Pankkien kabineteissa pohditaan parhaillaan, missä vaiheessa asiakkaan pitää alkaa maksaa tekemistään talletuksista.
"Pankeille jokainen talletuseuro nollakorollakin on rasite, koska pankit itse joutuvat maksamaan negatiivista korkoa keskuspankkitalletuksista ja likviditeettipuskureistaan. Koska pankit joutuvat itse maksamaan omista talletuksistaan, talletusasiakkaita voi odottaa sama kohtalo."
!§!
8.2.2016 14:18 | Päivitetty 8.2.2016 14:19
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kabineteissa-kuhistaan-pian-maksat-talletuksista/bAr2hxks?ref=iltalehti:6fd4&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.139605169.321313566.1454924622
Pankkien kabineteissa pohditaan parhaillaan, missä vaiheessa asiakkaan pitää alkaa maksaa tekemistään talletuksista.
Oma Säästöpankin toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi kertoo, että negatiiviset korot ja talletusmaksut ovat harkinnassa, koska kaikki lyhyet markkinakorot ovat negatiivisia.
”Isoin juttu on se, mitä talletuksille voi näissä korko-oloissa oikeastaan maksaa. Mitä syvemmälle negatiiviselle puolelle markkinakoroissa mennään, sitä selvempää on, että jossain vaiheessa henkilöasiakaspuolellakin on ruvettava pohtimaan ja valmistelemaan negatiivisia korkoja”, Sydänlammi sanoo.
”Asiakkaiden kannalta ei olisi oikeudenmukaista, jos talletusvarainhankinnan aiheuttamia tappioita kompensoidaan muilta tuotealueilta. Se ajaisi asiakkaat eriarvoiseen asemaan.”
Pankeille jokainen talletuseuro nollakorollakin on rasite, koska pankit itse joutuvat maksamaan negatiivista korkoa keskuspankkitalletuksista ja likviditeettipuskureistaan. Koska pankit joutuvat itse maksamaan omista talletuksistaan, talletusasiakkaita voi odottaa sama kohtalo.
”Tästä ei ole päätöksiä, mutta asialliseen faktakeskusteluun on aihetta jo nyt”, Sydänlammi arvioi.
”Läpilaskutusta”
Suuret liikepankit perivät jo nyt korvausta instituutioiden tekemistä talletuksista, ja niitä on perusteltu pankeille syntyneiden kustannusten läpilaskutuksella.
”Negatiivisesta talletuskorosta syntyy pankeille kustannuksia, joita on pakko peittää”, Sydänlammi perustelee.
Oma Säästöpankin toimitusjohtaja kertoo, että pitkään jatkuvat miinusmerkkiset korot tuottavat todellista päänvaivaa. Syvälle negatiivisiksi painuvat markkinakorot haittaisivat liiketoimintaa vielä selvemmin.
”Kaksi kymmenystä miinuksella oleva euribor on vielä hallittavissa, mutta 0,4–0,5 prosentin negatiiviset korot ovat jo kestämättömiä talletusvarainhankinnassa. Asiakkaalla olisi nollakorko, mutta itse maksaisimme talletuksistamme.”
”Tekohengitystä”
Viitekorkojen painuminen negatiiviseksi syö asuntolainan marginaalia, eivätkä pankit katso suopeasti korkokatteen heikkenemistä.
”Suurin osa asuntoluotoista on vanhoilla sopimuksilla, joten asiakkaat keräävät täyden hyödyn negatiivisesta viitekorosta. Fiksut pankit pitävät tietenkin huolta kannattavuudesta, jolloin asiakkaat kattavat kustannukset tavalla tai toisella”, Sydänlammi kertoo.
”Ei tässäkään mitään ilmaisia lounaita ole.”
Oma Säästöpankin Sydänlammi ihmettelee, kuinka kauan Euroopan keskuspankki EKP on pakotettu jatkamaan ennätyslöysää rahapolitiikkaa. Sydänlammin sanoin ”keskuspankit tekohengittävät taloutta, koska poliitikot eivät hommiaan hoida.”
”Heikot nykyolot ovat pitkälti eurooppalaisten ja suomalaisten poliitikkojen saamattomuutta.”
"Pankeille jokainen talletuseuro nollakorollakin on rasite, koska pankit itse joutuvat maksamaan negatiivista korkoa keskuspankkitalletuksista ja likviditeettipuskureistaan. Koska pankit joutuvat itse maksamaan omista talletuksistaan, talletusasiakkaita voi odottaa sama kohtalo."
