Kenestä Raamattu tässä puhuu?

Viisaus = pyhä henki

Jeesus Kristus!

että Jeesus tässä puhuu itsestään.
Myös Theoksen tulkinta, että kyseessä on Pyhä Henki, saattaa olla oikea, mutta kyseisessä luvussa on muutamia kohtia joiden perusteella sopii paremmin Jeesukseen.

Lisäksi "raamatullisesta" numerologiasta hieman.
Lukua 6 on totuttu pitämään ihmisen lukuna (mm. luotiin kuudentena päivänä - pedon luku 666 jne.), 7 Jumalan (ja täydellisyyden?) luku (esim. "Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä, sapatinlepo = seitsemäs vuosituhat eli tuhatvuotinen valtakunta jne.) ja 8 Jeesuksen luku.

Sananlaskut 8:22 sanotaan "Herra loi minut töittensä esikoiseksi" ja 8:24 "synnyin minä".
Olen lukenut alkukieleen perustuvan selityksen jakeesta 22, jonka mukaan "loi minut" olisi väärin käännetty. Tämä onkin ollut kiistanalainen kohta.

Joka tapauksessa, jos kyse on Jeesuksesta ja jos jakeessa 22 on sana "loi", on kyse aivan erikoislaatuisesta "luomisesta". Tekstiyhteys antaa ymmärtää että kyseessä on tapahtuma, joka tapahtui ennen aikaa:
"Ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua."
Tämäkin kohta tuntuisi viittaavan suoraan Jeesukseen?
"Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa." (Kol.1:14,15).

Olen joskus heittänyt tällaisen ajatuksen, että Jeesus olisi AINOA jonka Isä on luonut ikäänkuin itsestään, suoraan omasta olemuksestaan. Näin ajateltuna "luoda" ei olisi ristiriidassa käsitteen "syntyä" kanssa.
On aivan selvää että Jeesus on Jumalan ainosyntyinen Poika, ei "vain yksi Jumalan pojista, kuten kaikki enkelit ovat Jumalan poikia" (Jehovan todistajien oppi) tai "yksi Jumalan pojista, kuten kaikki ihmiset ovat Jumalan poikia ja tyttäriä, eli jumalia" (esim. teosofia).

Jakeiden 24 ja 25 ilmoitus joka tapauksessa asettaa sanan "loi minut" oikeaan valoon.
Kyseessä on Hän, joka syntyi ennen kaikkea muuta, eli tulkintani mukaan Jeesus.

Tämän jälkeen kaikki luotiin Jeesuksen kautta, Hän oli osallisena kaikessa luomisessa, oikeastaan kaikki luotiin Häntä varten. Ilman Jeesusta ei ole luotu mitään, mikä luotu on, sen tähden kaikki myös "pysyy voimassa" Hänen kauttaan.
"Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on..." (Kol.1:16).

Snl.8:30 "hoidokkina" on mitä ilmeisemmin käännösvirhe. En tiedä käyttääkö suomalaisen Raamatun lisäksi mikään muu käännös tällaista sanaa?
Joku alkukielten tuntija on esittänyt että oikeampi käännös olisi esim. "arkkitehti".
Muistaakseni useimmat englanninkieliset ja mm. saksankielinen käännös käyttää jonkinlaista ilmaisua "työmestarina hänen sivullaan olin".

Vaikka Hän oli Isän "sivulla", kuitenkin Hän oli ja on samaa olemusta Isän kanssa. Kaksi eri Persoonaa ja kuitenkin täydellisesti, erottamattomasti Jumalan samaa olemusta. Tähänhän perustuu ns. kolminaisuusoppi, joka ihmisen järjelle on niin mahdotonta ymmärtää että se on yritetty kieltää ja kumota alusta saakka!
Tavallaan sama ajatus "sivulla, ja kuitenkin täydellisesti yhtä" tulee esiin mm. ilmoituksessa Isän oikealla puolella olemisesta. VT:n puolella tätä vastaa ilmaus "Herran oikea käsivarsi".
Jeesus ei ole Jumalan valtaistuimen oikealla puolella niin, että Hän olisi tuon valtaistuimen vieressä, vaan valtaistuimessa on "oikea puoli", jossa Hän on. Näin Hän on yhtä Isän kanssa.
Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat erillisiä persoonia, ja kuitenkin yhtä niin että aina siellä missä on toiminnassa yksi, ovat mukana myös kaksi muuta, ei ole kolme erillistä Jumalaa vaan yksi ainoa Jumala.
Ja Hän ilmoittaa itsensä meille Jeesuksessa ja Jeesuksen tuntemisen kautta. Mitään muuta tietä "viisauteen" ei voi olla.

* Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.
(Kol.1:18)

* Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki...
(Kol.1:19,20)

Meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme Jeesus Kristus on siis "kaiken luodun alku", jonka ilo ja ihastus olivat "ihmislapset" (Snl.8:30). Hän syntyi maan päälle ihmiseksi, sovittaakseen langenneen ihmissuvun Jumalan kanssa.
Ihmiseksi tullessaan tämä Viisaus eli Poika riisuutui kirkkaudestaan, sanoo Sana. Hän otti ihmisen muodon. Ajatelkaa, mitä merkitsi että kaikkeuden luoja tulee ihmiseksi, ihmisten pilkattavaksi ja poljettavaksi?

Kun ajattelen Jeesuksen Kristuksen taivaallista olomuotoa, jos sitä nyt yleensä voidaan ajatella, en mitenkään kykene kuvittelemaan Häntä sellaisena "pitkätukkaisena, parrakkaana hippinä" jollaiseksi Hänet on kuvattu, kun on esitetty hänen maallista, kirkkaudesta riisuttua ihmismuotoaan.

Ylösnousseena Kuninkaana Jeesuksella on tällä hetkellä Isän täydellinen kirkkaus. Siksi Hän voi vuodattaa Pyhän Hengen ylösnousemusvoimaa jokaiselle uskovalle, joka lähtee ristin tiellä seuraamaan Häntä.
Jeesus ei näet jäänyt ristille.
Kuolema - ja kaikki "tämän maailman alkeisvoimat" - on voitettu Jeesuksessa.
Hän on TÄYDELLINEN vapahtaja ja Messias.

Ehkä Johannes selvemmin kuin kukaan muu on kohdannut Kristuksen siinä todellisessa olomuodossa, joka tällä kirkkaudessa on?
Ilmestyskirjan ensimmäisessä luvussa hän kertoo tästä kohtaamisesta mm. "hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki; hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin paljojen vetten pauhina" (jakeet 14 ja 15).
"ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa" (jakeessa 16).

"Kaksiteräinen miekka" Jeesuksen suusta lähtevänä, on viittaus Jumalan sanaan eli Raamattuun Jeesuksen käytössä, tekemässä sitä minkä tähden sana on annettu?
Raamattu on Hengen miekka erityisesti meissä ja meille. Kun annamme Raamatun erottaa ja paljastaa hengellisen ja sielullisuuden välisen eron, suostumme näkemään motiivimme oikeassa valossa ja OIKEASTI nöyrrymme ristin juurelle, päättäen rakastaa vain Herraa yli kaiken, tulemme saamaan valtuudet käyttää Jumalan sanaa auktoriteetilla.
Silloin Jeesus käyttää puhumaamme sanaa, kun se on puhuttu hengessä ja totuudessa, murskaamaan vihollisen linnoituksia.
Tämä on Jumalan työtä niiden kautta, joiden kerskauksena on Herra.
Apostoli Paavali rohkenee sanoa:
"Jumalan työtovereina me kehoitamme teitä..."

* Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet..."
(Ilm.1:17,18)

Lue Kol.2:1-3.
Erityisesti jae 2 olisi hyvä meidän uskovien lukea useinkin?
"...että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa..."
Jae puhuu myös "täyden ymmärtämyksen koko rikkaudesta" ja "pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen."
Jae 3 toteaa, että kaikki "viisauden ja tiedon aarteet" ovat kätkettyinä Kristuksessa.

Kol.3:3 todetaan, että me olemme kätkettyinä Kristuksessa:
"teidän elämämme on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa".
Siis. Jos tiedon ja viisauden aarteet ovat "kätkettyinä" Kristuksessa, ja jos me uskovina olemme "kätkettyinä" Häneen eli Hänessä, keitä varten tiedon ja viisauden aarteet ovat?
Luonnollisesti: meitä varten.
Maailmalle se on salattua, kätkettyä, mahdotonta omistaa, mutta Uuden testamentin mukaan kaikki on meidän - Kristuksessa. Samalla tapaa kuin puu, sisäisen elämänykseyden kautta, luovuttaa oman luontonsa ja elinvoimansa oksilleen?
Kaikki Jumalan tuntemisen sisällinen rikkaus siis kuuluu niille, jotka tahtovat kuulua Jumalalle, seurustella Hänen kanssaan läheisessä yhteydessä ja kasvaa Hänen tuntemisensa kautta.

Aiemmin tänään kirjoitin tällä palstalla 2.Piet. lukua 3 koskevissa kommenteissani, keskustelussa alkuaineiden sulamisesta, että Raamatun tärkein sanoma on 2.Piet.3:18 jakeessa:
* ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kaikki kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.

Toivon että näistä sanoista olisi jotain apua tai ainakin uutta pohdinnan aihetta koskien kysymystäsi?

Lopetan Snl.8:35-37 sanoihin:
"Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion. Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."