Niillä kenellä jatkuu.
Nih.
En minä sitä ajattelekaan väkipakolla :P vaan nimenomaan, kun et saa enää kadulla kulkea kouluun, lähikauppaan, virastoihin, ilman että ne rahankerjääjät Pakottavat ajattelemaan asiaa. Ja monkuvat rahaa siinä sivussa.
Ja se, että minkä tahansa sivun avaat.. suomi24, google.. alltheweb.. kaikissa on sitä samaa tuhoa. Et voi tietoa hakea edes karjalanpiirakan ohjeista, ilman että sitä tungetaan naamantäydeltä.
Perutaan ilotulituksia...
Jos haluaa olla ajattelematta asiaa, ei voi käyttää nettiä, ei voi katsoa televisiota, ei voi lukea lehtiä, eikä voi poistua talostaan.
Joten..? elämä jatkuu, kyllä. Mutta eikö tämä maailmakin voisi jatkaa eteenpäin? katastrofeja tulee vielä pahempia. Vielä enemmän. Koko ajan.
Ja se on osaksi ihmiskunnan syy. piste.
Toi on kyllä totta mitä alkuperäis kirjoittaja kirjoitti.
Eilen olis pitänyt tulla Uuno elokuva mutta ei. Näytetään jotai vitun Swanhnegger (vai mikä se oli) leffaa missä TAPETAAN IHMISIÄ.
Siis sekö on parempaa viihdettä surupäivänä kuin hullun hassu Uuno Turhapuro?
ei hellitä ihan noin nopsasti.
keräyksiin ei ole pakko osallistua, voit kävellä ohi, ajattelematta sen kummemmin, syyllistämättä itseäsi.
Nettisivuja.. noh... klikkaat ne pois näkyvistäsi, se siitä.
Kyll se tästä väkisin rauhoittuu.
Meillä ei ole mitään hätää.
Suurin hätä on siellä nyt,
meidän Suomessamme voidaan Hyvin
sittenkin :D
Ajatteli sitä tai ei.
munkin mielestä on menty jo vähän yli.. onhan se kauheeta varmasti kaikkien mielestä mutta viikon ajan oon mäkin sitä miettiny ja nyt alkaa jo ärsyttää...
alkuperäiselle tekstin kirjoittajalle: Hyvin kirjoitettu! :)
Onhan toi osittain totta. Kyllä muakin alkaa
jo risoon. Mun pää ei enään kestä tota kuoleman jauhamista,
se on tosi väsyttävää. Mutta silti. Se on suuri katastrofi ja ihmisiä kuollut. EI SILLOIN
KUULU ILOITA!!?? ei kai suomalaiset ole niin itsekkäitä.. kai ne sitten on. kyllä lapsillekkin pitää opettaa että ihmisiä kuolee,
ja se ei oo ilon asia.
Lapsille pitää opettaa että ihmisiä kuolee, totta.
Mutta pitääkö niille opettaa, että siitä ei kuulu päästä yli? Pitääkö lapsille opettaa, että koska heille täysin vieraita ihmisiä kuolee suuri määrä (mitä muuten tapahtuu sotien ja nälänhädän seurauksena koko ajan), niin heidän kuuluu itkeä ja surra viikko-, jopa kuukausitolkulla?
Kuuluuko heidän oppia vihaamaan aikuisia, jotka riistävät heiltä ilotulituksen, jota he ovat odottaneet vuoden, vain siksi, että pitää surra kuolleita ihmisiä?
(ja eikö uskovaistenkin pitäisi iloita että k.o ihmiset pääsivät nyt jumalan luokse tms..? ja monissa uskonnoissa, ellei kaikissa, kuoleman jälkeen tulee vain positiivisia asioita. eikö?)
