SOSSUTANTTOJA JA POLIISEJA ETTE SITTEN FILMAILE!

Totta on, että tarina on enemmän kuin surullinen. Mutta kuka käski porsia kymmenen vekaraa joiden asioista ei vanhemmat pysty huolehtimaan? Tai edes epäilyksen sellaisesta mahdollisuudesta? Ennen isot perheet olivat mahdollisia, koska yhteisöllisyys oli aivan eri mallissa kuin nykyään.

Nykyään kaikilla lastensuojeluun liittyvillä henkilöillä on aivan varmasti muistissa Erikan tapaus, joka on kaikin puolin katsottuna erittäin järkyttävä. Heti kun alkaa jokin asia epäilyttämään, on heidän oikeastaan aivan pakko puuttua siihen. Oliko tämä tapaus aidosti sellainen, ei selviä edes MV-lehden avulla. Sen avulla ei selviä oikeastaan mitään.

https://www.suomenuutiset.fi/perhe-kohuvideon-takana-taistelemme-pojistamme/

Yhteisö vie lapset omiin bisneksiinsä. Isot rahat pyörii näissä ja lapset ovat vain päänahkoja.

Kai noistakin lapsista tulee tasapainoisia yhteiskuntakelpoisia aikuisia kun on viranomaisten toimesta raahattu kotoaan väkisin pakkaseen ja yöhön. Luulisi ettei poliisin tai sossuämmän henki paljoa paina kohdattaessa. Onnea Suomi! Onnistuit taas...

Lapsibisnestä ei valvo kukaan

Lastensuojelusta on tullut tuottoisaa bisnestä, joka houkuttelee yrittäjiä eri puolelta liike-elämää. Miten tässä oikein näin kävi?

Lastensuojelu on pahassa kriisissä. Sijaishuollon kustannukset ovat nousseet yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2004. Suurin piirtein saman verran maksavat niin lukiolaitos, toimeentulotuki kuin poliisitoimikin.

Kansainväliset pääomasijoittajat ovat jo haistaneet lastensuojelussa markkinaraon, eikä se yllätä. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä sanoo toiminnan olevan täysin bisneslogiikan mukaista.
Lue myös nämä:

Jopa sadattuhannet jäävät ilman sosiaalietuuksia
Konkurssi tuli – kotimainen lomaosakejätti kaatui
Lainrikkojalle voi kohta rapsahtaa tuplasakot – hallituksen suunnitelma kerännyt kovaa kritiikkiä

– Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.
Mehiläinen Oy
Taloustiedot
Tulos 1000 €1111121314-5 00005 00010 00015 000
Tulos 1000 €
11 -466
11 -1 376
12 504
13 11 005
14 248
Y-tunnus 1927556-5
Kotipaikka Helsinki
Yhtiömuoto OY
Liikevaihto 10…1111121314075 000150 000225 000300 000
Liikevaihto 1000 €
11 167 237
11 117 810
12 246 478
13 263 769
14 264 315
TOL-luokka
Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislää
Kaikki yrityksen taloustiedot

Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.

– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.

Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa, pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.

– Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan avataan keskustelu vankiloista?

– Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa moninkertaisesti enemmän.

Konsultit, sijoittajat
ja järjestöt bisneksessä

Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito kustantaa keskimäärin 100 000 euroa vuodessa. Matti Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.

Nykyään lastensuojelun tuottoisa bisnesala tarjoaa tulevaisuudennäkymiä paitsi konsulttifirmoille, rekrytoijille ja monenkirjaville koulutuspalveluille, myös sijoittajille, kuten vaikkapa yksityiselle terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavalle Mehiläinen Oy:lle. Suloista nimeä kantavalla kansanvälisellä sijoitusfirmalla on 12 lastensuojelun toimipistettä eri puolilla maata.

Lapset työllistävät myös perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä. Nuorten ystävät ry:n omistama liiketoimintakonserni tuottaa esimerkiksi lastensuojelupalveluita. Järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin 650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11 uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.

Onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi?

Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Marja Irjala korostaa, että liiketoimintaa hoitavan konsernin liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa, josta tuottoa verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5–1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa tuloutetaan Nuorten ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen kansalaistoimintaan. Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on 60–70 prosenttia.

– Pörssiyhtiöiden pyörittämä lastensuojelubisnes sen sijaan pyrkii vain voiton maksimointiin. Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata. On eettisesti väärin hyötyä lasten hädästä, Irjala sanoo.

Nuorten ystävät ry tekee työtä lasten hyväksi, mutta hyväntekeväisyyden motiiveja myös kritisoidaan uuskonservatiivisina. Närää on herättänyt esimerkiksi yhdistyksen osallistuminen RAY:n rahoittamaan kuusivuotiseen lastensuojelun edunvalvojahankkeeseen. Nettikeskustelijat kyselevät, onko edunvalvoja lopulta vain biovanhemman sananvapauden tulppa.