Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti keskiviikkona valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessaan voimakkaasti kantaa. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan puhe oli totuttua tiukkasävyisempi. Hänen mukaansa edes ulkoministeri Timo Soini (ps.) ei ole esittänyt vaatimuksiaan näin suoraan.
– Jos sitä vertaa Suomen ulkopoliittisen johdon aikaisempiin kannanottoihin, niin kyllä se sävynsä kriittisyydellä ja sisältönsä kyynisyyttä hipovalla realismilla erosi tuntuvasti siitä, mitä aikaisemmin on puhuttu.
Jokisipilä kiinnitti huomiota ennen kaikkea siihen, kuinka paljon pakolaiskriisi sai aikaa puheessa. Ainoastaan loppupuolella puhetta otettiin kantaa taloudelliseen tilanteeseen, ja silloinkin lyhyesti. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aiemmin painottanut huonoa taloustilannetta, talouskavun puuttumista ja työttömyyttä, ja pitänyt niitä etusijalla. Presidentti oli kuitenkin toista mieltä.
– Hän nimenomaisesti nosti tämän pakolaiskriisin ohi talouden ja totesi, että talous on näistä kahdesta suuresta ongelmasta helpompi.
Kyllä se sävynsä kriittisyydellä ja sisältönsä kyynisyyttä hipovalla realismilla erosi tuntuvasti siitä, mitä aikaisemmin on puhuttu.
– Markku Jokisipilä
Jokisipilä arvioi, että Niinistön puhe oli puoluepoliittisesti oikealla laidalla. Tätä tukevat myös kansanedustajien kommentit: vasemmisto on esittänyt siitä kritiikkiä, mutta perussuomalaiset puolestaan kehuneet. Puhetta on kuitenkin saatettu tulkita väärin. Niinistö sanoi, että jossain vaiheessa pitää tunnustaa, että kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita ei juuri nyt kyetä täyttämään.
– En usko, että hän viittasi YK:n tai Geneven pakolaissopimukseen, mutta Schengenin sopimus ja Dublinin asetus siinä ilmiselvästi saivat kritiikkiä.
Jokisipilä havaitsi rivien välistä "terveen kansallisen itsekkyyden ajatuksen":
– Että tällaisessa tilanteessa kun ollaan, on meidän pystyttävä arvioimaan, olemmeko tulkinneet liiankin tiukasti näitä kansainvälisiä velvoitteita.
Yle
– Jos sitä vertaa Suomen ulkopoliittisen johdon aikaisempiin kannanottoihin, niin kyllä se sävynsä kriittisyydellä ja sisältönsä kyynisyyttä hipovalla realismilla erosi tuntuvasti siitä, mitä aikaisemmin on puhuttu.
Jokisipilä kiinnitti huomiota ennen kaikkea siihen, kuinka paljon pakolaiskriisi sai aikaa puheessa. Ainoastaan loppupuolella puhetta otettiin kantaa taloudelliseen tilanteeseen, ja silloinkin lyhyesti. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aiemmin painottanut huonoa taloustilannetta, talouskavun puuttumista ja työttömyyttä, ja pitänyt niitä etusijalla. Presidentti oli kuitenkin toista mieltä.
– Hän nimenomaisesti nosti tämän pakolaiskriisin ohi talouden ja totesi, että talous on näistä kahdesta suuresta ongelmasta helpompi.
Kyllä se sävynsä kriittisyydellä ja sisältönsä kyynisyyttä hipovalla realismilla erosi tuntuvasti siitä, mitä aikaisemmin on puhuttu.
– Markku Jokisipilä
Jokisipilä arvioi, että Niinistön puhe oli puoluepoliittisesti oikealla laidalla. Tätä tukevat myös kansanedustajien kommentit: vasemmisto on esittänyt siitä kritiikkiä, mutta perussuomalaiset puolestaan kehuneet. Puhetta on kuitenkin saatettu tulkita väärin. Niinistö sanoi, että jossain vaiheessa pitää tunnustaa, että kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita ei juuri nyt kyetä täyttämään.
– En usko, että hän viittasi YK:n tai Geneven pakolaissopimukseen, mutta Schengenin sopimus ja Dublinin asetus siinä ilmiselvästi saivat kritiikkiä.
Jokisipilä havaitsi rivien välistä "terveen kansallisen itsekkyyden ajatuksen":
– Että tällaisessa tilanteessa kun ollaan, on meidän pystyttävä arvioimaan, olemmeko tulkinneet liiankin tiukasti näitä kansainvälisiä velvoitteita.
Yle
Vastaukset 5
Vanhimmat
hyvän puheen tapansa mukaan.
Sen näkee siitä, että vasemmisto ja tiltut haukkuvat, muut kehuvat
Erinomainen puhe Presidentti Niinistöltä.
tämäkö olisi totuuden torvi? http://tinyurl.com/qdn52fl
Voisiko Presidenttimme nyt ottaa kantaa myös Suomen Nato-jäsenyyteen? Selväsanainen KYLLÄ, NATOON HETI auttaisi vatuloivaa hallitustakin päätöksenteossa. Suomalaisten enemmistö uskoo Niinistöä.
Vai odotellaanko vain, että puolet kansalaisista ehtii lähteä pakoon?
Yritysjohdot ja pääomat ovat jo paenneet.
Natoon liittynmistä.
Rauhankumppanuus riittää ja yhteistoiminta Ruotsin kanssa ynnä vielä EU:n turvalauseke.