Hei,
Tama suru ei ole hetkellinen vaan jalkensa jattava koko maailman vaestoon. Jos ihmisia kuolee n. 200 000 niin miten sen voi unohtaa jo muutaman paivan kuluttua. On totta, etta suru suretaan suremalla pois, mutta voit olla varma, etta tama surutyo jatkuu viela pitkaan.( Lue kirjoja, vuokraa leffoja, kay kavelylla jne, jos et kesta ihmisten surua ) Suomalaisia menehtynyt n. 200-300 niin se on suurin maara sitten sota vuosien. Ja unohtamatta naita maita missa itse katastrofi oli ja tuhosi monien ihmisten elaman ehkapa lopullisesti.
Itsekkyys on tappava tauti ja siita olisi paastava eroon. Voisitko todellakin kaiken taman jalkeen jo muutaman paivan kuluttua aloittaa elamsi niin kuin mitaan ei olisi tapahtunut ?
otapa se netti ja vaikkapa.. Google tehokkaaseen käyttöön.
Montako ihmistä on kuollut irakissa?
Montako ihmistä on kuollut viime vuoden aikana sodissa?
Viime vuoden aikana nälänhätään? Kulkutauteihin?
Suremmeko heitä? Suretko sinä, minua vähemmän itsekkäämpi, heitä?
Poikkeuksena irak ja muutamat sodat.. Mutta kuinka paljon uutisarvoa on näillä muilla?
Juujuu. uutisointi on hyvä asia.
Entäpä se, että koko ajan haavat revitään auki niiltä, jotka siellä olivat? Annettaisiin heidän palata normaaliin elämään, eikä vain kauhisteltaisi, säälittäisi ja haluttaisi kuulla kaiken siitä ja siitä aallosta, siitä ja siitä ruumiista......
Eiköhän näin ison käsitteleminen vie aikaa aika kauan toipua. Vie se jokaikinen kuolema oli sitten kysessä 1 tai 145000 henkeä. Eli kyllä lapsi oppii varmasti sen että asiaa pitää käsitellä. Kuinka kauan se on kysymys johon ei pysty vastaamaan.
Yli päästään mutta se vie aikaa eikä tälläisen katastrofin käsittely käy viikossa tai kahdessa se vie vuosia.
Eikä lapset tietäisi että aikuiset on heiltä ilotulitukset riistäneet jos emme sitä heille kerro, ja hössötä asiasta sen enemiä. Osoittakaa että nekin rahat menee oikeasti sinne missä apua tarvitaan. Lapsi tajuaa kyllä kumpi on parempaa ilotuolitus tai hädässä olevat.
Materialian vuoksi ja sen että emme enää anna luonnon hoitaa kiertokulkuaan itse, tulemme juuri tähän...
Lapsilla on vuosia aikaa katsoa ilotulituksia myöhemminkin. Ensivuonna he eivät enää muista et viime vuonna ei niitä paljoa nähty. Parempaan se raha on mennyt. Hävetkää ja osoittakaa inhimillisyyttä. AIka parantaa haavat, mutta ei vie tuskaa täysin pois :(
Mina henkilokohtaisesti suren myoskin Irakin ja irakilaisten kohtaloita ! Jos ihminen kykenee suremaan yhden kohtaloa, han myos suree toisen kohtaloa. Sinusta en menisi takuuseen.
Tiesitko, etta suomalaiset ovat ottaneet kantaa myos Irakin kohtaloon ja lahjoittaneet paljon rahaa sodan uhreille.
Mutta Tsunami koskettaakin juuri sen takia, koska se tapahtui odottamatta ja siella on kuollut useita kymmenia tuhansia ihmisia. Siis silmaa rapayttamalla-bum- ja n. 200. 000 kuollutta ja n. 2000 000 koditonta vailla tulevaisuutta. Siita kaytetaan nimea " katastrofi " Se koskettaa koko maailmaa ei vain sinua, minua, Suomea, tai menehtyneita ihmisia ja heidan omaisiaan vaan jokaista ihmista talla maapallolla !
Onneksi vain muutama prosentti on kanssasi samaa mielta. Ja melkein taydet 100% ihmisista suree ja auttaa naita ihmisia.
