Caruna investoi 100 miljoonaa euroa pohjalaismaakuntiin
Sähköverkkoyhtiö satsaa ensisijaisesti metsissä riippuvien linjojen maakaapelointiin ja automaatioon
JARI JURKKA
Vaasa Sähköverkkoyhtiö Caruna sijoittaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan eteläosiin kolmessa vuodessa 100 miljoonaa euroa.
Yhtiö käynnisti jo syksyllä 2014 rakennusohjelman, jonka aikana parannettiin viime vuoden loppuun mennessä verkkojen säävarmuutta Pohjanmaalla 40 miljoonalla eurolla.
– Töiden yhteydessä on samalla menossa jatkuvat neuvottelut urakoitsijoiden kanssa tulevista kohteista. Koska suunnittelutyö on kesken, emme tässä vaiheessa voi tarkkaan kertoa missä ja milloin verkkoja maakaapeloidaan tai automaatiota asennetaan, Carunan verkon kehitysjohtaja Sauli Antila kommentoi.
Caruna on ollut melkoisessa mediapyörityksessä viime aikoina korkeiden siirtohintakorotusten takia. Korotukset tulevat voimaan maaliskuun 1. päivänä, mikäli maan poliittinen johto ei pistä Energiavirastoa muuttamaan korotuksia.
Antila ei ota asiaan kantaa
– Yritysten verkkoalueella on pistetariffihinnoittelu, eli kaikki maksavat saman siirtohinnan. Yleensä siirron kustannuksista puhuttaessa olennaisinta olisi oikea tarkastelukulma eli metrien suhde asiakkaisiin, Antila painottaa.
Hän tarkoittaa sitä, että jos alueella on paljon haja-asutusta, ovat siirron kustannukset korkeat. Linjoja pitää vetää enemmän. Maaliskuun jälkeen edullisin pohjalaismaakuntien sähkönjakelija on Seinäjoen kaupungista pienen alueen kattava Seiverkot, jonka yleissähkön siirtohinta on 3,2 senttiä kilowattitunnilta. Tänään Caruna on halvin yhtiö.
Maaliskuun jälkeen Caruna on pohjalaismaakuntien 15 sähkönjakeluyrityksen siirtohintataulukossa neljänneksi kallein. Edellä ovat Lehtimäen, Jylhän ja Essen jakeluyhtiöt.
Seivertin hinta on jatkossa 81 prosenttia Carunan hinnasta ja Vaasan Sähköverkko Oy:n hinta on Carunasta 97 prosenttia. Kallein eli Jylhän Sähköosuuskunta on puolestaan 13 prosenttia kalliimpi kuin Caruna. Kohutut Carunan hinnat ovat siis lähes samat kuin vaasalaisten hinnat.
Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on Carunalla asiakkaita 54 000.
Nykyisen kiistan alku olivat Tapani-myrskyn joulukuussa 2011 aiheuttamat tuhot ja sähköhäiriöt. Ihmiset olivat pitkiä aikoja ilman sähköä erityisesti haja-asutusalueilla.
Poliitikot päättivät tehdä jotakin. He kiristivät lainsäädäntöä niin, että verkkoyhtiöiden korvausvastuut sähköttä oleville kansalaisille tiukkenivat. Taajamissa sähkö saa olla poissa korvauksetta kuusi tuntia ja haja-asutusalueilla 36 tuntia.
Myrskyjen kaatamat puut ja lumi aiheuttavat sähkökatkoista hieman yli puolet. Loput katkoista johtuvat esimerkiksi salamoista ja erilaisista laitevioista.
Carunalla on Suomessa 80 000 kilometriä siirtoverkkoa. Antilan mukaan sähkön toimintavarmuuden parantaminen eli säävarman verkon rakentaminen on käytännössä metsissä tolppien varassa kulkevien keskijännitejohtojen kaivamista maahan. Toinen puoli on rengasyhteyksien sekä automaation lisäämistä. Näiden avulla viat pystytään rajaamaan ja sähköt palauttamaan asiakkaille entistä nopeammin.
Varsin tärkeää on myös arvioida asiakasvaikuttavuutta. Verkon uudistamistyössä etusijalla ovat ne verkon osat, joissa siirrettävän energian ja asiakkaiden määrä on suurin. Työt on käynnistetty taajamista ja niitä jatketaan nyt entistä enemmän haja-asutusalueilla.
