"Ainoa todella tehokas kristinuskon puolustus koostuu kahdesta argumentista, nimittäin pyhimyksistä, joita Kirkko on tuottanut, ja taiteesta, joka sen kohdussa on kasvanut. Uskovien yhteisöstä kasvaneiden pyhyyden ja taiteen loisto todistaa Herrasta paremmin kuin nokkelat tekosyyt, joita apologetiikassa on keksitty oikeuttamaan Kirkon henkilöhistorian pimeitä puolia. Jos Kirkko aikoo jatkaa maailman muuttamista ja inhimillistämistä, miten se voisi luopua liturgioidensa kauneudesta, siitä kauneudesta, joka on niin läheisesti kytköksissä rakkauteen ja Ylösnousemuksen säteilyyn? Ei. Kristittyjen ei tule olla tyytyväisiä liian helposti. Heidän täytyy tehdä Kirkostaan paikka, jossa kauneus - ja näin ollen totuus - on kotonaan. Ilman sitä maailmasta tulee Helvetin uloin kerros."
-Kardinaali Joseph Ratzinger
-Kardinaali Joseph Ratzinger
Vastaukset 18
Vanhimmat
kristinusko on luonnollinen alkulähde. Noiden pyhimysten osalta olen varovaisen erimielinen. Sanokoon arvostettu kardinaali Joseph Ratzinger mitä tahansa.
Tämä kaikella kunnioituksella äitikirkkoamme kohtaan. Kuolleiden kunnioitus on aivan kaunis tapa, rukouksellemme siitä kuitenkin saattaa olla hyvinkin enemmän haittaa kuin varsinaista hyötyä.
Samoin rohkenen hieman epäillä Itarlian primaksen valtuutusta autuaaksi julistamisessa. Raamatussa ei ainakaan sanallakaan puhuta koko primaksesta.
Tämä kaikella mahdollisella rakkaudella, katolisen kirkon sisaria ja veljeksiä kohtaan.
Tietty museaalinen arvo pyhimyskultilla luonnollisesti on. Tätä arvoa ja sen ylläpitoa toki kunnioitan.
On ikaankuin tekstistasi huokuisi provokatiivisuuden vietteleva tuoksu :)
Kommenttisi auttaa minua uskomaan, että sinusta sittenkin tulee kelvollinen ja ymmärtäväinen pappi. Keskeinen vaatimus on kyky johdattaa lauma lempeästi pois synnistä ja syntisistä ajatuksista.
Ellemme, siihen kykene olemme epäonnistuneet. Joskus se voi vaatia itsensä likoon laittamista.
Olkaamme kiitollisia Jumalalle armosta, jolla voimme nähdä positiivisesti ikävätkin asiat ja rukoilkaamme, että osaisimme asettaa asiat niiden oikealle tasolle ja varjelusta vihamielisiltä tunteilta lähimmäisiämme kohtaan.
Tervessi vaa Turust!
liturgian kauneus on silloin kun eräskin Helsingissä sijaitseva piispa saarnaa jouluyönä helvetin kauhuista, synnin palkasta ja demonien poisajamisesta, noin esimerkiksi? Aika pahannäköistä liturgiaa sekin on, mitä Vatikaanista lähettävät, missä seniili Rooman piispa kuolaa ja örisee eteensä tylsästi tuijottaen. Ehkä kysymys on makuasioista...
tässä samassa yhteydessä, kuka osaisi valistaa, millainen oli piispa Wrobelin jouluyön saarna tänä vuonna? Mitä aiheita nyt liitettiin helvetin kauhuihin ja tottelevaiseksi pelotteluun? Myönnän heti etten ollut kirkon lähelläkään, vaan ihan muualla joulunvietossa. Oliko joku paikalla ja toimiiko muisti? Kertokaa pois!
Diego
ei ole tohtori, mutta Paavilla on piiiiitkä matka seniiliyteen.