En mina koe olevani sinua parempi, mutta K O E N etta minulla on enemman annettavaa ihmisille yleensakin. Empatia/sympatia ovat ilmaisia, ne eivat maksa mitaan, ja jos omaat nama taidot niin aivan varmasti parjaat elamassasi.
Mika tekee sinun elamastsi ainutkertaisen ? Mika asettaa sinut eri asemaan meidan muiden kanssa ?
Ja nama omaiset tarvitsevat kaikkien meidan tukea. Se ei ole enaan heidan yksityisasia, jos ihmisia kuolee kymmenia tuhansia, se on silloin meidan kaikkien yhteinen asia. He eivat palaa normaali elamaan viela pitkaan aikaan. He tulevat tarvitsemaan paljon myos yhteiskunnan apua tulevaisuudessa.
Kukaan tavallinen ihminen ei sure näitä tuntemattomia ihmisiä, kuten surisi omaisiaan. Se on fakta.
Jos suret tuntemattomia, kuten omaisiasi, olet mielenterveydeltäsi liian heikko tähän yhteiskuntaan. Sekin on fakta.
Ja turha on oikeasti inistä että pitää surra ja surra. Minä en osaa surra. Tunsin vähän myötätuntoa, ehkä vähän suruakin, kun kuulin miten on käynyt. Mutta suruaika? Sureminen varsinaisessa merkityksessään? Olet oikeassa. En kykene suremaan heitä kuten läheisiäni.
Huoh pullamösselöä jokyllästyttää vai?
Osta uusi kynsilakka -maailma nyt ei viitsi tänään pyöriä napasi ympärystä.
...heh..napakasti isketty pullamössölle...:) *nättää peukkua&hymyilee*
Ei uutisia ole pakko seurata puolen tunnin välein. Mene vaikka ulos välillä.
Joo, nuo kerääjät saavat minut pysymään kaukana suurista kaupoista ja keskustoista. Tuntee itsensä niin syylliseksi, kun kävelee ohi. Olen jo lahjoittanut puhelimella mielestäni riittävästi ja ehkäpä vielä lahjoitan lisääkin. Teen lahjoitukset mieluummin kenenkään näkemättä..
Luin kirjoituksesi ja se teki minut todella surulliseksi. Miksi ihminen on " itsekas " olento ja oletko ajatellut, etta sinun kohdallesi saattaa tapahtua vastaavanlainen onnettomuus, miten silloin ajattelisit, jos ihmiset kaantaisivat vain kylkeaan.
Tama Tsunami on ollut kaikessa kauheudessaan yksi aikamme pahimmista luonnon katastrofeista. Ei sellaista voi unohtaa, tai jattaa toisarvoiseen asemaan. Kylla sita homppa humpuukki ohjelmaa tulee televisiosta ihan liiaksikin, joten on hyva vain hiljentya ja ottaa osaa " koko maailman kattavaan suruun "
Suomen historian pahimpia menetyksia, sitten sota vuosien. Suomessa vakiluku on niin pieni, etta jo 200-300 ihmishengen meneteys tuntuu ylettoman suurelta. Ruotsissa kuolleita ehka yli 3000, .. Ja entapa tuhoalueiden ihmmiset .. Luku saattaa kohota jopa 500.000 .. Ja entapa ne n. 2000 000 ihmista ilman kotia, tulevaisuutta ilman yhtikas mitaan.
Miten sinunlaisiasi ihmisia voi olla ja elaa tassa maailmassa. Jos tapahtuu jotakin nainkin traagista niin on selvaakin selvempaa, etta ihmiset surevat, ei vain Suomessa vaan kaikkialla. Yleensa suru ja sureminen yhdistaa ihmiset ja avunantoa ei haluta vahatella.
Jos tama stressaa sinua niin ala avaa televisiota. Kay vuokraamassa elokuvia, lue kirjoja, lehtia, kuuntele musiikkia, kavele luonnossa, yms. Pysyttele erossa tapahtuneesta. Sina joudut karsimaan viela monta paivaa, koska uutisointi aivan varmasti tulee olemaan Tsunami myonteinen viela pitkaan. Ja todennakoista on, etta valtavaesto haluaa nahda uutisia, mita maailmalla tapahtuu.
