Ruotsissa on keskusteltu viime viikkoina aktiivisesti maan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Maan puolustusintoa on herätellyt muun muassa Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström, joka sanoi Ruotsin tai sen lähinaapureiden voivan olla sodassa muutaman vuoden kuluttua.
Ruotsalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on muuttunut myönteisemmäksi viime vuosina.
Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston MSB:n tuoreessa mielipidemittauksessa Ruotsin Nato-jäsenyyttä kannatti 47 prosenttia vastaajista. Kannattajien määrä ylitti vastustajien määrän ensimmäistä kertaa vuonna 2014.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak näkee, että myös ruotsalaisten poliitikkojen puheissa on tapahtunut selvä muutos.
- Nyt myös oppositiopuolueet ovat sitä mieltä, että Ruotsin pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Yleisesti poliitikkojen lausunnoissa ei puhuta Natosta yhtä negatiivisesti kuin ennen. Kaiken tämän perusteella voisi sanoa, että tuki on lisääntynyt Ruotsin Nato-jäsenyydelle.
Ei itsestään selvää
Ruotsin ja Suomen on usein ajateltu kulkevan Nato-jäsenyydessä rinta rinnan. Ruotsin Nato-jäsenyyden on nähty ajavan myös Suomea sotilasliittoon.
Ruotsalainen kenraalimajuri Karlis Neretnieks kirjoittaa tuoreessa blogikirjoituksessaan, että vastaus Ruotsin ja Suomen yhteisrintamasta Natoon ei ole kuitenkaan itsestään selvä. Tekstin on suomentanut suomalaismajuri James Mashiri.
Neretnieksin mukaan ruotsalaisesta näkökulmasta Natoon liittyminen on verrattain ilmeinen ratkaisu. Nato-jäsenyys vahvistaisi hänen mukaansa myös Suomen turvallisuutta, vaikka Venäjä näkisikin Suomen jäsenyyden kasvaneena uhkana itselleen.
- Todennäköisyys sille, että Suomi voisi pysytellä mahdollisen Naton ja Venäjän välisen konfliktin ulkopuolella vaikuttaa pieneltä, sillä molemmilla osapuolilla on paljon hävittävää, jos toinen saisi pääsyn Suomen alueelle, Neretnieks kirjoittaa.
Ruotsissa kiinnostus Natoon kasvaa - naapurin päätöksellä vaikutuksia myös Suomeen
Hänen mukaansa Suomen sotilasstrateginen tilanne ei ole sama kuin Ruotsin, mikä voi johtaa Suomessa toisenlaisiin johtopäätöksiin Nato-jäsenyydestä.
Samaa mieltä on vanhempi tutkija Salonius-Pasternak. Hänen mukaansa Suomessa halutaan uskotella, että Nato-päätös tehtäisiin Ruotsin kanssa yhdessä, vaikka maiden tilanne ei todellisuudessa ole symmetrinen.
- Nato-jäsenyys merkitsee eri asioita Suomen ja Ruotsin puolustuksen suhteen sekä Natolle että Venäjälle. Tässä painavat myös historialliset syyt, Salonius-Pasternak sanoo.
Myös venäläisessä ajattelussa Suomen ja Venäjän sotien historiaa on pidetty merkittävänä seikkana.
Keskustelu voi muuttua
Kriittisenä kohtana Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta on pidetty usein vuoden 2018 vaaleja. Jos Ruotsin porvariallianssi saisi vaalivoiton, olisi mahdollista, että Ruotsi hakisi sen jälkeen Nato-jäsenyyttä. Salonius-Pasternakin mukaan päätös voisi syntyä aikaisemminkin.
- Riippuu, mikä on alueellinen ja globaalinen turvallinen tilanne.
Ruotsin liittyminen Natoon vaikuttaisi vahvasti myös Suomen ratkaisuun. Se kääntäisi Nato-keskustelun päälaelleen.
- Suomen poliittinen johto joutuisi perustelemaan, miten asiat ovat erilaisia Suomessa kuin Ruotsissa. Keskustelu kääntyisi siihen, miksi Suomen ei pitäisi liittyä Natoon, jos meidän lähin verrokkimaa on tehnyt tämän päätöksen, Salonius-Pasternak sanoo. il
Maan puolustusintoa on herätellyt muun muassa Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström, joka sanoi Ruotsin tai sen lähinaapureiden voivan olla sodassa muutaman vuoden kuluttua.
Ruotsalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on muuttunut myönteisemmäksi viime vuosina.
Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston MSB:n tuoreessa mielipidemittauksessa Ruotsin Nato-jäsenyyttä kannatti 47 prosenttia vastaajista. Kannattajien määrä ylitti vastustajien määrän ensimmäistä kertaa vuonna 2014.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak näkee, että myös ruotsalaisten poliitikkojen puheissa on tapahtunut selvä muutos.
- Nyt myös oppositiopuolueet ovat sitä mieltä, että Ruotsin pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Yleisesti poliitikkojen lausunnoissa ei puhuta Natosta yhtä negatiivisesti kuin ennen. Kaiken tämän perusteella voisi sanoa, että tuki on lisääntynyt Ruotsin Nato-jäsenyydelle.
Ei itsestään selvää
Ruotsin ja Suomen on usein ajateltu kulkevan Nato-jäsenyydessä rinta rinnan. Ruotsin Nato-jäsenyyden on nähty ajavan myös Suomea sotilasliittoon.
Ruotsalainen kenraalimajuri Karlis Neretnieks kirjoittaa tuoreessa blogikirjoituksessaan, että vastaus Ruotsin ja Suomen yhteisrintamasta Natoon ei ole kuitenkaan itsestään selvä. Tekstin on suomentanut suomalaismajuri James Mashiri.
Neretnieksin mukaan ruotsalaisesta näkökulmasta Natoon liittyminen on verrattain ilmeinen ratkaisu. Nato-jäsenyys vahvistaisi hänen mukaansa myös Suomen turvallisuutta, vaikka Venäjä näkisikin Suomen jäsenyyden kasvaneena uhkana itselleen.
- Todennäköisyys sille, että Suomi voisi pysytellä mahdollisen Naton ja Venäjän välisen konfliktin ulkopuolella vaikuttaa pieneltä, sillä molemmilla osapuolilla on paljon hävittävää, jos toinen saisi pääsyn Suomen alueelle, Neretnieks kirjoittaa.
Ruotsissa kiinnostus Natoon kasvaa - naapurin päätöksellä vaikutuksia myös Suomeen
Hänen mukaansa Suomen sotilasstrateginen tilanne ei ole sama kuin Ruotsin, mikä voi johtaa Suomessa toisenlaisiin johtopäätöksiin Nato-jäsenyydestä.
Samaa mieltä on vanhempi tutkija Salonius-Pasternak. Hänen mukaansa Suomessa halutaan uskotella, että Nato-päätös tehtäisiin Ruotsin kanssa yhdessä, vaikka maiden tilanne ei todellisuudessa ole symmetrinen.
- Nato-jäsenyys merkitsee eri asioita Suomen ja Ruotsin puolustuksen suhteen sekä Natolle että Venäjälle. Tässä painavat myös historialliset syyt, Salonius-Pasternak sanoo.
Myös venäläisessä ajattelussa Suomen ja Venäjän sotien historiaa on pidetty merkittävänä seikkana.
Keskustelu voi muuttua
Kriittisenä kohtana Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta on pidetty usein vuoden 2018 vaaleja. Jos Ruotsin porvariallianssi saisi vaalivoiton, olisi mahdollista, että Ruotsi hakisi sen jälkeen Nato-jäsenyyttä. Salonius-Pasternakin mukaan päätös voisi syntyä aikaisemminkin.
- Riippuu, mikä on alueellinen ja globaalinen turvallinen tilanne.
Ruotsin liittyminen Natoon vaikuttaisi vahvasti myös Suomen ratkaisuun. Se kääntäisi Nato-keskustelun päälaelleen.
- Suomen poliittinen johto joutuisi perustelemaan, miten asiat ovat erilaisia Suomessa kuin Ruotsissa. Keskustelu kääntyisi siihen, miksi Suomen ei pitäisi liittyä Natoon, jos meidän lähin verrokkimaa on tehnyt tämän päätöksen, Salonius-Pasternak sanoo. il
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomella ei ole koskaan ollut omaa identtiteettiä, aina ensin kysytty idästä tai lännestä.
Jos suomi liittyy, ruotsi ei liity.
Paskaliitto nato joka tapauksessa. (Alusmaat kirjoitetaan pienellä).
Pitäkö pyytää ensin luvan venäjältä, kun Suomi aikaa tehdä jotain? (rosvomaa kirjoitetaan pienillä)
Natoon heti
Natoon olisi pitänyt ymmärtää liittyä jo vuosia sitten, niin olis vältytty monelta uhalta ja murheelta.
Toki suomalaisilla ei ole muuta järkevää vaihtoehtoa tänä päivänäkään, jos aiomme säilyttää nykyisenkaltaisen vapauden ja itsemääräämisoikeuden.