Hän tuo esiin kauniisti sananlaskun "liha on heikko, mutta henki vahva" syvemmän tason merkityksen.
Paavin elämäkertaa osaavat tietävät kyllä, miten erityisen voimakkaan ihmisen katolinen kirkko sai johtajakseen.
Diegolla on etiäinen, että Paavi saa epäilijöidensäkin joukossa kuolemansa jälkeen samanlaisen synninpäästön kuin Ronald Reagan kuluneena vuotena. Paavi oli määrätietoisella toiminnallaan suuressa roolissa kommunistisen diktatuurin kaatamisessa. Samaa määrätietoisuutta hän osoitti jo Hitlerin vallitessa Puolaa.
Samaa määrätietoisuutta hän osoittaa myös tänään vastustaessaan Irakin sotaa.
:-D iego (nobel-kuuluu-Paaville -fani)
vastustus oli ja äärimmäisen hieno ja paavilta myös rohkea teko. Arvokas harkittu ja viisas oli myös muoto kuinka hän vastustuksensa toi julki. Siihen oli maailman kirkkojen helppo yhtyä. Joka sinänsä on varsin ainutlaatuista ja arvokasta.
Lukuun ottamatta eräitä USA protestanttisia ryhmittymiä ja MAP kirkkoa jotka tukevat sotaa.
Kirkkojen ja erityisesti paavin kannanotto, on kivenä hyökkääjä valtion päämiehen kengässä, ehkä juuri tämä kivi tulee vaikuttamaan, ettei Irakin itse asiassa viatonta kansaa ei lopulta kokonaan jätetä heitteille. Puhun nyt Irakin kansasta en sen päämiehistä.
Kävihän USA:n sotainen päämies kahteenkin kertaan puhumassa puolelleen siinä kuitenkaan onnistumatta.
Kuten tiedätte, en ole paavin vallan erityinen ihailija. Totuus on silti minunkin myönnettävä, siten kun sen käsitän.
Tervessi Turust, paavillekki!
seuraamassa sitä keskustelua mitä lääkinnällisen alan ammattilaiset (kaverit ja sukulaiset) käy paavin esiintymisen yhteydessä, niin voisit vaikuttua. Paavin parkinsonismi on jo edennyt aika lailla jäätymisvaiheeseen (frozen) ja siinä jähmettyneeseen fysiikkaan liittyy dementoituminen. Katsopa paavia silmiin, sarvikuonollakin on älykkäämpi ja eloisampi katse, niin kuin joku jossain lohkasi. Kyllä ne muut kätyrit siellä vuosia on valtaa käyttäneet ja siitä on jatkossa historiankirjoitus samaa mieltä. Enkä mä ole synninpäästöä Reaganille antanut, en sisä- enkä ulkopolitiikkaa. Don't believe the hype!
Jouluyön saarnasta en osaa sanoa, mutta kuulin joulupäivän saarnan p. Mariassa. Ei mitään puhetta helvetistä. Ei myöskään mitään moraaliopetusta.
Oman muistikuvani mukaan piispa aluksi pohdiskeli sitä, miten Jumala syntyi vaatimattomiin oloihin eikä mihinkään palatsiin ja miten hänellä ei myöhemminkään ollut mihin päänsä kallistaisi.
Sen jälkeen piispa siirtyikin puhumaan eukaristisesta vuodesta ja yhdisti eukaristian jouluun perinteisellä, mutta kauniilla tavalla.
"Ei ketään ole milloinkaan niin alennettu, eikä kukaan ole tehnyt itseään niin halvaksi kuin Kristus. Sentähden ei kukaan muu kuin hän voi sanoakaan: "Oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä."
