Mielestäni Suomessa on aivan turhan monta kauppakorkeakoulua tai vastaavaa. Keskitytään vääriin asioihin. Pitäisi keskittyä tekemiseen esimerkiksi teknillisten korkeakoulujen tapaan, ei teorioihin ja jossitteluun kuten kauppakorkeassa. Toki tutkimussektori on erittäin tärkeä osa-alue, mutta maan talouden kasvuun johtavat toimet ovat: osaaminen, teknologian kehittäminen ja käytännöllisen tuottavuuden tehostaminen.
Otetaan vaikka mallia muista pohjoismaista. Siellä arvostetaan käytännön johtajaosaamista paljon enemmän kuin kauppakorkean ylilentoista, vaikeasti käytäntöön sovellettavaa tutkimusta.
Otetaan vaikka mallia muista pohjoismaista. Siellä arvostetaan käytännön johtajaosaamista paljon enemmän kuin kauppakorkean ylilentoista, vaikeasti käytäntöön sovellettavaa tutkimusta.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ensinnäkään kauppakorkeassa ei läheskään kaikissa aineissa opetus nojaudu "ylilentoiseen, vaikeasti käytäntöön sovellettavaan tutkimukseen".
Hyvin paljon opetellaan työkaluja ja ajattelutapaa ihan käytännön talouselämän ongelmanratkasuun. Tottakai eri aineissa on paljonkin eroja, esim joitain kansantaloustieteen teorioita pidetään ehkä korkealentoisina.
Mä olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka ajattelevat, että suomi toimii liikaa "insinööriaivoilla". Ei se taloudellinen kasvu ja osaaminen liity pelkästään teknologiaan perustuvaan osaamiseen, vaan kyllä sitä innovatiivisuutta tarvitaan paljon laajemmin.
Uskon, että tähän kiinnitetään kauppakorkeakoulussa enemmän huomiota, kuin teknillisissä kouluissa.
Ja käytännön johtamisosaamista ei pysty oppimaan sen enempään tkk:lta kuin kauppakorkeestakaan, se hiotaan kyllä siellä työelämässä.
Tarkoitin juuri noita kansantaloustieteen tapaisia opintoja. Sen suuntaisia opintoja kauppakorkeassa riittää monessakin eri pääaineessa. Esimerkiksi taloushallinnon puolta opiskelevat oppivat toki paljon hyödyllisiä työkaluja.
Kansantaloustieteen opintojen tarkoituksena ei kai olekaan opettaa liikeenjohtoa teollisuusyrityksessä. Ekonomistien työtehtävät löytyvät pääasiassa aivan muualta, ja asioissa joista insinöörit eivät tiedä juuri mitään. Tutalaisille pakollisen kansantaloustieteen perusteet- kurssin perusteella ne asiat eivät avaudu.
Toisaalta, enpä tiedä onko viestiketjun aloittaja mahtanut ko. oppialaan ollenkaan perehtyä, itse sanoisin että kyky talouden lainalaisuuksien analysointiin on eräs keskeisimpiä myös liikeenjohdossa tarvittavia osaamisalueita. Ei tietysti yksistään.
Talouden lainalaisuuksien analysointi lieneekin ekonomistien tehtävä. Sanonpahan vaan, että tutalaisille kansantalouden kiertokulku yms asiat avautuvat juuri sen verran mitä yritysjohtajalta vaaditaan. Vielä jos viitsii opiskella aihetta muutenkin kuin koulukirjoista. Talouden "logiikkaa" oppii mielestäni paljon paremmin seuraamalla pörssiuutisia, öljyn ja jalometallien hintoja sekä paneutumalla kaikkiin talousuutisiin päivittäin intensiivisesti.
joo kyllä minullekin tietotekniikka ja tuotantotalous on auennut sivuaineopintojen ja parin vuoden työkokemuksen perusteella ihan sen verran riittävästi, kuin mitä IT-firman johtajalta vaaditaankin.
yritystalouden logiikan voi väittää oppivansa ihan kohtalaisen helposti kuvaamillasi tavoilla, mutta kansatalous aukeaa toki vähän hitaammin.
Kummankohan aivot ovat saattaneet Suomen sen nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen insinöörin vai ekonomistin? En kyllä keksi, miten pelkällä 'ekonomistisella ajattelulla' kännyköitä tai tietojärjestelmiä pystytään kehittämään, jotka tuovat valuuttaa Suomeen ulkomailta. Taitaa ekonomistien paikka olla siellä palkanlaskennan ja tilintekojen puolella.