Lopuksi: Elama on muutankin kuin saippua oopperaa ja tai Sex and The City ohjelmia. Elamssa tapahtuu niin hyvia kuin huonojakin asioita, ja aikuisen ihmisen tulisi oppia kasittelemaan myos surullisiakin tapahtumia, silla niilta ei voi valttya. Koita jaksaa- vaikka todelliset uhrit ovat jossakin muualla !
Itsekkyys on maailman tuho.
"Miksi ihminen on " itsekas " olento ja oletko ajatellut, etta sinun kohdallesi saattaa tapahtua vastaavanlainen onnettomuus, miten silloin ajattelisit, jos ihmiset kaantaisivat vain kylkeaan."
Itseasiassa.. Jos olisin ollut siellä, tai missä tahansa vastaavassa paikassa.. Toivoisin, että ihmiset jättäisivät minut rauhaan. Että voisin kävellä kadulla, ilman että minulta kerjättäisiin rahaa, sillä en saisi kuitenkaan niitä avustuksia. Eivät ne enää auta niitä uhreja, ehkä valtiota. Jos siitä lähdetään.
Se raha sinäänsä ei auta, tekoja tarvitaan.
Ja mitä tulee hiljentymiseen ja siihen että pitää ottaa osaa maailman suruun? Eikö kaikelle ole rajansa. Kauanko minun pitää surra tuntemattomia ihmisiä?
Olen pahoillani niiden puolesta jotka ovat menettäneet jonkun.
Mutta meille muille, kuten loppujen lopuksi heillekin, elämä jatkuu. Ihan oikeasti. Minulla on koulua. Monella on työtä. Vastapainoksi me haluamme hömppää televisiosta, ja niitä muitakin uutisia. Kuinka joku on voittanut mitalin jossain urheilussa.
Ja ennenkaikkea sitäkin tietoa, että mitä täällä kotimaassa tapahtuu? Ei aina jaksa surra. En jaksa surra näitä uhreja enää päivääkään. Eivät uhrit siitä mitään saa, vaikka surisin kuinka.
Pitääkö minun uhrata omaa elämääni, omaa onnellisuuttani siihen, että suren heitä? Olenko sitten vähemmän itsekäs sinun ja muiden silmissä, jos makaan sängyllä, itken silmät päästäni, keskeytän koulun, enkä voi elää sen faktan kanssa, että ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa? Lisätään tähän tieto että ihminen tappaa eläimiä epäinhimillisin tavoin, joihin verrattuna tänä aasian juttu on pienen pieni läiskä maailman ekologiseen kaikkeuteen suhteutettuna..
Ja sittenkö olisin vähemmän itsekäs?
Ei.
Itsekkyyttä on se, että omit muiden surua, ja sillä perusteella vetoat että et mene töihin, lopetat elämäsi.
Epäitsekkyyttä on se, että voi hetken olla ajattelematta itseään, ajattelematta sitä, kuinka paha asia tämä on. Ja keskittyä normaaliin elämään, ja ennenkaikkea siihen että tarjoamme normaalin elämän niille, jotka palaavat sieltä myllerryksestä. Tienaamme rahaa, autamme tulevissakin katastrofeissa.
Tuntuu että maailma on nyt pysähtynyt. Eikä sen kuulu pysähtyä. Ei missään nimessä. Nyt jos koskaan pitäisi olla vahva, ja jatkaa sitä elämää vahvana tulevaisuuden takia.
Kirjoituksesi oli hyva, mutta edelleenkaan en voi ymmartaa, miksi koet suremisen velvollisuutena muita ihmisia kohtaan. Sitahan se ei ole vaan ihmisten kykya tuntea empatiaa menehtyneita ja heidan omaisiaan kohtaan.
Kuolleita on paljon ja sellaista ei voi unohtaa hetkessa. Kylla sinakin paaset takaisin normaali rytmiisi " pian " Mina en henkilokohtaisistakaan syista voisi ajatella muuta kuin katastrofi alueen ihmisia ja totta kai kaikkia niita turisteja, joiden elama siella paattyi.