Tätä sanaa ei ole milloinkaan joku pyhimys sanonut eikä voikaan sanoa eikä tehdä itsestään sävyisyyden ja nöyryyden mestaria. Yritystä ei liene puuttunut! Heistä tulee kaikista tämän Mestarin opetuslapsia. Kun siksi pyhä Paavali sanoo korinttolaisille: "Olkaa minun seuraajani", hän heti mainitsee oikean Mestarin sanoen: "samoin kuin minä olen Kristuksen seuraaja", ettei esittäisi itseään Paavalina, vaan esittäisi Kristuksen itsessään ja itsensä Kristuksessa seurattavaksi esikuvaksi.
Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi! Tämä on ensimmäinen ja suurin käsky. Matt. 22:37 - 38.
Yksikään ihminen maan päällä ei täytä tämän ensimmäisen ja suurimman käskyn vaatimusta, vaan me teemme päinvastoin. Sentähden tekee tämä käsky meidät todenteolla syntisiksi, niin ettei suurin pyhimys maailmassa täytä edes sen pienintä piirtoa.
Sitten hieman toiseen asiaan.
Kun Pietarin kalliolla istuva Paavi Innocentius III (1198 - 1216) keksi liittää ensimmäisenä arvonimeensä tittelin "Kristuksen sijainen", niin hän totesi virkaanastujaispuheessaan mm. näin:"
"Minut on asetettu Jumalan huoneen herraksi. Minulle on sanottu profeetan kautta: ( tässä Innocentius ei sano, kuka profeetoista oli kyseessä, vai oliko hän itse profeetta omalla maallaan)? "Minä asetan sinut tänä päivänä kansojen ja valtakuntien yläpuolelle." Minusta kirjoittaa apostoli:" Minä annan sinulle taivasten valtakunnan avaimet." Palvelija, joka on asetettu koko talon herraksi, on Kristuksen sijainen: hänet on asetettu Jumalan ja ihmisten välille, hän on pienempi Jumalaa, mutta suurempi ihmistä. (O,Sancta Maria).
On aivan ihmeellistä, etteivät apostolit ( olivathan he Kristusta paljon lähempänä fyysisestikkin, kuin Paavi Innocenntius III, ) ole saaneet tällaista "profeetallista" sanomaa, että heille olisi annettu lupa pitää itseään "Kristuksen sijaisina". Siitä huolimatta on selvää, että Kristus ei hylkää kirkkoaan, joka on "eine heilige Gemaine", kuten Genesis asian ilmaisee.
Ensimmäisen kerran Kristuksen sijaiseksi tiedetään tituleeratun pyhää Gelasius I:ä, joka toimi paavina 492-496. On kuitenkin mahdollista, että juuri Innocentius III teki siitä osan normaalia arvonimeä. Gelasius I oli muuten tietääkseni ainoa mahdollisesti musta paavi. Jos kardinaali Francis Arinze valitaan seuraavaksi paaviksi, siinä on toinen.
Raamatun kera voi hyvin antaa puutteellista tietoa. Puutteellisen tiedon antaminen on vilpillistä.
K-J:n olisi pitänyt jatkaa Jeesuksen sanomaa näin: "Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat" (Matt 22:39-40).
Rakkauden käsky on siis kahtalainen!
"K-J:n olisi pitänyt jatkaa Jeesuksen sanomaa näin: "Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat" (Matt 22:39-40).
Rakkauden käsky on siis kahtalainen!"
Näinhän se on, mutta valitettavasti tätä toistakaan osaa meistä ei kukaan täytä.
Oih, millaista pahoinvointia minussa herättääkään Joseph Ratzingerin nimi ja esiintyminen, tuossapa taas kerran tekopyhää sanahelinää ratzingerimaisimmillaan. Huhhuh, mitä puhetta, kun Herr Pantzerkardinal on with his gentleman friend Joannes Paulus tehnyt jo vuosikymmenien ajan parhaansa, jotta taantumushekisen katolisen kirkon johdolla maailmamme muistuttaisi yhä enemmän helvettiä! Shame on you, Joseph!
From the Jan. 10, 2005 issue of TIME magazine
Rome's Next Choice?