Natoon
Natoon
Itsemääräämisoikeuden? Vapauden?
Missä ne on? Oletko nähnyt kumpaakaan Eu;n liittymisen jälkeen?
Jos luulet peräkammarinpoika että suomalaiset päättävät enää mistään, niin erehdyt.
Suomalaisetkos päättivät ottaa tänne tuhansia pakolaisia? Ne tulivat svedupellen puolelta.
Kysyttiinkö mitään? Mietippäsn natokiimakko sitä.
http://www.hs.fi/mielipide/a1425532897609
Natoon
Ryssäkin tajuaa vihdoin, että Suomen on parasta liittyä Natoon.
Ruotsissa ja Suomessa kannattaa miettiä sitä, mitä TODELLISTA hyötyä on NATO:oon liittymisessä. Tähän mennessä ei ole tullut vielä vastaan yhtään kunnollista argumenttia jäsenyyden puolesta. Yhtä hyvin Ruotsi ja Suomi voisivat liittyä Mikki Hiiri-kerhon jäseniksi, vaikutus maiden turvallisuuteen olisi samaa luokkaa kuin NATO-jäsenyydessä. Ensinnäkin, mikäli Ruotsi ja Suomi liittyisivät NATO:n jäseneksi se ei tarkoita sitä, että tänne rahdattaisiin kymmeniä- tai satojatuhansia miehiä muista NATO-maista vahvistamaan Suomen (tai Ruotsin) puolustusta. Siis sellaista määrää miehiä ja kalustoa, jolla olisi jotakin muuta kuin symboolista merkitystä varsinaisen kriisin aikana. Ja mitä hyötyä on symboolisesta avusta kriisitilanteessa? Ei mitään. USA/NATO ei tuo suuria joukkokeskittymiä Suomeen, Ruotsiin tai Baltian maihin sen takia, koska se ei halua ärsyttää Venäjää tai antaa Venäjälle aihetta aloittaa toimenpiteitä ko.maita vastaan sillä argumentilla, että ko.maihin tuodut USA/NATO-joukot aiheuttavat turvallisuusriskin Venäjän Federaatiolle, ja näin ollen Venäjällä on legitiiminen oikeus aloittaa toimet NATO-uhan poistamiseksi rajojensa läheisyydestä. Washingtonissa ja Brysselissä tiedostetaan, että sotilaalliseen selkkaukseen Venäjän kanssa joutumista on vältettävä kaikin keinoin. USA/NATO:n ja Venäjän välinen yhteenotto johtaa vääjäämättä ydinaseiden käyttöön. Molemmat osapuolet eivät ole tällaiseen, koko maailman olemassaolon vaarantavaan selkkaukseen valmiita. Venäjän Federaatio on omasta puolestaan valmis hyviin ja rakentaviin suhteisiin kaikkien rajanaapurimaidensa kanssa. Venäjä ei suunnittele sotilaallisia toimia sellaisia maita vastaan, joista se ei katso olevan sille turvallisuusuhkaa. Sitävastoin, jos jokin naapurimaa alkaa vastoin tervettä järkeä tekemään itsestään USA/NATO sotilaslavetin Venäjää vastaan, kyseinen uhka poistetaan Venäjän toimesta massiivisella ohjusiskuilla käyttäen ydin-että tavanomaisia taistelukärkiä. Varsinaisia maajoukkoja ei tällaiseen "puhdistukseen" käytetä.
" ...mitä TODELLISTA hyötyä on NATO:oon liittymisessä. "
Balttian maille NATO:oon liittymisestä on nyt TODELLISTA hyötyä.
Suomi ja Ruotsi tekevät nyt kuitenkin omia ratkaisujaan, ne punnitaan oman kansallisen hyödyn näkökulmasta. On lapsellista väittää, ettei NATO:sta olisi mitään hyötyä. On myös lapselista väittää, ettei siitä voisi olla myös haittaa.
Mitä hyötyä Baltian maille on ollut NATO-jäsenyydestä? Hirveä vapina on kokoajan päällä, että mitähän Venäjä mahtaa nyt tehdä, vaikka ollaan NATO:n jäseniä! Kovasti vingutaan muita maita apuun, itse ollaan tumput suorana ja odotetaan, että muu maailma uhrautuu Baltian puolesta. Tosi sankarillista toimintaa Balteilta. Järkevintä Balteille olisi alkaa normalisoimaan suhteita Venäjään. Hyvät suhteet Venäjään on myös Balttien paras turvallisuustakuu. NATO:n seläntakaa vinkuminen on lähinnä häpeällisen säälittävää.