Rahavaroilla yms emme auta menehtyneita vaan heidan omaisiaan ja itse valtioita. Esim. Srilankan tapaiselle kehitysmaalle, tama katastrofi oli jarkytys, koska juuri kun Srilanka on maana hieman paassyt jaloilleen, se joutuukin kokemaan todellisen onnettomuuden. Eilen puhelimessa anoppini sanoi, etta elaman paluu takaisin saattaa kestaa kymmenia vuosia.
Silloin kun tapahtuu " luonnon katastrofi " niin se koskettaa ihmisia maailmanlaajuisesti, koska se tuo mukanaan tunteen, etta mikaan ei ole ikuista ja mihinkaan ei voi luottaa. Voimme tukea ja kannustaa, mutta paras tapa on lahjoittaa rahaa ja lahettaa tavaralahetyksia ko. alueille. Tama " kerjays " menee a p u a tarvitseville, joilta otettiin e l a m a ja t u l e v a i s u u s
pois.
Ja nama ihmiset eivat enaan ole tuntemattomia, he ovat antaneet kasvonsa talle onnetomuudelle.
Ei sureminen tarkoita sita, etta meidan pitaisi luopua omasta elamsta, lopettaa opiskelu, tyon teko jne. Ei sureminen on normaali tapahtuma ihmisen elamassa. Kun jotakin traagista tapahtuu ihminen suree aikansa ja kun on suru on surtu pois on han valmis unohtamaan, tai toisien sanoen valmis lokeroimaan taman surun.
Jos laheinen ihminen kuolee traagisesti esim> onnettomuss niin shokki aika kestaa yleensa n. vuoden ja sen jalkeen alkaa varsinainen sureminen ja se voi kestaa reilusti yli vuodenkin. Me kun olemme ajattelevia, tuntevia ja muutenkin kehittyneita nisakkaita. Paljon epanormaalinpaa on ihminen, kuka ei s u r e se saa aikaan vihaa ja katkeruutta muissa ihmisissa.
Ajattele naita ihmisia joiden rakkaimmat ovat huuhtoutuneet aaltojen mukana mereen ja koskaan et saa edes hyvasteja jattaa, koska ruumista ei loydeta.
No mutta ihmisia on moneen junaan ja jokainen pitakoon mielipiteensa niin kauan, kunhan ne eivat vaikuta muiden tapaan toimia.
Voi nuppusta mutta mihkä sä hömppää tarviit tv stäkun oot nin hyvä itse tuottamaan jo?
iski ku et itse keksiny mitään? =) piti heti ruveta mollaamaan keskustelunaloittajaa? haeppa mummolasta mollamaija ja mollaa sitä jos on noin paha olo.
Miten kateutta tuntea toisen itsekkyydestä ja epäkypsyydest`?
Se joka näkee kateutta on sitä itse. Ja heilutus on heillä suurinta.
minä häiriintynyt? luultavasti. sie senkin Normaali. normaaliako on solvata ja herjata syyttä? jos se on niin ni sitten minunkin kai pitää yrtittää sitä ja sanoa sina vaikka thaityttölapsiinpedofiilisekaantujaks elefantinkärsäkyrpynaama.. ei oikein tunnu tämä normaalius hyvältä.. mut kai sitä on jaksettava vaan. syö tana torttus ja tukehu.. huh ottaa jo koville. kovin olet teinix ja tyhmä kun et osaa kirjoittaa. tuotat vain hömppää et osaa iloita aiheista joita kuuluu iloita jopa synkkinä aikoina.ja plaa plaa plaa. kannatais joskus seurata keskusteluketjua eikä poimia yks umpimähkänen.. mut normaaliutta kaikille..
öööyyykkk!!!!
Miten sinä Kimi annat jonkun toisen käyttää "nikkiäsi"
Mulla ainakin tulis raja vastaan!!