!§!
8.2.2016 14:18 | Päivitetty 8.2.2016 14:19
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kabineteissa-kuhistaan-pian-maksat-talletuksista/bAr2hxks?ref=iltalehti:6fd4&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.139605169.321313566.1454924622
Pankkien kabineteissa pohditaan parhaillaan, missä vaiheessa asiakkaan pitää alkaa maksaa tekemistään talletuksista.
Oma Säästöpankin toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi kertoo, että negatiiviset korot ja talletusmaksut ovat harkinnassa, koska kaikki lyhyet markkinakorot ovat negatiivisia.
”Isoin juttu on se, mitä talletuksille voi näissä korko-oloissa oikeastaan maksaa. Mitä syvemmälle negatiiviselle puolelle markkinakoroissa mennään, sitä selvempää on, että jossain vaiheessa henkilöasiakaspuolellakin on ruvettava pohtimaan ja valmistelemaan negatiivisia korkoja”, Sydänlammi sanoo.
”Asiakkaiden kannalta ei olisi oikeudenmukaista, jos talletusvarainhankinnan aiheuttamia tappioita kompensoidaan muilta tuotealueilta. Se ajaisi asiakkaat eriarvoiseen asemaan.”
Pankeille jokainen talletuseuro nollakorollakin on rasite, koska pankit itse joutuvat maksamaan negatiivista korkoa keskuspankkitalletuksista ja likviditeettipuskureistaan. Koska pankit joutuvat itse maksamaan omista talletuksistaan, talletusasiakkaita voi odottaa sama kohtalo.
”Tästä ei ole päätöksiä, mutta asialliseen faktakeskusteluun on aihetta jo nyt”, Sydänlammi arvioi.
”Läpilaskutusta”
Suuret liikepankit perivät jo nyt korvausta instituutioiden tekemistä talletuksista, ja niitä on perusteltu pankeille syntyneiden kustannusten läpilaskutuksella.
”Negatiivisesta talletuskorosta syntyy pankeille kustannuksia, joita on pakko peittää”, Sydänlammi perustelee.
Oma Säästöpankin toimitusjohtaja kertoo, että pitkään jatkuvat miinusmerkkiset korot tuottavat todellista päänvaivaa. Syvälle negatiivisiksi painuvat markkinakorot haittaisivat liiketoimintaa vielä selvemmin.
”Kaksi kymmenystä miinuksella oleva euribor on vielä hallittavissa, mutta 0,4–0,5 prosentin negatiiviset korot ovat jo kestämättömiä talletusvarainhankinnassa. Asiakkaalla olisi nollakorko, mutta itse maksaisimme talletuksistamme.”
”Tekohengitystä”
Viitekorkojen painuminen negatiiviseksi syö asuntolainan marginaalia, eivätkä pankit katso suopeasti korkokatteen heikkenemistä.
”Suurin osa asuntoluotoista on vanhoilla sopimuksilla, joten asiakkaat keräävät täyden hyödyn negatiivisesta viitekorosta. Fiksut pankit pitävät tietenkin huolta kannattavuudesta, jolloin asiakkaat kattavat kustannukset tavalla tai toisella”, Sydänlammi kertoo.
”Ei tässäkään mitään ilmaisia lounaita ole.”
Oma Säästöpankin Sydänlammi ihmettelee, kuinka kauan Euroopan keskuspankki EKP on pakotettu jatkamaan ennätyslöysää rahapolitiikkaa. Sydänlammin sanoin ”keskuspankit tekohengittävät taloutta, koska poliitikot eivät hommiaan hoida.”
”Heikot nykyolot ovat pitkälti eurooppalaisten ja suomalaisten poliitikkojen saamattomuutta.”
Vastaukset 12
Vanhimmat
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/korotuspaineita-marginaaleihin---pankki-ei-ala-maksaa-siita--etta-saa-lainaa/AQLi6E8x?_ga=1.70917394.321313566.1454924622
Korotuspaineita marginaaleihin - "Pankki ei ala maksaa siitä, että saa lainaa"
8.2.2016 4:30 | Päivitetty 8.2.2016 8:51
Nordean Mekkonen: ”Marginaaleja pitäisi ehdottomasti leventää.”
Euriborit hallitsevat
Viitekorko. 96 prosenttia uusista asuntolainoista on sidottu euriboreihin.
Korko. Uusien asuntolainojen keskikorko oli joulukuussa 1,32 prosenttia.
Lainakanta. Kotitalouksilla oli asuntolainoja joulukuussa 92 miljardin euron edestä.