Eiköhän se ole joku muu joka sen kirjanpidon ja palkanlaskennan hoitaa kuin ekonomisti...
Sitä voikin sitten miettiä, minkä takia Suomen talouden pitäisi olla vain ja ainoastaan kahden toimialan varassa (metsä- ja elektroniikkateollisuus. Lisäksi tämä Nokiaan viittaaminen joka aiheessa on osittain menneeseen viittaamista, mikä ei tuottane liiketoiminnassa sanottavaa menestystä. Tarkoitan sitä, että samalla konseptilla tuskin toista vastaavaa yritystä saadaan aikaan.
Esim. ruotsalaisilla on teknologiayritysten lisäksi myös kansainvälisesti menestyviä kaupan alan yrityksiä huomattavasti enemmän kuin suomalaisilla. Onhan Ruotsi toki paljon isompi maa, mutta sanoisin syyn eroon kuitenkin olevan sen, että Suomessa arvostetaan vain ja ainoastaan insinöörivetoista liiketoimintaa.
Ja niin kuin tulikin jo toisessa kirjoituksessa vihjattua, ekonomi ja ekonomisti eivät ole sama asia.
Kaupallisten aineiden ongelma (näiden alojen ammattilaisen kannalta) on se, että kyseiset aineet ovat loppujen lopuksi aika helppoja opiskella.
Diplomi-insinööri voi parissa vuodessa harrastusmuotoisesti hankkia kaupalliselta alalta suunnilleen maisterin tutkintoa vastaavan yleissivistyksen. Mutta kova on se kauppatieteen maisteri, joka vastaavan tekee toisin päin...
mikäs niistä DI-aineista sitten niin ihmellisen vaikeaa sitten tekee? hanki parissa vuodessa harrastusmuotoisesti riittävät valmiudet esim. KHT-tilintarkastajana tai kansantalouden tutkijana toimimiseen, niin minä lupaan hankkia samassa ajassa vastaavan osaamisen esim. tieto-, tietoliikenne-, paperitekniikaan tai tuotantotalouteen liittyen.
Eiköhän näitä "harrastepohjalta" kauppakorkeassa pyörähtäneet insinöörit ole saaneet ihan tarpeeksi "tuloksia" aikaan. Suutari pysyköön lestissään. Nokiakaan ei olisi ikinä noussut pelkästään insinöörien ansiosta tähän asemaan mikä heillä on tänä päivänä.
Yksi Suomen historian tuhoisimmista miehistä, Kaj-Erik "Rellu" Relander, taisi kyllä olla ihan kauppakorkean kasvatteja...
mutta unohdetaan toki ne DI:t ketkä ajavat rekkaa tällä hetkellä oman firman alun mentyä konkkaan puutteellisten tietojen johdosta.
Siitä "tuhoisimman" tittelistä on kyllä Mr. Relander aika kaukana. Parempia ehdokkaita kyllä löytyy paremmin 80-luvun puolelta.
Aivan käsittämätöntä että ilmeisesti teekkarit luulevat maailman pyörivän tekniikan ympärillä ja eivät omilta kuvoiltaan näe että tässä maailmassa tarvitaan monen alan osaajia, myös kauppatieteilijöitä! Yksikään firma ei pysy pystyssä ilman hyvää kaupan alan osaamista vaikka kuinka paljon insinöörejä siellä olisikin
Mutta eikös myös kaupallisen alan ihmiset koita nostaa itseään muiden yläpuolelle, myös teekkareiden. Oikeastihan kaikkia tarvitaan, jopa humanisteja:)
Suurinpiirtein 80% DI:stä on nördejä, ne suunittelee hienot kännykät ja tekee ohjelmistoja tietoenatorille. Mutta kun ne pitäis viedä ulkomaille niin nämä finninaamat ovat kusessa.
Muistakaa, minkälaista porukkaa meni TKK:lle lukiostanne, mun lukiosta juuri ne jotka jaksoi boustailla pitkän matikan taidoilla ja ne jaksoi jauhaa toistensa kanssa matikasta hihittäen. Mutta kun keskustelu siirtyy johonkin fiksumpaan niin kirmataan heti lukion tietokoneiden ääreen pelaamaan kuakee ja koodaamaan.
Tämä on tietenkin yleistys teekkareista, mutta jotain tähän suuntaan. Olen myös huomannut, että monilla teekkariella ei ole kielipäätä.
Niitä tarvitaan, ne ovat osa suomen menestystä. Mutta ne on aika geekkejä.
Ne on ekonomit jotka tätä maata markkinoi ulkomaille.