Hauskaa katsoa kaikkea .... Teidän ..... juttuja netissä!!!!!!!!!
Bye see you....
eikö tuo aasian jutusta jauhaminen saisi jo riittää...miks siitä pitää niin tarkkaan kertoa. Samaa jauhamista joka uutisissa. onhan se kieltämättä iso juttu ja ymmärrän sen että siitä puhutaan,mutta haluan kuulla muutakin uutisia kun aasiaa.
niin ja kuoleehan ihmisiä päivittäin muutenkin ja ei niitä ihmisä koko maailma sure! Pitääkö tässä vielä kaikkien ihmisten masentua jutun takia...alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä etä kohta masentaa jos muustakin ei aleta puhumaan.
Olisihan sevoinut omalla kohdallekkin sattua,että esim.joku läheinen olisi kuollut siellä,mutta en voisi odottaa että koko suomi suree kanssani.
Rahaa olen laittanut lippaaseen sen takia että haluan auttaa niitä jotka ovat jääneet ilman kotia ja ruokaa,kuolleita ei takasin rahalla saa.
Ja maailmassa on paljon muitakin ketkä tarvitsee rahaa,eikö muillekkin voisi kerätä?
.omistaa oman pimeän puolensa...*kavahtaa*
Taalla Japanissa Maanjaristys/tsunami uutinen on ollut vasta toinen tai kolmas kasiteltavista aiheista. Yleensa on vain ilmoitettu montako on varmasti kuollut ja montako on viela kateissa. Minusta ainakin ihan riittavasti?
ja joutuu juoksemaan hangella avojaloin talon ympäri ja sen toteuttaa:
-3 lapsen ukki joka menetti omaisiaan.
Ja tämä on sinulle oikein koko löyly!
Viikkorahaa ei tule vuoteen.
on parempi paikka parantaa haavat kuin yleinen kesustelu alue, jopa ilman uhkailuja?
Hankala juttu sen määrittäminen mikä on liikaa ja mikä liian vähän. Jokainen suhtautuu omalla tavallaan tapahtuneeseen, mutta selvää on se, että laaja uutisointi ja asian käsittely ei muuta mitään... Kuitenkin koska tilanne koskettaa niin montaa Suomalaista ja on historian suurimpia katastrofeja on median reaktio ymmärrettävää.
En oikein tiedä mikä on omaisten kanta asiaan, mutta kuvittelisin, ettei ole kiva yrittää aloittaa paluuta arkeen, kun seuraavat viikot yhä jauhetaan tätä juttua.. ehkä meidän säästyneiden tunteilla ei tässä kovin paljoa merkitystä ole.
Ehkä asiallinen, faktoihin perustuva analyyttinen uutisointi olisi kaikkien kannalta paras. Valitettavasti seiska ym. muut laatulehdet varmasti kyllä hoitavat arpeutumisen mahdollisimman pitkän keston..
Lämmin osanottoni kaikille tragedian uhreille ja uskoa huomiseen.
Pointtisi siis alunperin oli se, että olet kyllästynyt lähinnä television katastrofilähetyksiin ja ylipäätään siihen, että jokapaikassa toitotetaan tsunamista.
Aika tiuhaan tahtiinhan noita lähetyksiä tulee. Mutta ottaen huomioon, kuinka kipeästi tämä tapaus on pientä Suomea koskettanut, niin onko se mikään ihme?
Tuosta uudenvuoden juhlinnasta; mielestäni useat kunnat tekivät oikein peruuttaessaan ilotulitukset. Mikään, siis MIKÄÄN ei ole niin turhaa rahojen haaskausta, kuin ilotulitus. Jatkossakin, tulevina vuosina, olisi fiksua laittaa raketteihin käytettävät rahat hyväntekeväisyyteen.
Vuosi vaihtuu, entä sitten? Miksi sitä pitäisi juhlia sen kummemmin? Varsinkaan tässä tilanteessa, kun miljoonat ihmiset ympäri maailmaa ovat menettäneet niin paljon.