Lähde: Suomen Pankin tilastot
---
Asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor painui perjantaina miinukselle. Nyt kaikki lyhyet markkinakorot ovat negatiivisia. Asuntovelallisen kannalta euriborien vajoaminen on ilouutinen. Pankeille se aiheuttaa päänvaivaa.
Pankit kirjaavat nykyisin uusiin asuntolainasopimuksiin ehdot negatiivisten viitekorkojen varalta. Uusien
ehtojen mukaan velallisen on aina maksettava vähintään marginaali.
Vanhemmissa asuntolainoissa ehtoa ei ole. Niissä viitekoron painuminen negatiiviseksi syö myös marginaalia. Ehdoton lattia on kuitenkin nollakorko.
”Pankki ei ala maksaa asiakkaalle korkoa siitä ilosta, että pankista saa lainaa”, sanoo myös Helsingin OP Pankin varatoimitusjohtaja Jussi Huttunen.
Huttusen mukaan valtaosalla pankin asuntoluottoasiakkaista on vanhanmallinen sopimus. Uusia sopimuksia on ehkä kymmenen prosenttia lainakannasta.
Ensimmäisenä uudet ehdot kirjasi asuntolainoihin Nordea vuoden 2012 puolivälissä. Nordea arvioi
nyt, että sen asuntolainakannasta vähän yli puolet on vielä vanhoilla sopimusehdoilla.
Pankit eivät myönnä enää asuntolainaa, joka olisi sidottu kolmen tai kuuden kuukauden euriboreihin. Vuoden euribor on kuitenkin yhä yleisin asuntolainojen viitekorko.
”Uskon, että 12 kuukauden euriboria tullaan vielä käyttämään. Alkavat vaihtoehdot muuten loppua”, OP:n Huttunen lupaa.
Pankit tarjoavat euriborien rinnalla viitekoroksi pitkiä 3-10 vuoden korkoja. Koko lainaa harvoin kuitenkaan sidotaan kiinteään pitkään korkoon. Pankkien omia Prime-korkoja käytetään enää harvoin viitekorkona, eivätkä pankinjohtajat povaa niille paluuta.
Danske Bank on tarjonnut asuntolaina-asiakkaille tänä vuonna myös korkoputkea, jossa on määritelty alin ja ylin mahdollinen korko.
Dansken henkilöasiakkaista vastaavan johtajan Kenneth Kaarnimon mukaan mukaan tuote on herättänyt kiinnostusta.
”Järkevällä sopimuksella voi määrittää, mitä enimmillään tai vähimmillään joutuu maksamaan.”
Negatiiviset korot ovat ajaneet pankit hyvin outoon tilanteeseen.
”Yleisesti ennakoidaan, että korkotaso pysyy euroalueella nollassa tai jopa negatiivisena pitkään. Nyt täytyy pohtia, millä tavalla rahoituksen ehdot ja korkoehdot tulevaisuudessa määritellään. Tämä on vähän outo tilanne, kun tase on kääntynyt ikään kuin väärinpäin”, Nordean varatoimitusjohtaja Jussi Mekkonen sanoo.
”Pitäisikö meidän maksaa asiakkaalle siitä, että hän ottaa luottoa, ja vastaavasti pitäisikö asiakkaan maksaa meille siitä, että hän tallettaa rahaa? Tämä on hyvin outo tilanne”, Mekkonen kuvaa.
Pankit ovat saaneet kompensoitua kaventuvaa korkokatetta sillä, että varallisuudenhoidosta tuotot ovat kasvaneet.Dansken Kaarnimon mukaan negatiiviset korot aiheuttavat hinnankorotuspaineita myös muihin tuotteisiin.
Samaan aikaan negatiivisten korkojen kanssa vireillä on useita hankkeita, jotka kiristävät asuntolainamarkkinaa. Heinäkuussa tulee voimaan niin sanottu lainakatto, jonka mukaan asuntolainaa saa antaa enintään 90 prosenttia asunnon arvosta.
Lisäksi asuntoluottotyöryhmä esitti vastikään rajoituksia siihen, minkälaisia luottosopimuksia pankit voivat tehdä negatiivisten korkojen oloissa.
Kolmanneksi pankkien on vastedes ilmeisesti pidettävä entistä suurempia pääomia riskipuskureina myönnettyjä asuntolainoja vastaan.
”Nämä ovat aikamoisia huolenaiheita asuntorahoituksen kannattavuuden ja tuottojen kannalta”, Mekkonen sanoo.