Arch-conservative Cardinal Ratzinger emerges as a possible successor to Pope
John Paul II
By JEFF ISRAELY
Joseph Cardinal Ratzinger, the chief architect of Pope John Paul II's
traditionalist moral policy, has long been a bugaboo for liberal Catholics.
But they had stopped worrying that the German might one day ascend to
St.Peter's throne. His hard-line views and blunt approach had earned him the
epithet of panzerkardinal and too many enemies. Well, their worrying may now
resume. Sources in Rome tell TIME that Ratzinger has re-emerged as the top
papal candidate within the Vatican hierarchy, joining other front runners
such as Dionigi Tettamanzi of Milan and Claudio Hummes of Sao Paolo.
"The Ratzinger solution is definitely on," said a well-placed Vatican
insider.
There are no immediate signs that John Paul's health has taken a turn for
the worse, and he has publicly ruled out becoming the first Pope in eight
centuries to retire voluntarily. But as his long papacy grows ever longer,
some feel the next conclave will seek a shorter-term "transitional" figure.
Ratzinger, 77, may fill that bill. His doctrinaire ways have been tempered
of late by a deft and more pragmatic approach to issues such as rising
Western secularism and Islamic fundamentalism.
During the recent U.S. controversy about giving Communion to pro-choice
candidates, Ratzingerauthored a careful letter to American bishops
reasserting the Vatican's antiabortion stance without dragging the Holy See
into election-year theatrics. "There was a stigma," said the Vatican
official of Ratzinger. "He rises above that now."
Moreover, John Paul's very public health woes may prompt the Cardinals to
push his successor to impose a mechanism to avoid another pontificate slowed
by illness. Ratzinger, who has sought ways to adapt church governance for
modern times, might be willing to agree to an age limit and pass on the job
after a few years.
Itku silmässä ja huoli sydämessä on monella taholla tuo uutinen huomattu! Samoin uutiset siitä, miten taas Vatikaani siksakkaa Marcel Macielin seminaristien ahdistelusyytösten kanssa. Monet aikasemmat legioonalaisethan ovat jo parin vuosikymmenen ajan syyttäneet tätä Kristuksen legioonan perustajaa seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Asia on taas ollut kovasti esillä tiedotusvälineissä viime päivinä.
Mikä oli asiayhteys? Katoliseen uskoon liittyvä pyhien kunnioittaminen ja estetiikka taas kun ovat monille pohjoismaisille perusprotestanteille (paavin aseman ohella) niitä suurimpia närkästyksen ja väärinymmärryksen aiheita. Mutta ehkä Keski-Euroopassa näitäkin aihepiirejä tarkastellaan hieman eri tavalla.
tarkoittaa "pyhien kunnioittamisen estetiikalla"? Kaikkea muovista ja muusta koreasta valmistettua kansanuskon ja pikkukauppiaiden talouden tukeako? Sitäkö mitä usein nimitetään "katoliseksi rihkamaestetiikaksi kernijeesuksineen"? Vaiko karmeita balsamoituja vainajanraatoja kirkkojen somistuksena, pääkalloja, pyhiä hampaita, koipia ja käsivarsia, joihin itsekin olen usein eteläisessä ja keskisessä Euroopassa törmännyt? Sanotaanhan myös, että kaikesta Jeesukseen ja pyhään ristiin liittyvästä reliikkimäärästä voisi tehdä melko lailla erikoisia päätelmiä siitäkin kuinka monet hampaistot Jeesuksella oikein on suussaan ollut, montako raajaa hänellä on ollut ja millaisen metsikön onkaan vaatinut se jättiristi, jolle hänet on (reliikkien puumäärän perusteella pääteltynä) ristiinnaulittu. Samat ihmettelyt on usein reliikkien äärellä jouduttu kohdistamaan moniin muihinkin, vanhoihin suosittuihin pyhiin. Nämä asiatko kenties olivat mielessäsi?