Totta kai tarvitaan myös ilon hetkiä, mutta sen aika tulee myöhemmin. Monille paljon myöhemmin.
Ei ole kovin paljon vaadittu, että tällaisen katastrofin sattuessa me, jotka emme henkilökohtaisesti ole menettäneet ketään tai mitään, emme ainakaan rupea valittamaan jostakin uutislähetyksistä.
Vaikkei myötätuntoa jostain syystä jaksa tunteakaan, niin voisi ainakin pitää päänsä kiinni ja olla valittamatta moisista pikkuasiosta.
Jos ainoat murheesi ovat viime aikona olleet ne, että et uudenvuoden aattona nähnyt ilotulitusta, tai sähköpostia lukiessa sinulle näytetään tilinumeroa, johon voit halutessasi lahjoittaa rahaa, niin mielestäni sinulla ainakin on asiat aika hyvin. Aika hemmetin monella muulla ei ole.
Ole kiitollinen!
Pointtini ymmärsit pitkällekin oikein. Mutta:
Miksi ilotulituksia on..?
Siksi, että monet iloitsevat niistä. Minusta ne ovat kauniita, ja niitä näkee harvoin. Sinä ilmeisesti olet taas niitä ihmisiä, joiden mielestä iloa ei saa olla, vaan surua sitäkin enemmän.
Mutta niin, tapahtuiko katastrofi uutena vuonna?
EI. unohditko sen? vai etkö vain lukenut, kun perustelin tämänkin; olisi ollut monta muuta päivää, välipäivät, tämä päivä, huominen jne.. jotka olisi voitu julistaa surupäiväksi. Joten miksi juuri uusi vuosi?
Ja mitä tulee niihin kuntien ilotulituksiin, ne raketit oli ostettu jo. Eli parempi antaa rakettien vanhentua varastossa, kun ampua ne taivaalle tuomaan valoa ihmisten surun keskelle? Surun keskellä eniten lohduttaa pienen lapsen hymy, joka kuvastaa iloa ja tulevaisuutta, ja symboloi elämän jatkumista.
Iloa saa ja pitää olla, mutta niin minun, kuin monen muunkin mielestä nyt ei ollut sen aika.
Minä en tuon liputuksen ajankohtaa määrännyt, mutta ehkä se vuoden ensimmäinen pyhäpäivä oli joidenkin mielestä sopivin päivä liputtaa. Päivä, jolloin voi rauhoittua ja kunnioittaa uhreja ja heidän omaisiaan.
Kuinka moni olisi ehtinyt välipäivien aikana rauhoittua ja käyttää muistopäivän niinkuin se kuuluu käyttää?
Sinun ajattelutavallasi liput olisi siis pitänyt käydä nostamassa puolisalkoon tapaninpäivänä keskellä yötä?
Myös sillä, ettei raketteja ammuttu, haluttiin kunnioittaa katastrofin uhreja. Ehkäpä se oli paras tapa osoittaa myöskin myötätuntoa omaisille.
Tuskinpa ketään olisi ilotulituksesta seurannut lapsen hymykään juuri lohduttanut. Jos koko elämä on hajonnut, ei siinä auta muu kuin aika.
tosi surullista jos pystyy ajattelemaan noin.. en pysty juurikaan muuta sanomaan että jotkut panostavat tulevaisuuteen.
saanko arvata ikäsi tuon kirjoituksen perusteella? oisko se siinä 13v?
kummasti jaksat kirjoitella aiheesa kun kerran kyllästyttää. löysin kaksi tänää aloittamaasi aihetta jotka liittyvät siihen. jos ei kiinnosta niin älä kirjoita. "Miksi sitä pitää niin perkeleesti tuputtaa?" onko siinä jotain ihmeellistä että sitä "tuputetaan" kun itse väkisin änkeät itsesi tänne siitä lukemaan ja tulet valittamaan?
todellakin, hän on laittanut useita viestejä.
Ei luulisi että kyllästyttää kun jaksaa paasata typeriä juttujaan.
Hänen kirjoituksistaan paistaa yksinkertaisuus ja typeryys.