Ruotsissa ja Tanskassa ei ole syntynyt vastaavaa tilannetta, sillä siellä ei käytetä markkinakorkoja asuntolainojen viitekorkona yhtä yleisesti kuin Suomessa. Ruotsissa ja Tanskassa asuntolainat ovat yleensä kiinnitysluottopankkien myöntämiä, jotka rahoittavat itsensä myymällä sijoitustuotteita. Niiden tuotto määrittää myös asuntolainojen koron.
Mekkosen mukaan samaa pitäisi harkita myös Suomessa. Kuluttajalle se tarkoittaisi jonkin verran tämänhetkistä korkeampia, mutta vakaampia asuntolainakorkoja.
Toinen vaihtoehto on nostaa marginaaleja. Varsinkin kun asuntolainasopimukset ovat ehdoiltaan kiinteitä ja usein hyvin pitkiä, jopa 25 vuoden pituisia. Niin pitkälle ajalle korkojen liikkeitä on mahdoton ennustaa.
”Marginaaleja pitäisi ehdottomasti leventää”, Mekkonen sanoo.
Viimeksi kuluneet pari vuotta marginaalit ovat olleet hienoisessa laskussa, kun asuntokauppa on käynyt verkkaasti ja pankit ovat kilpailleet asiakkaista.
Artikkeliin liittyvät
siirto maksuja myös pankkiin.
Hyötyykö asiakas enään mitään siitä että rahoittaa pankkien bisneksiä? Miksi kaikki on kääntynyt ihan päälaelleen, nyt täytyy jo maksaa siitäkin kun elättää pankkeja??
Kaikenlisäksi ilman pankkitiliä on lähes mahdoton elää, kun kaikki on tehty siitä riippuvaiseksi.
Mitä jos avaisi tilin vaikka saksalaiseen tai sveitsiläiseen pankkiin, säästääkö siinä vai maksaako sitten vain kaikki entistä enemmän kun maksut on tehtävää suomeen kuitenkin?
Euripoorit lentää perseeseen ja tulee kiinteät korot kuten ennenkin
OP tekee miljarditoloksia ja on niin saatanan köyhä, että tallettaminenkin kohta maksaa. EIKÖ NOILLE AHNEILLE ROSVOILLE KOSKAAN MIKÄÄN VOITTOJEN MÄÄRÄ RIITÄ?
Talletuksista asiakas on maksanut jo vuosia joka kuukausi omaisuudenhoitokuluja pankille. Pankki varmaan alkaa rahastamaan asiakasta perimällä vuokraa asiakkaan säästöistä, kun ne saavat olla pankin omistamalla tontilla. Seuraavaksi pankit varmaan esittää, että asiakkaan omat säästöt ovat pankin omia rahoja, eikä asiakkaan rahoja. Pankki omistaa asiakkaan säästöt, koska pankki on tienannut asiakaan säästöt eli käymällä asiakkaan työpaikalla tekemässä asiakkaan työt.
Kuka tarvitsee kohta pankkia.
Binäärit voi pyöriä omalla kiintolevyllä, toki ne kannattaa varmuuskopioida.
https://www.bitcoin.com/
oliko viellä 60-70luvulla työn antajat maksoivat palkat käteisenä käteen mutta pankit vaativat tileja pankkiin.
Henkilöasiakas toki nostaa rahansa pois pankista koron mennessä miinukselle. Tämä on varmasti selvää pankeillekin. Henkilöasiakkaiden tilien tyhjeneminen ei varmaankaan ole sitä mitä pankit haluavat.
Mitähän tässä on oikeasti takana?
koira haudattuna. nordeakin tekee palvelin muutosta paivä kausia.
OP-prime laskee 0,45 prosenttiin
9.2.2016 15:31 | Päivitetty 9.2.2016 15:39
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/op-prime-laskee-0-45-prosenttiin/B8WQvdKh?ref=iltalehti:bed2&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.177792806.2009369216.1455012251
OP Ryhmä laskee OP-prime -korkoa 0,60 prosentista 0,45 prosenttiin 23. helmikuuta. Pankin mukaan koronlasku perustuu markkinakorkojen laskuun.
Laskun jälkeen OP-prime on prime-koroista matalin Hypo-Primen jälkeen. Eri pankkien prime korot löytyvät täältä.
--- 2015 kaikki pankit ja rahalaitokset ---
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/korot/
eun pankki unioni tarvitsee omaan rahastoon jotka kerätään pankkien asijakkaiden palvelu maksuista.