Sähköverkkoyhtiö satsaa ensisijaisesti metsissä riippuvien linjojen maakaapelointiin ja automaatioon
JARI JURKKA
Vaasa Sähköverkkoyhtiö Caruna sijoittaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan eteläosiin kolmessa vuodessa 100 miljoonaa euroa.
Yhtiö käynnisti jo syksyllä 2014 rakennusohjelman, jonka aikana parannettiin viime vuoden loppuun mennessä verkkojen säävarmuutta Pohjanmaalla 40 miljoonalla eurolla.
– Töiden yhteydessä on samalla menossa jatkuvat neuvottelut urakoitsijoiden kanssa tulevista kohteista. Koska suunnittelutyö on kesken, emme tässä vaiheessa voi tarkkaan kertoa missä ja milloin verkkoja maakaapeloidaan tai automaatiota asennetaan, Carunan verkon kehitysjohtaja Sauli Antila kommentoi.
Caruna on ollut melkoisessa mediapyörityksessä viime aikoina korkeiden siirtohintakorotusten takia. Korotukset tulevat voimaan maaliskuun 1. päivänä, mikäli maan poliittinen johto ei pistä Energiavirastoa muuttamaan korotuksia.
Antila ei ota asiaan kantaa
– Yritysten verkkoalueella on pistetariffihinnoittelu, eli kaikki maksavat saman siirtohinnan. Yleensä siirron kustannuksista puhuttaessa olennaisinta olisi oikea tarkastelukulma eli metrien suhde asiakkaisiin, Antila painottaa.
Hän tarkoittaa sitä, että jos alueella on paljon haja-asutusta, ovat siirron kustannukset korkeat. Linjoja pitää vetää enemmän. Maaliskuun jälkeen edullisin pohjalaismaakuntien sähkönjakelija on Seinäjoen kaupungista pienen alueen kattava Seiverkot, jonka yleissähkön siirtohinta on 3,2 senttiä kilowattitunnilta. Tänään Caruna on halvin yhtiö.
Maaliskuun jälkeen Caruna on pohjalaismaakuntien 15 sähkönjakeluyrityksen siirtohintataulukossa neljänneksi kallein. Edellä ovat Lehtimäen, Jylhän ja Essen jakeluyhtiöt.
Seivertin hinta on jatkossa 81 prosenttia Carunan hinnasta ja Vaasan Sähköverkko Oy:n hinta on Carunasta 97 prosenttia. Kallein eli Jylhän Sähköosuuskunta on puolestaan 13 prosenttia kalliimpi kuin Caruna. Kohutut Carunan hinnat ovat siis lähes samat kuin vaasalaisten hinnat.
Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on Carunalla asiakkaita 54 000.
Nykyisen kiistan alku olivat Tapani-myrskyn joulukuussa 2011 aiheuttamat tuhot ja sähköhäiriöt. Ihmiset olivat pitkiä aikoja ilman sähköä erityisesti haja-asutusalueilla.
Poliitikot päättivät tehdä jotakin. He kiristivät lainsäädäntöä niin, että verkkoyhtiöiden korvausvastuut sähköttä oleville kansalaisille tiukkenivat. Taajamissa sähkö saa olla poissa korvauksetta kuusi tuntia ja haja-asutusalueilla 36 tuntia.
Myrskyjen kaatamat puut ja lumi aiheuttavat sähkökatkoista hieman yli puolet. Loput katkoista johtuvat esimerkiksi salamoista ja erilaisista laitevioista.
Carunalla on Suomessa 80 000 kilometriä siirtoverkkoa. Antilan mukaan sähkön toimintavarmuuden parantaminen eli säävarman verkon rakentaminen on käytännössä metsissä tolppien varassa kulkevien keskijännitejohtojen kaivamista maahan. Toinen puoli on rengasyhteyksien sekä automaation lisäämistä. Näiden avulla viat pystytään rajaamaan ja sähköt palauttamaan asiakkaille entistä nopeammin.
Varsin tärkeää on myös arvioida asiakasvaikuttavuutta. Verkon uudistamistyössä etusijalla ovat ne verkon osat, joissa siirrettävän energian ja asiakkaiden määrä on suurin. Työt on käynnistetty taajamista ja niitä jatketaan nyt entistä enemmän haja-asutusalueilla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.